Suokumaanjärvi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suokumaanjärvi
Sijainti Lappeenranta
Valtio Suomi
Koordinaatit 61°02′02″N, 28°40′52″E
Pinta-ala 2,8 km²
Suurin syvyys 10 m
Keskisyvyys 5 m
Valuma-alue 225 km²
Laskujoki Hiirenjoki
Järvinumero 04.132.1.001View and modify data on Wikidata
Suokumaanjärvi

Suokumaanjärvi on järvi Lappeenrannassa Suokumaan kylän lähettyvillä Suomen ja Venäjän rajalla. Ennen 1930–1940-lukujen sotia Jääskeen kuuluneessa Kuurmanpohjassa järvestä käytettiin myös nimeä Hiirenjärvi.[1]

Järven pinta-ala on noin 280 hehtaaria,[2][3] ja pieni osa sen itäpäästä sijaitsee Venäjän puolella.[4] Järven keskisyvyys on viisi metriä ja suurin syvyys 10 metriä. Se muodostuu yhdestä selästä.[2][3] Venäjän rajan tuntumassa ovat järven ainoat saaret, Himmaansaari ja Kaikkaanluodot.[4] Järvi on pääasiassa luhta- ja ruovikkorantainen.[5] Sen ympärillä on rakennuksia, jotka ovat pääasiassa keskittyneet länsi- ja pohjoisrannalle. Länsirannalla Haapaniemessä on uimaranta.[4]

Järvi on kolmehaaraisen, Salpausselän rinteiltä alkunsa saavan Suokumaanjoen vesistön suurin. Suokumaanjoki laskee järveen,[2] ja Venäjän puolella järvi yhtyy Hiirenjoen ja Kuurmanjoen kautta Vuokseen.[6] Vesistöä kuormittaa maatalouden hajakuormitus sekä läheiset Konnunsuon vankila ja Höytiönsuon turvetuotantoalue. Järven fosfori- ja typpipitoisuus on korkea, ja se on voimakkaasti rehevöitynyt ja happiongelmallinen. Vesi on väriltään tummaa humusta.[2][3]

Järvi on osa valtakunnallisesti arvokasta Konnunsuon – Joutsenon kirkonkylän maisema-aluetta. Sen pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa ruisrääkkä, tuulihaukka, nuolihaukka, ampuhaukka ja harmaapäätikka. Järven lounaispää on valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman kohde.[5] Järvellä harjoitetaan vapaa-ajan kalastusta, ja se kuuluu Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen Kaakonkulman kalastusalueeseen. Järven luontaiseen kalalajistoon kuuluvat ahven, särki, hauki, made ja kiiski, joiden lisäksi järveen on istutettu kuhaa, lahnaa, siikaa ja karppia. Erityisesti järvi on tunnettu kuhastaan.[2]

12. divisioona, johon kuului muun muassa Jalkaväkirykmentti 26 eli niin sanottu Ässärykmentti, kävi taisteluja Suokumaanjärven ja Kuurmanpohjan alueella jatkosodassa kesällä 1941.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kujala, Irene: Tuomela eli Kukkosentalo Hiirellä Muistojen Kuurmanpohja. Kuurmanpohjan koulupiirin kirjatoimikunta. Viitattu 11.8.2010.
  2. a b c d e Tiitinen, Vesa & Saukkonen, Pentti: Suokumaanjoki Kaakonkulman kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. 1993. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus. Viitattu 11.8.2010.
  3. a b c Höytiönsuon 1 ja 2 turvetuotantoalueiden ympäristöluvista tehdyt valitukset 13.3.2008. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.8.2010.
  4. a b c Suokumaanjärvi Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.8.2010.
  5. a b Konnunsuo – Joutsenon kirkonkylä www.ymparisto.fi. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 11.8.2010.
  6. Koivula, Elina: Liite 2 (Asutuksen rakenne Etelä-Karjalassa -tekstiin) Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2. 2008. Etelä-Karjalan liitto. Viitattu 12.3.2018.
  7. Lallo, Kalevi: Kuurmanpohjassa taisteltiin kesällä 1941 Muistojen Kuurmanpohja. Kuurmanpohjan koulupiirin kirjatoimikunta. Viitattu 11.8.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]