Viipurin lääni
| Viipurin lääni | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Pääkaupunki | Viipuri |
| Viimeinen maaherra | Arvo Manner |
| Historialliset maakunnat | Karjala |
| Pinta-ala ilman merialueita |
35 768 km² 5.:nneksi suurin |
| – maa | 32 134 km² |
| Väkiluku |
620 838 suurin 1939 |
| Väestötiheys | 19,3 as./km² |
Viipurin lääni (ruots. Viborgs län) on entinen Suomen lääni, joka sijaitsi Suomen kaakkoiskulmalla. Vuonna 1937 Viipurin läänin pinta-ala oli 35 768 km², josta maa-ala oli 32 134 km²[1]. Asukasluvultaan se oli Suomen suurin lääni; vuonna 1939 siellä oli 620 838 asukasta. Pinta-alaltaan lääni oli Suomen viidenneksi suurin[2]. Läänin pääkaupunki oli Viipuri. Eduskuntavaaleissa Viipurin lääni oli jaettu kahteen vaalipiiriin 1906: Viipurin läänin läntiseen ja Viipurin läänin itäiseen vaalipiiriin.
Viipurin lääni käsitti Etelä-Karjalan, Karjalankannaksen, Laatokan Karjalan (Keski- ja Raja-Karjalan), Suomenlahden itäiset ulkosaaret ja pääosan Kymenlaaksoa. Viipurin lääni rajoittui lännessä ja pohjoisessa vuoden 1831 lääninuudistuksen jälkeen Uudenmaan, Mikkelin ja Kuopion lääneihin. Ennen uudistusta naapureina olivat Uudenmaan ja Hämeen, Kymenkartanon sekä Savon ja Karjalan läänit. Idässä Viipurin lääni rajoittui autonomian aikana Pietarin ja Aunuksen kuvernementteihin ja Suomen itsenäistymisen ja Neuvostoliiton perustamisen jälkeen Leningradin alueeseen ja Karjalan autonomiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Viipurin läänin ydinalue kuului 1500-luvulla Viipurin linnalääniin. Vuonna 1634 linnaläänit muutettiin lääneiksi, ja tällöin perustettuun Viipurin ja Savonlinnan lääniin kuului Suomenlahden rannikko Porvoon seudulta Rajajoelle saakka, pääosa nykyistä Etelä-Karjalaa, Karjalankannaksen länsiosa, Itä-Häme ja koko Savo. Venäjä luovutti Ruotsille 1617 Käkisalmen läänin, johon kuului Pohjois-Karjala, Laatokan Karjala, Karjalankannaksen itäosa sekä Parikkalan seutu Etelä-Karjalasta. Vuosina 1721 ja 1743 Viipurin ja Savonlinnan läänin eteläosa sekä Käkisalmen läänin itäosa joutuivat Venäjälle. Näiden läänien jäljelle jääneistä osista muodostettiin ensin Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni ja sitten Kymenkartanon ja Savon lääni.
Venäjälle luovutettuja alueita eli niin sanottua Vanhaa Suomea hallittiin 1721–1744 osana Pietarin kuvernementtiä, mutta 1744 niistä luotiin uusi Viipurin kuvernementti. Suunnitelman hallinnon järjestämisestä oli saanut laatiakseen Turun rauhan jälkeen venäläisten pikkuvihan ajaksi Suomen kenraalikuvernööriksi nimittämä Johan Balthasar von Campenhausen. Kun Vanha Suomi liitettiin vuonna 1812 Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan, siitä tehtiin uusi Viipurin lääni. Tämän jälkeen läänin rajoissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Suurin muutos oli Savonlinnan ympäristön liittäminen uuteen Mikkelin lääniin vuonna 1831. Lisäksi vuonna 1864 Siestarjoen asetehtaan alue liitettiin Venäjään, pieni osa Valkealaa liitettiin vuonna 1919 uuteen Kuusankosken kuntaan, joka tuli kuulumaan Uudenmaan lääniin, ja Uuden Matkaselän kylä siirrettiin vuonna 1920 Kuopion lääniin kuuluneesta Kiteen kunnasta Ruskealaan kuuluvaksi.
Vuosina 1940 ja 1944 pääosa Viipurin läänistä luovutettiin Neuvostoliitolle (24 738,8 km², josta maa-ala 22 973,3 km²)[3]. Jäljelle jääneistä alueista muodostettiin Kymen lääni vuonna 1945. Suurimman osan alueistaan menettänyt Uukuniemi liitettiin tuolloin Viipurin läänistä Kuopion lääniin. Kolmen vuoden kuluttua vuonna 1948 kunta siirrettiin Kuopion läänistä osaksi Kymen lääniä.[4] Korpiselän kunnan Suomelle jäänyt osa liitettiin silloisessa Kuopion läänissä sijainneeseen Tuupovaaran kuntaan.
 |
 |
 |
 |
 |
 |
-
Vaakuna vuosina 1812–1917 -
Vaakuna vuoden 1917 jälkeen
Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viipurin lääniin kuului 1930-luvun loppupuoliskolla kuusi kaupunkia (Viipuri, Kotka, Lappeenranta, Käkisalmi, Sortavala ja Hamina), neljä kauppalaa (Kouvola, Lauritsala, Koivisto ja Lahdenpohja) sekä 66 maalaiskuntaa.
| Nimi (ruotsinkieliset nimet suluissa)[5] |
Pinta-ala ilman vesiä 1938 (km²)[6] |
Asukasluku (1939)[7] | Väestötiheys (as. / km²) |
Luovutettu alue (km²) |
Luovutettu alue (%)lähde? |
|---|---|---|---|---|---|
| Antrea (S:t Andree) | 486,40 | 8 772 | 18,0 | 486,40 | 100 % |
| Haapasaari (Aspö) | 4,50 | 192 | 42,7 | 0 | 0 % |
| Hamina (Fredrikshamn) | 7,93 | 4 596 | 579,6 | 0 | 0 % |
| Harlu | 252,60 | 7 828 | 31,0 | 252,60 | 100 % |
| Heinjoki | 323,10 | 3 712 | 11,5 | 323,10 | 100 % |
| Hiitola | 423,20 | 8 265 | 19,5 | 423,20 | 100 % |
| Impilahti (Impilax) | 904,30 | 14 190 | 15,7 | 904,30 | 100 % |
| Jaakkima (Jakimvaara) | 501,89 | 8 503 | 16,9 | 501,89 | 100 % |
| Johannes (S:t Johannes) | 217,55 | 10 303 | 47,4 | 217,55 | 100 % |
| Joutseno | 287,60 | 7 925 | 27,6 | 0 | 0 % |
| Jääski (Jäskis) | 420,40 | 20 879 | 49,7 | 355,50 | 84,63 % |
| Kanneljärvi | 246,30 | 3 805 | 15,4 | 246,30 | 100 % |
| Kaukola | 267,80 | 4 201 | 15,7 | 267,80 | 100 % |
| Kirvu (Kirvus) | 650,92 | 8 721 | 13,4 | 650,92 | 100 % |
| Kivennapa (Kivinebb) | 632,92 | 9 912 | 15,7 | 632,92 | 100 % |
| Koivisto (Björkö) | 23,30 | 2 272 | 97,5 | 23,30 | 100 % |
| Koiviston maalaiskunta (Björkö landskommun) | 280,30 | 8 883 | 31,7 | 280,30 | 100 % |
| Korpiselkä | 1 366,00 | 3 584 | 2,7 | 1 267,00 | 92,75 % |
| Kouvola | 6,88 | 6 602 | 959,6 | 0 | 0 % |
| Kotka | 10,65 | 22 226 | 2 086,9 | 0 | 0 % |
| Kuolemajärvi | 367,40 | 5 686 | 15,5 | 367,40 | 100 % |
| Kurkijoki (Kronoborg) | 536,00 | 10 032 | 18,7 | 536,00 | 100 % |
| Kymi (Kymmene) | 226,55 | 21 241 | 93,8 | 0 | 0 % |
| Käkisalmen maalaiskunta (Kexholms landskommun) | 140,44 | 5 575 | 39,4 | 140,44 | 100 % |
| Käkisalmi (Kexholm) | 12,50 | 5 083 | 406,6 | 12,50 | 100 % |
| Lahdenpohja | 5,34 | 1 959 | 369,6 | 5,34 | 100 % |
| Lappee | 575,39 | 9 443 | 16,42 | 8,30 | 1,43 % |
| Lappeenranta (Villmanstrand) | 19,77 | 13 333 | 674,4 | 0 | 0 % |
| Lauritsala | 24,55 | 7 858 | 320,1 | 0 | 0 % |
| Lavansaari (Lövskär) | 15,30 | 1 089 | 71,2 | 15,30 | 100 % |
| Lemi (Klemis) | 215,06 | 4 286 | 19,9 | 0 | 0 % |
| Lumivaara | 292,44 | 5 239 | 17,9 | 292,44 | 100 % |
| Luumäki | 757,74 | 6 403 | 8,5 | 0 | 0 % |
| Metsäpirtti | 186,90 | 4 882 | 26,1 | 186,90 | 100 % |
| Miehikkälä | 399,64 | 4 810 | 12,0 | 0 | 0 % |
| Muolaa (Mohla) | 654,72 | 11 959 | 18,3 | 654,72 | 100 % |
| Nuijamaa | 329,86 | 3 899 | 11,8 | 178,40 | 54,06 % |
| Parikkala | 570,98 | 10 560 | 18,5 | 199,30 | 34,90 % |
| Pyhtää (Pyttis) | 285,30 | 5 256 | 18,4 | 0 | 0 % |
| Pyhäjärvi Vpl | 546,36 | 8 128 | 14,9 | 546,36 | 100 % |
| Rautjärvi | 457,20 | 5 926 | 13,0 | 198,80 | 43,51 % |
| Rautu (Rautus) | 339,64 | 5 909 | 17,4 | 339,64 | 100 % |
| Ruokolahti (Ruokolax) | 1 024,00 | 24 168 | 23,6 | 3,70 | 0,36 % |
| Ruskeala | 412,90 | 6 938 | 16,8 | 412,90 | 100 % |
| Räisälä | 403,14 | 7 874 | 19,5 | 403,14 | 100 % |
| Saari | 184,46 | 3 790 | 20,5 | 29,90 | 16,24 % |
| Sakkola | 349,36 | 6 395 | 18,3 | 349,36 | 100 % |
| Salmi (Salmis) | 1 402,10 | 14 167 | 10,1 | 1 402,10 | 100 % |
| Savitaipale | 540,00 | 7 736 | 14,3 | 0 | 0 % |
| Seiskari (Seitskär) | 4,20 | 688 | 163,8 | 4,20 | 100 % |
| Simpele | 84,00 | 2 628 | 31,3 | 28,80 | 34,29 % |
| Sippola | 568,10 | 12 068 | 21,2 | 0 | 0 % |
| Soanlahti | 448,40 | 3 106 | 10,8 | 448,40 | 100 % |
| Sortavala (Sordavala) | 1,40 | 4 710 | 3364,3 | 1,40 | 100 % |
| Sortavalan maalaiskunta (Sordavala landskommun) | 666,80 | 21 487 | 32,2 | 666,80 | 100 % |
| Suistamo | 1 516,00 | 8 986 | 5,9 | 1 516,00 | 100 % |
| Suojärvi | 3 474,29 | 15 934 | 4,6 | 3 474,29 | 100 % |
| Suomenniemi | 288,20 | 2 041 | 7,1 | 0 | 0 % |
| Suursaari (Hogland) | 20,74 | 772 | 37,2 | 20,74 | 100 % |
| Säkkijärvi | 492,58 | 8 685 | 17,6 | 448,70 | 91,02 % |
| Taipalsaari | 355,40 | 3 786 | 10,7 | 0 | 0 % |
| Terijoki | 121,92 | 7 913 | 64,9 | 121,92 | 100 % |
| Tytärsaari (Tytärskär) | 8,30 | 436 | 52,5 | 8,30 | 100 % |
| Uukuniemi | 546,70 | 6 134 | 11,2 | 437,50 | 79,97 % |
| Uusikirkko (Nykyrka) | 604,60 | 11 110 | 18,4 | 604,60 | 100 % |
| Vahviala | 301,81 | 5 851 | 19,4 | 280,00 | 92,72 % |
| Valkeala | 895,02 | 10 531 | 11,8 | 0 | 0 % |
| Valkjärvi | 399,64 | 7 694 | 19,3 | 399,64 | 100 % |
| Vehkalahti (Veckelax) | 631,87 | 8 755 | 13,9 | 0,40 | 0,06 % |
| Viipuri (Viborg) | 100,00 | 74 403 | 744,03 | 100,00 | 100 % |
| Viipurin maalaiskunta (Viborg landskommun) | 585,89 | 19 842 | 33,9 | 585,89 | 100 % |
| Virolahti (Vederlax) | 494,30 | 7 461 | 15,1 | 104,60 | 21,18 % |
| Vuoksela | 135,94 | 2 940 | 21,6 | 135,94 | 100 % |
| Vuoksenranta | 270,62 | 3 602 | 13,3 | 270,62 | 100 % |
| Ylämaa | 340,84 | 3 370 | 9,9 | 12,20 | 3,56 % |
| Äyräpää | 186,60 | 6 113 | 32,6 | 186,60 | 100 % |
* Vuonna 1831 Savonlinnan seutu liitettiin Mikkelin lääniin.
** Vuonna 1865 annettiin asetus kunnallishallinnon perustamisesta. Tätä ennen oli olemassa pitäjiä.
*** Vuonna 1945 lääni lakkautettiin ja jäljelle jääneestä osasta muodostettiin Kymen lääni.
*** Luovutetun alueen kunnat lakkautettiin vasta 1948, mutta ne on tässä aikajanassa merkitty päättymään vuoteen 1944, jolloin niiden alueet menetettiin.
Maaherrat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
- Carl Johan Stjernvall 1812–1815
- Carl Johan Walleen 1816–1820
- Otto Wilhelm Klinckowström 1820–1821 (vt.) ja 1821–1825
- Carl August Ramsay 1825–1827 (vt.) ja 1827–1834
- Carl Gustaf Mannerheim 1834–1839
- Fredric Stewen 1839–1844
- Casimir von Kothen 1844–1846 (vt.) ja 1846–1853
- Alexander Thesleff 1853–1856
- Bernhard Indrenius 1856–1866
- Christian Theodor Oker-Blom 1866–1882
- Woldemar von Daehn 1882–1885
- Sten Carl Tudeer 1885–1888 (vt.) ja 1888–1889
- Johan Axel Gripenberg 1889–1899
- Nikolai von Rechenberg 1900–1902
- Nikolai Mjasojedov 1902–1905
- Konstantin Kasanski 1905 (vt.) ja 1905
- Mikael von Medem 1905–1906 (vt.)
- Nikolai von Rechenberg 1906–1907
- Birger Gustaf Samuel von Troil 1907–1910
- Frans Carl Fredrik Josef von Pfaler 1910–1917
- Vilho Sarkanen 1917 (vt.)
- Walfrid Suhonen 1917–1918 (vt.)
- Antti Hackzell 1918–1920
- Walfrid Suhonen 1920 (vt.)
- Lauri Kristian Relander 1920–1925
- Arvo Manner 1925–1945
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Iso tietosanakirja 15, s. 574. Helsinki: Otava, 1939.
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1939 s. 1
- ↑ Iso tietosanakirja, täydennysosa II, s. 1 614. Helsinki: Otava, 1958.
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) (s. 353, Liite 4: Kuntien siirrot läänistä toiseen vuosina 1881–1976) Tilastollisia tiedonantoja N:o 63. 1979. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.7.2013.
- ↑ Åke Granlund och Kurt Zilliacus: Svenska ortnamn i Finland med finska motsvarigheter. Helsingfors 1963.
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja, Uusi sarja -XXXIX- vuonna 1941. Tilastollinen päätoimisto: Helsinki 1942.
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI, Väestötilastoa 93, Väestösuhteet vuonna 1939
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Temaattinen kirjallisuusluettelo Suomen autonomian ja itsenäisyyden ajan Viipurin lääniä käsittelevistä teoksista (PDF) toimittanut FM Olli-Matti Sopanen, Joensuun yliopiston historian laitos 2004.
- Saarnisto, Matti (toim.): Viipurin läänin historia I, Karjalan synty. Lappeenranta: Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö & Karjalan Kirjapaino Oy/Karjala-lehti, 2003. ISBN 952-5200-37-X.
- Korpela, Jukka: Viipurin läänin historia II, Viipurin linnaläänin synty. Lappeenranta: Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö & Karjalan Kirjapaino Oy/Karjala-lehti, 2004. ISBN 952-5200-43-4.
- Katajala, Kimmo & Kujala, Antti & Mäkinen, Anssi: Viipurin läänin historia. III, Suomenlahdelta Laatokalle. Lappeenranta: Karjalan kirjapaino, 2010. ISBN 978-952-5200-77-5.
- Kaukiainen, Yrjö & Nurmiainen, Jouko: Viipurin läänin historia. VI, Karjala itärajan varjossa. Lappeenranta: Karjalan kirjapaino, 2010. ISBN 978-952-5200-76-8.
| ||||||||||||