Vuoksen alue

Vuoksen alue (vesistöaluetunnus 04.19) on Suomen vesistöaluejaossa Vuoksen vesistön yksi ensimmäisen jakovaiheen osa-alueen muodostavan Suur-Saimaan alueen (04.1) sisällä sijaitsevista toisen jakovaiheen osa-alueista.

Alueen pinta-ala on 7 089,62 neliökilometriä. Siitä 493,74 neliökilometriä kuuluu Suomen puolelle ja 6 595,88 neliökilometriä kuuluu Venäjän puolelle. Alueen järvisyys on 13,19 %.

Yleisemmin, erillään Suomen nykyisestä valuma-aluejaosta, joka on muodostettu käsittelemään vain Suomen nykyistä aluetta, Vuoksen aluetta voidaan tarkastella myös muiden, eri aikaisten valuma-aluejakojen kautta, joita ovat ainakin Suomen valuma-aluejaot ajalta ennen toista maailmansotaa ja Venäjällä nykyään käytössä olevat valuma-aluejaot.

Alueen muodostuminen

Alueen ylärajana on Imatrankoski ja alarajana Laatokka, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 68 501,14 neliökilometriä ja sen järvisyys on 19,78 %.

Alue käsittää Suomen valuma-aluejaossa ne Vuoksen itäpuoliset, Vuokseen laskevat, Suomeen ulottuvat valuma-alueet, jotka eivät laske Imatrankosken kautta, sekä Imatrankosken alapuolisen Vuoksen valuma-alueen eli Vuoksen lähialueen (04.191). Tähän luetaan Suomen voimassa olevassa valuma-aluejaossa Imatrankosken alapuolinen Vuoksen lähivaluma-alue Suomessa sekä Venäjän puolella kaikki Vuokseen Imatrankosken alapuolella laskevat valuma-alueet pois lukien ne, joista jokin osa ulottuu Suomen alueelle Vuoksen lähialueen ulkopuolella.

Ne Suomen puoleisen Vuoksen lähialueen länsipuoliset, Vuokseen laskevat, Suomeen ulottuvat valuma-alueet, jotka eivät laske Imatrankosken kautta, muodostavat Suur-Saimaan alueeseen (04.1) kuuluvan Saarenojan valuma-alueen (04.13). Tämä valuma-alue laskee Vuokseen Venäjän puolella pian Suomen rajan ulkopuolella. Suomen vesistöaluejaossa "Saarenojan valuma-alueeksi" (04.13) nimetty alue muodostuu Vuokseen Venäjän puolella laskevan Kuurmanjoen valuma-alueesta. Saarenoja on yksi Kuurmanjoen latvahaaroista, jonka valuma-alue kattaa vain osan Kuurmanjoen valuma-alueesta Suomessa.

Ne Suomen puoleisen Vuoksen lähialueen itäpuoliset, Vuokseen laskevat, Suomeen ulottuvat valuma-alueet, jotka eivät laske Imatrankosken kautta, muodostavat Vuoksen alueen muut osa-alueet.

Osa-alueet

Kolmannen jakovaiheen alueita Vuoksen alueella ovat seuraavat neljätoista aluetta tai valuma-aluetta :

• Vuoksen lähialue (04.191)
  • Vuoksen lähialue (Venäjän puolella) 04.191R
• Immalanjärven valuma-alue (04.192). Tämä alue käsittää Immalanjärven ja sen laskujoen Unterniskanjoen valuma-alueet. Unterniskanjoki laskee Vuokseen Ensossa Venäjällä.
  • Immalanjärven valuma-alue (Venäjän puolella) 04.192R
• Helisevänjoen valuma-alue (04.193). Tämä alue käsittää Helisevänjärveen Venäjällä laskevan Helisevänjoen valuma-alueen Helisevänjärven yläpuolella.
  • Helisevänjoen valuma-alue (Venäjän puolella) 04.193R
• Rautjärven lähialue (04.194). Nämä ovat Helisevänjoen latvavesiä Suomessa.
• Kostamon valuma-alue (04.195). Nämä ovat Helisevänjoen latvavesiä Suomessa.
• Vahteruksen valuma-alue (04.196). Nämä ovat Helisevänjoen latvavesiä Suomessa.
• Myllyjoen–Taineenjoen valuma-alue (04.197). Nämä ovat Helisevänjoen latvavesiä Suomessa.
• Korisevanojan (oik. Kuunjoen ) valuma-alue (04.198). Tämä alue käsittää Helisevänjärveen Venäjällä laskevan Kuunjoen (myös Kuujoki, Kuununjoki) valuma-alueen Helisevänjärven yläpuolella. Korisevanoja on Kuunjoen sivujoen Käräjoen eräs latvahaara, jonka valuma-alue ei kata koko Kuunjoen valuma-.alueen Suomen puoleista osaa.
  • Korisevanojan valuma-alue (Venäjän puolella) 04.198R
• Kuujoen (oik. Ilmeenjoen) valuma-alue (04.199). Tämä alue on nimetty virheellisesti ja käsittää todellisuudessa Vuokseen Käkisalmen lähellä Venäjällä laskevan Ilmeenjoen valuma-alueen.
  • Kuujoen valuma-alue (Venäjän puolella) 04.199R

Jäsentyminen Suomen alueen ulkopuolisella Vuoksen alueen osalla

Käytettävissä olevat lähteet

Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa vuodelta 1993 on tarkasteltu Vuoksen alueen jäsentymistä osiin vain niiden Vuokseen Imatrankosken alapuolella laskevien valuma-alueiden osalta, joista osia ulottuu Suomen alueelle.

Muilta osin alueen jäsentymistä valuma-alueisiin on mahdollisuus tarkastella Suomen vuoden 1936 valuma-aluejaon perusteella tai nykyään Venäjällä käytössä olevien hydrologisten määrittelyjen perustella.

Suomen valuma-aluejako 1936

Suomen vuoden 1936 valuma-aluejako on määritelty T. V. Olinin vuonna laatimassa ja Hydrografisen toimiston vuonna 1936 julkaisemassa tiedonannossa Suomen vesistöjen alueet ja järvet. Siinä erotetaan Vuokseen sen niskan alapuolella laskevista valuma-alueista seuraavat, joiden pinta-ala silloisen tiedon mukaan oli yli 200 km²:

• I 12 18 Littulanjoki: Ei Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa. Muodostaa Jääskijärven ja sen yläpuolisen Mertjärven lasku-uoman Vuokseen Jääskessä.
• I 12 19 Kuurmanjoki: Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa alue 04.13 Saarenojan va. Muodostaa Vuokseen entisellä Jääsken kunnan alueella laskeneen Kuurmanjoen valuma-alueen. Valuma-alueen suurin järvi on Suokumaanjärvi nykyisellä Suomen ja Venäjän rajalla.
• I 12 20 Otamoinjoki: Ei Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa. Muodostuu Reuhunselkä - Terhenselkä -vesireitistä entisen Vuoksenrannan kunnan alueella Vuoksen pohjoispuolella Jääsken ja Kiviniemen välillä.
• I 12 21 Salmenkaitajoki: Ei Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa. Muodostuu Vuokseen etelästä laskevasta Äyräpäänjärven ja Muolaanjärven vesireitistä.
• I 12 22 Saijanjoki: Ei Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa. Muodostuu Vuokseen etelästä Kiviniemen yläpuolella laskevan Saijanjoen valuma-alueesta. Saijanjoen latvahaarat olivat ennen Toista maailmansotaa Suomen ja Neuvostoliiton rajajokena.
• I 12 23 Viisjoki: Ei Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa. Muodostuu Taipaleenjokeen etelästä lähellä sen suuta laskevan Saijanjoen valuma-alueesta. Joen latvahaarat olivat ennen Toista maailmansotaa Suomen ja Neuvostoliiton rajajokena. Suurin järvi yläjuoksulla sijaitseva Lempaalanjärvi Inkerinmaalla.
• I 12 24 Konnitsanjoki: Ei Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa. Muodostuu Vuoksen Käkisalmen haaraan laskevan Konnitsanjoen valuma-alueesta. Valuma-alueen suurimmat järvet ovat Kiimajärvi ja Pyhäjärvi.
• I 12 25 Helisevänjoki: Sisältää Suomen nykyisen valuma-aluejaon valuma-alueet 4.193 Helisevänjoen va ja 4.198 "Korisevanojan va" (oik. Kuunjoen va.), joiden alarajana on Helisevänjärvi. Vuoden 1936 valuma-aluejaon valuma-alueeseen sisältyvät lisäksi alapuolisen Helisevänjärven vesireitin vedet Vuokseen asti. Todellinen nimi Suomen nykyisen valuma-aluejaon "Korisevanojan valuma-alueelle" olisi Kuunjoen va, koska Kuunjoen sivujoen Käräjoen sivuhaaran Korisevanojan valuma-alue ei kata koko Suomen nykyiselle alueelle ulottuvaa osaa Kuunjoen valuma-alueesta. Vuoden 1936 valuma-aluejaon mukaiseen valuma-alueeseen kuuluvat 2000-luvun valtionrajojen mukaan määriteltynä Helisevänjoen jokireitti Venäjällä ja Suomessa mukaan lukien yläjuoksun järvialue Rautjärvellä Suomessa, Kuunjoen jokireitti Venäjällä ja Suomessa sekä Venäjällä vesireitin alajuoksulla Helisevänjärvi ja Juoksemajärvi alapuolisine vesineen.
• I 12 26 Virranjoki (Ilmeenjoki): Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa alue 04.199 "Kuujoen va" (oik. Ilmeenjoen va). Tämän valuma-alueen Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa käytetty nimi on virheellinen koska nykyisen valuma-aluejaon "Korisevanojan va" (04.198) todellisuudessa on Kuunjoen valuma-alue ja nykyisen valuma-aluejaon "Kuujoen va" (04.199) todellisuudessa on Ilmeenjoen valuma-alue. Venäjän puolella joki muodostaa osan Leningradin alueen ja Karjalan tasavallan rajasta.