Kanneljärvi
| Kanneljärven kunta | |
|---|---|
| Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Kihlakunta | Rannan kihlakunta |
| Kuntanumero | 215 |
| Perustettu | 1925 Uudestakirkosta |
| Lakkautettu |
1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala | 246,3 km² |
| Väkiluku |
3 805 [1] (1939) |
| – väestötiheys | 15,45 as./km² |
Kanneljärvi on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle 1944 luovutetulla alueella. Kanneljärven pinta-ala oli 246,3 km² ja asukasluku 3 552 (1939).
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 8 koulupiiriin.[2]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanneljärvi erotettiin Uudestakirkosta omaksi kunnakseen vuonna 1925. Kanneljärven luterilaisen kirkon lisäksi Kanneljärvellä sijaitsi ortodoksinen Mustamäen Kristuksen kirkastumisen kirkko eli Mustamäen kirkko. Mustamäen kirkko tuhoutui jatkosodassa, mutta luterilainen kirkko säästyi. Se paloi 1984, mutta runko on edelleen pystyssä.
Kanneljärven väestöä sijoitettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin kuntiin: Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Pertteli, Salo, Suomusjärvi ja Uskela. [3]
Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanneljärven kirkonkylän venäjänkielinen nimi on ollut Pobeda (Победа) vuodesta 1948 lähtien, ja se on nykyisin Leningradin alueen Raivolan kuntaan kuuluva taajama.
Kanneljärven nimi on Venäjällä säilynyt Kanneljärven aseman ja asemakylän nimenä (ven. Каннельярви).
Kanneljärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Keihäänheiton ME-mies Yrjö Nikkanen
- Mannerheim-ristin ritari Vilho Rättö
- Historiantutkija Jaakko Paavolainen
- Kirjailija Unto Seppänen
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
- ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kanneljärvi - pitäjä kannaksella
- Kanneljärvi (luovutettukarjala.fi)
- Kanneljärven kartta (luovutettukarjala.fi)
- ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
- ↑ Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934
- ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948
- ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948
- ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
- ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
- ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
- ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)