Jalkaväkirykmentti 26 (jatkosota)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jalkaväkirykmentti 26
Toiminnassa 1941 - 1943
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Maavoimat
Aselajit Jalkaväki
Lempinimi Ässärykmentti
Marssi Ässä-rykmentin marssi
Maskotti Huuhkajanpoikaset Molo ja Tiltu
Sodat ja taistelut Viipuri - Villavaara - Viitana - Koikari ja Pyhäselkä - Juustjärvi - Semsjärvi - Kumsa - Plakkovaara - Ahvenjärvi - Tšopina - Karhumäki

Jalkaväkirykmentti 26 eli ns. Ässärykmentti oli 12. divisioonan yksikkö jatkosodassa.

Jalkaväkirykmentti 26:n sotatie kulki Helsingistä Suokumaalta Säiniölle ja Petroskoin tieltä Karhumäkeen.

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkaväkirykmentti 26:n upseerit kutsuttiin palvelukseen 16. ja 17. kesäkuuta sekä aliupseerit ja miehistö 18. kesäkuuta 1941 alkaen. Rykmentin joukkojen kokoontumispaikkoina olivat:

  • Arabian tehtaat; Rykmentin esikunta (E/JR 26) ja 13. ja 14. komppania sekä kolonna (Kol./JR 26)
  • Viikin latokartano; I Pataljoona (I/JR 26)
  • Sofianlehdon lastenkoti; II Pataljoona (II/JR 26)
  • Käpylän kansakoulu; III Pataljoona (III/JR 26)

Perustamisen yhteydessä oli ongelmia joukkojen saapumisen kanssa, koska kesäloma-ajan vuoksi kutsukortit eivät tavoittaneet kaikkia. Kaluston määrä ja laatu oli riittävä.[1]

Katso myös Jalkaväkirykmentin määrävahvuus (jatkosota).

Keskittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksiköiden vajaista miehistövahvuuksista huolimatta, siirtyi Jalkaväkirykmentti 26 20. ja 26. kesäkuuta välisenä aikana autokuljetuksin lähelle valtakunnan rajaa Miehikkälän kirkonkylän pohjoispuolelle. Tänne kuljetettiin myös myöhemmin ilmoittautuneet. Jalkaväkirykmentti 26 sai vasta ryhmitysalueella hevoset ja ajoneuvot. Osa saaduista valjaista ja ajoneuvoista oli erittäin huonossa kunnossa.

Jalkaväkirykmentti 26 siirtyi marssien Taavetin asemalle heinäkuun ensimmäisten päivien aikana ja suorittti junamatkan Joutsenoon, mistä marssittiin rajalle. Jalkaväkirykmentti ryhmitettiin seuraavasti:

  • I Pataljoona välille Kuurmanpohja - Kontu
  • II Pataljoona alueelle Leppälä - Konnunsuo rykmentin reserviksi
  • III Pataljoona Leppälän itäpuolelle rykmentin reserviksi
  • Esikunta asettui Leppälään

Reservissä olevat II ja III Pataljoona jatkoivat Miehikkälässä aloitettua koulutusta. I Pataljoonan joukot olivat kaikki asemissa noin 8 kilometrin levyisellä alueella.[2]

Sotatapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkaväkirykmentti 26 eteni 21.–30. elokuuta 1941 Imatran eteläpuolelta Viipurin etelä-kaakkoispuolelle (Länsi-Kannaksen valtaus). Tämän hyökkäysvaiheen aikana rykmentti oli siirretty 12. divisioonan alaisuudesta 4. divisioonan alaisuuteen, ja tässä komentosuhteessa se lähetettiin syyskuun alussa Itä-Karjalaan, missä se osallistui mm. Petroskoin valtaukseen johtaneisiin taisteluihin. Joulukuun alussa rykmentti oli mukana Karhumäen valtauksessa, jonka jälkeen miehet kieltäytyivät siirtymästä rintamavastuuseen muualle.

Uudelleen järjestelyjä ja lakkauttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 1941 Jalkaväkirykmentti 26 oli järjestetty kaksipataljoonaiseksi ja Erillinen Pataljoona 21 oli toiminut rykmentin kolmantena pataljoonana nimellä (III/JR 26), mutta 6. joulukuuta 1941 sen käskettiin käyttää aikaisempaa nimeään.[3]

Kaksipataljoonaiseksi supistettu Jalkaväkirykmentti 26 kuului Päämajan suunnittelemiin kotiutettaviin rykmentteihin. Rykmentti kuului II Armeijakunnan alaiseen 4. divisioonaan, mutta siinä tapahtuneen joukkokieltäytymisen vuoksi suurin osa rykmentin henkilöstöä siirrettiin tammikuun puolivälissä 1943 Äänislinnaan VII Armeijakunnan komentajan alaiseksi. Sieltä Jalkaväkirykmentti 26 kotiutettiin Päämajan 5. maaliskuuta 1943 antaman käskyn perusteella.[4]

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja Ässärykmentin sotilaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto: Suomen sota 1941-1945 - Asemasotavaihe maarintamilla. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kivi, 1956.
  • Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
  • Luukko Toivo H (toim): Ässän tie. Helsinki: Yhteiskirjapaino Oy, 1964.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ässän tie s11
  2. Ässän tie s13
  3. Suomen sota 1941-1945 ss67
  4. Suomen sota 1941-1945 ss71
  5. Jatkosodan tiellä, s. 241–259. 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]