Rautjärvi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kunnasta Etelä-Karjalan maakunnassa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Rautjärvi
Rautjärvi.vaakuna.svg Rautjärvi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Hiitolanjokea
Hiitolanjokea
www.rautjarvi.fi
Sijainti 61°26′00″N, 029°21′20″E
Maakunta Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta Imatran seutukunta
Perustettu 1871 [1]
Kuntaliitokset Simpele (1973)
Kokonaispinta-ala 401,89 km²
241:nneksi suurin 2016 [2]
– maa 351,59 km²
– sisävesi 50,30 km²
Väkiluku 3 475
213:nneksi suurin 28.2.2017 [3]
väestötiheys 9,88 as./km² (28.2.2017)
Ikäjakauma 2014 [4]
– 0–14-v. 10,5 %
– 15–64-v. 56,5 %
– yli 64-v. 33,0 %
Äidinkieli 2014 [5]
suomenkielisiä 98,1 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,8 %
Kunnallisvero 20,25 %
222:nneksi suurin 2017 [6]
Kunnanjohtaja Harri Anttila
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Kok.

10
9
1
1

Rautjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Kunnan väkiluku on 3831,[3] pinta-ala 401,89 km², josta 50,30 km² on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 9,88 asukasta/km². Rautjärven naapurikuntia ovat Parikkala ja Ruokolahti, itäpuolella rajanaapurina on Venäjä. Rajanaapurikuntia Venäjän puolella ovat Karjalan tasavallassa Elisenvaara ja Hiitola sekä Leningradin alueella Antrea (Kamennogorsk).

Yli puolet Rautjärven asukkaista asuu kuntakeskuksessa Simpeleellä.[8] Rautjärven Asemanseudulla asukkaita on noin 300. Taajamat sijaitsevat noin 25 kilometrin etäisyydellä toisistaan.

Rautjärven kunnanjohtaja on vuodesta 2006 lähtien ollut Harri Anttila.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautjärven kunta perustettiin vuonna 1861, pari vuotta aiemmin (1859) toimintansa itsenäisenä seurakuntana aloittaneen Rautjärven seurakunnan pohjalle. Rautjärven seurakunta oli ollut sitä ennen Ruokolahden seurakunnan kappeliseurakuntana vuodesta 1654.[9]

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 pääosa siihenastisen Rautjärven alueesta pysyi Suomessa, mutta lähes puolet (198,9 km²) sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin.

Simpeleen kunta liittyi Rautjärveen 1973, jolloin muodostui nykyisenlainen Rautjärven kunta.[8]

Simpeleen kunta perustettiin Kivijärven ja Änkilän kylien ympärille ja lisäksi pieni osa Koitsanlahden kylästä tuli kuulumaan Simpeleen kuntaan, joka aloitti toimintansa vuoden 1923 alusta. Aiemmin Simpeleen seurakunta oli eronnut Parikkalan seurakunnasta ja aloittanut itsenäisenä seurakuntana 1.5.1922.

Rautjärven kylät vuonna 1939[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haakanala, Hallilanmäki, Hiivaniemi, Hinkkala, Hynnilä, Ilmee, Jurvala, Kalpiala, Kekäleniemi, Kokkola, Kopsala, Korjola, Korpijärvi, Lankila, Latvajärvi, Miettilä, Niskapietilä, Partila, Pirhola, Purnujärvi, Rautjärvi, Siisiälä, Torsansalo, Uimola, Untamo, Viimola, Vähikkälä

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Rautjärven väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 982
1985
  
5 794
1990
  
5 413
1995
  
5 121
2000
  
4 619
2005
  
4 273
2010
  
3 937
Lähde: Tilastokeskus.[10]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hiitolanjoki, Simpeleen kautta virtaava ja Laatokkaan laskeva joki, johon Laatokan lohi nousee myös Suomen puolelle. Kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti merkittävä vesireitti, nykypäivänä virkistysalue maisemapolkuineen ja kalastusmahdollisuuksineen.
  • Haukkavuori, Etelä-Karjalan korkein paikka Rautjärven ja Ruokolahden rajamailla.
  • Iivanansaari, Koantaus-järvessä sijaitseva saari, jossa on kalterijääkäri Jussi Reinikaisen hautapaikka.
  • Pirunkirkko, Torsansalossa, Linnavuoren pohjoisrinteen alla sijaitseva isonvihan aikainen suuri piiloluola.
  • Laikon eli Ylimmäisen lähde, yksi Suomen suurimmista lähteistä Laikon kylässä.
  • Miettilän historiallinen reservikasarmialue, historiallinen kasarmialue, jonka kasarmit on rakennettu vuosina 1881–1883. Yhdessä rakennuksista toimi Rautjärven kunnan kunnantoimisto vuosina 1922–1972.
  • Rautjärven kotiseutunäyttely, vanhassa terveystalossa Miettilän kasarmialueella esillä oleva Rautjärven kotiseutumuseon näyttely.
  • Kollaa-museo, museo, jossa on nähtävillä mm. talvisodan Kollaan taisteluun liittyvä näyttely.
  • Niskapietiläntie, 19,5 km pitkä museotie yhdystiestä 3981 – Niskapietiläntie, joka johtaa Imatran Vuoksenniskalta Ruokolahden Huhtasenkylän kautta Rautjärven Niska-Pietilään ja sieltä edelleen Miettilään. Tie on osa Runon ja Rajan tietä ja sitä kautta Via Karelia -matkailutietä. Elokuussa vuosittainen Päivä Museotiellä -tapahtuma.
  • Simpeleen Tehtaanpuisto, vuonna 1935 perustetun ja Yhtyneiden Paperitehtaiden puutarhasuunnittelijana toimineen puutarha-arkkitehti John Hausenin suunnittelema puisto.
  • Rautjärven kirkko, vuonna 1881 valmistunut puukirkko ja Rautjärven seurakunnan toinen kirkko.
  • Simpeleen kirkko, vuonna 1933 valmistunut kivikirkko ja vuodesta 1999 yhdistyneen Rautjärven seurakunnan pääkirkko. Aiemmin vuonna 1922 perustetun Simpeleen seurakunnan kirkko.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Simpeleen Antiikki ja Keräily Kesäpäivät, vuodesta 1999 järjestetyt monipuoliset antiikin ja keräilyn myyntimessut heinäkuun lopulla
  • Rautjärven Kulttuuriviikko, useista eri tapahtumista vaihtuvissa paikoissa kunnan alueella koostuva kulttuurin teemaviikko heinäkuussa
  • Rautjärven Asemanseudun kylämessut
  • Rautjärven Asemanseudun traktorimarssi
  • Miettilä Kollaus, Miettilän kylätapahtuma ja koko perheen tapahtumapäivä Kuntalan alueella
  • Museotiepäivä, Niskapietiläntiellä elokuussa järjestettävä tapahtuma
  • AsemaFest!, nuorille suunnattu musiikkifestivaali elokuussa Rautjärven Asemanseudulla
  • Marja-Liisan Hiihdot, Marja-Liisa Kirvesniemen nimikkohiihdot Konkalammen hiihtokeskuksessa Simpeleellä

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautjärven kunnan pinta-alasta n. 12,5 % on veden peittämää, ja kunnan alueella on toistasataa järveä tai lampea. Suurimmat järvet ovat Torsa-Pieni-Torsa, Nurmijärvi, Rautjärvi, Silamus, Purnujärvi, Hiidenjärvi, Herajärvi, Kostamo, Untamojärvi, Kivijärvi, Särkijärvi, Koantaus, Pitkäjärvi, Latvajärvi, Sammalus, Korpijärvi ja Ylimmäinen. Lisäksi kunnan alueella osittain sijaitsevia järviä ovat Simpelejärvi (suurelta osin Parikkalan kunnan alueella) ja Vaahterus (suurelta osin Ruokolahden kunnan alueella).

Rautjärven alueella virtaavat kunnan pohjoispäässä Hiitolanjoki, Silamusjoki, Torsanjoki, Lohijoki ja Sarajoki sekä eteläpäässä Helisevänjoki.

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautjärvi on yksi Suomen teollistuneimpia kuntia, ja kunnan suurin työnantaja on Metsä Board Simpeleen kartonkitehdas.

Merkittävämpien paikallisten työllistäjien joukkoon lukeutuu myös puunjalostusalalla toimiva perheyritys Vankkapuu Oy, joka Simpeleellä toimivissa kahdessa yksikössään valmistaa teollisuuden tarpeisiin kuormalavoja, rullanpäätulppia lähinnä paperi- ja kartonkiteollisuudelle sekä lisäksi kierrättää kartonkihylsyjä.

Julkisella sektorilla merkittävät työllistäjät ovat Rautjärven kunta sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote).

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautjärven kunnassa oli kaksi peruskoulun ala-astetta: kuntakeskuksessa Simpeleellä Kivijärven koulu ja kunnan eteläpäässä Rautjärven Asemanseudulla Rautjärven aseman koulu.

Peruskoulun yläaste toimi Simpeleen yhteiskoulussa, ja samoissa tiloissa on myös Rautjärven lukio.

Vuonna 2016 rakennettiin uusi koulurakennus, joka sai nimekseen Simpeleen koulu. Samassa rakennuksessa sijaitsee Rautjärven lukio sekä ala-ja yläkoulu. Syy uuden koulun rakentamiselle oli sisäilmaongelmat vanhoissa tiloissa.

Urheilu ja vapaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simpeleellä on hiihtokeskus Konka Ski, jossa on laskettelurinteitä, hiihtolatuja ja hyppyrimäki.

Simpeleen urheilukeskuksessa on yleisurheilukenttä, pallokenttä, jääkiekkokaukalo ja kolme tenniskenttää sekä viereisellä Simpeleen yhteiskoululla liikuntahalli ja sisäampumarata. Lisäksi Simpeleellä on keilahalli, painisali ja kaksi kuntosalia. Tehtaanpuistossa on beach volley -kenttä sekä frisbeegolfrata.

Rautjärveläisiä urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rautjärven Urheilijat (Urheilun yleisseura, lajeina hiihto, kuntoliikunta, lentopallo, pesäpallo ja yleisurheilu)
  • Simpeleen Urheilijat
  • Simpeleen Vesa (Urheilun yleisseura, lajeina kuntoliikunta, paini, pöytätennis ja petanque)
  • Simpeleen Hahlo
  • Simpeleen Keilaajat
  • RAPSU, Rautjärven ja Parikkalan kuntien alueella toimiva suunnistuksen erikoisseura

Sanomalehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parikkalassa ja Rautjärvellä ilmestyy paikallislehti Parikkalan-Rautjärven Sanomat.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan läpi kulkevat lounas-koillissuunnassa valtatie 6 ja Karjalan rata.

Simpeleen asemalta on junayhteydet Helsingin ja Joensuun suuntiin. Asemalla pysähtyvät kaikki Helsingin ja Joensuun väliset InterCity-junat, yhteensä kymmenen IC-junavuoroa.

Rautjärven kuntaa lähimmät lentoasemat ovat Lappeenrannassa ja Savonlinnassa. Lappeenrannan lentoasemalta on tarjolla kansainvälisiä lentoyhteyksiä, ja Savonlinnan lentoasemalta lennetään Helsinkiin.

Lähin Suomen ja Venäjän välinen kansainvälinen rajanylityspaikka Imatra-Enso sijaitsee Imatran Pelkolassa, noin 50 km kuntakeskus Simpeleeltä ja noin 30 km Rautjärven Asemanseudulta. Parikkalan tilapäinen rajanylityspaikka Parikkala-Syväoro sijaitsee Parikkalan Kolmikannassa, noin 20 kilometrin etäisyydellä kuntakeskus Simpeleeltä.

Etäisyyksiä maanteitse[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjälle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välimatkat on mitattu kuntakeskus Simpeleen eteläisestä valtatie 6:n liittymästä.

Tunnettuja Rautjärvellä syntyneitä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Paappa, Eero – Ropponen, Jari: Jääsken kihlakunnan historia III: 1860–1980, s. 199. Jääsken kihlakunnan historiatoimikunta, 1992. ISBN 952-90-3586-1.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  3. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, helmikuu 2017 28.2.2017. Tilastokeskus. Viitattu 20.5.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  7. Kuntavaalit 2017, Rautjärvi Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  8. a b Rautjärvi-info Rautjärven kunta. Viitattu 28.12.2015.
  9. Europaeus, Mikko: Rautjärven Asemanseudun kulttuurihistoriallinen selvitys (s. 13) 2013. Viitattu 28.12.2015.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rautjärvi.