Koivisto (kauppala)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koivisto
Lakkautettu kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
Koivisto location map.PNG

sijainti

Sijainti 60°22′N, 28°37′E
Lääni Viipurin lääni
Maakunta Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta Rannan kihlakunta
Perustettu 1927
– emäpitäjä Koiviston mlk
Lakkautettu 1948
(luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala 23,30 km²  [1]
(12.3.1940)
– maa 23,30 km²
Väkiluku 2 272  [2]
(1939)
väestötiheys 97,51 as/km²
Koiviston ja Koiviston maalaiskunnan epävirallinen perinnevaakuna.

Koivisto (ruots. Björkö) oli Suomeen kuulunut kauppala Viipurin läänissä Karjalankannaksella. Vuonna 1927 perustettu kauppala sijaitsi Suomenlahden rannalla, Viipurinlahden suulla. Koiviston alue luovutettiin sotien jälkeen Neuvostoliitolle, ja kauppalan alueella sijaitsee nykyään Leningradin alueeseen kuuluva Koiviston eli Primorskin kaupunki (ven. nimi muutettu 1948).

Koiviston kauppalan pinta-ala oli 24 km² (1936) ja sitä ympäröi joka puolelta Koiviston maalaiskunta, josta kauppala oli lohkottu. Koivisto oli Rannan kihlakunnan keskus. Väkiluku oli noin 2200 henkeä.

Koiviston kauppalan alueella sijaitsi Koiviston kirkko, sairaala, 5-luokkainen yhteiskoulu, merikylpylä, pankkeja sekä monenlaisia liike- ja teollisuusyrityksiä.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmakuva Koiviston kirkolta vuodelta 1934
Rantatie – Vanha postikortti Koivistolta

Koiviston kauppalan alueella Möllikänniemessä oli Itä-Suomen paras merisatamapaikka, joka mainitaan ensimmäisen kerran jo 1268 Berjozovskoje-nimellä. Sataman paikka on ihanteellinen. Mantereen edustan saaristo suojasi sitä tuulilta ja aallokolta ja merivirrat pitivät sen sulana muita Itä-Suomen satamia pitempään ja sinne johti 9 m syvä väylä. Koiviston kauppalan satama muodostikin yhdessä Koiviston maalaiskunnan puolella sijainneen Makslahden sataman kanssa Suomen kuudenneksi suurimman sataman ja viidenneksi suurimman vientisataman vuonna 1933, jolloin vienti ja tuonti olivat yhteensä 387 250 tonnia.

Koivisto yhdistettiin Suomen rataverkkoon vuonna 1916, jolloin Terijoen–Koiviston-rata valmistui. Vuonna 1925 puolestaan valmistui rataosa Koivistolta Viipuriin

Syntyperäinen koivistolainen Toivo Tommola (s. 1892) aloitti linja-autoliikenteen harjoittamisen vuonna 1928. Yhtiö muutti vuonna 1940 Lahteen, mutta kotipaikkakunta elää vielä nykyäänkin yhtiön nimessä. Koiviston Auto Oy on nykyisin Suomen suurimpia linja-autoyhtiöitä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hääväkeä Koivistolla 1938

Kauppalan perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiviston kirkko kesällä 2000. Kirkon yläkerrassa on pieni huone joka on paikallisen luterilaisen seurakunnan käytössä, muuten rakennus ei ole kirkollisessa käytössä

Koiviston kirkonkylästä ja Kotterlahden kylästä suunniteltiin taajaväkistä yhdyskuntaa jo vuonna 1916. Tuolloin katsottiin, että kyseinen alue oli satamaliikenteen ja tiheän asutuksen johdosta muusta kunnasta taloudellisesti ja sosiaalisesti erillinen, minkä takia sen asioita ei pystytty ratkomaan parhaalla mahdollisella tavalla Koiviston kunnan yhteydessä. Ensimmäinen maailmansota kuitenkin aiheutti suunnitelman toteuttamatta jättämisen. Uudelleen asiaa lähdettiin ajamaan 1920-luvun puolivälissä ja vuonna 1927 Koiviston kirkonkylästä ja Kotterlahden kylästä muodostettiin kauppala.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  2. Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: