Koiviston maalaiskunta
| Koiviston maalaiskunta | |
|---|---|
| Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Kihlakunta | Rannan kihlakunta |
| Perustettu | 15751 |
| Lakkautettu |
1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala |
283,10 km² [1] (12.3.1940) |
| – maa | 280,30 km² |
| – sisävesi | 2,80 km² |
| Väkiluku |
8 883 (1939) |
| – väestötiheys | 31,7 as./km² |
|
1 Seurakunnan perustamisvuosi |
|
Koiviston maalaiskunta (Koiviston mlk, ruots. Björkö landskommun) oli Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen kunta, joka kuului Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutettuun alueeseen. Koiviston pinta-ala vuonna 1939 oli 280,3 km² ja asukasluku 8 883. Koiviston maalaiskunta rajoittui pohjoisessa Johannekseen ja idässä Kuolemajärveen. Lisäksi maalaiskunnan sisällä oli Koiviston kauppala.
Sisällysluettelo
Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahtiala, Alvatti, Eistilä, Harila, Humaljoki, Hyttölä, Härkälä, Ilmasti, Ingertilä, Jaakkola, Kaaliala, Kaipiala, Keskisaari, Kiiskilä, Kiurlahti, Kurkela, Köri, Lemminkylä, Makslahti, Mannola, Partiala, Patala, Penttilä, Putus, Pönni, Rautanen, Römpötti, Saarenpää, Savonniemi, Soukansaari, Tervahartiala, Tetriniemi, Tiurinsaari, Vanhkylä, Vatnuori
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 16 koulupiiriin.[2]
Seurakuntaolot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koivistolla ja Koiviston maalaiskunnalla oli yhteinen evankelis-luterilainen seurakunta. Näin ollen ei ollut olemassa seurakuntaa nimeltä Koiviston kauppalaseurakunta eikä seurakuntaa nimeltä Koiviston maaseurakunta, vaan sekä Koiviston kauppalan että Koiviston maalaiskunnan evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvat asukkaat kuuluivat samaan evankelis-luterilaiseen seurakuntaan.[3]
Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 7 051 (1880)
- 8 113 (1890)
- 8 135 (1900) (Lavansaari ja Seiskari erotettiin Koivistosta 1896)
- 9 111 (1910)
- 9 762 (1920)
- 10 964 (1930) (Kauppala muodostettiin 1927, mutta asukasluvut ovat yhdessä vielä vuonna 1930)
- 8 883 (1939)
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koiviston satama mainitaan ensi kerran jo vuonna 1268 Berjozovskoje-nimellä. Koivistosta muodostettiin Viipurin kappeliseurakunta vuonna 1548 ja itsenäinen seurakunta 1575. Vuonna 1896 Koivistosta erotettiin Lavansaaren ja Seiskarin kunnat. Koiviston kirkonkylä ja Kotterlahden kylä erotettiin kunnasta Koiviston kauppalaksi vuonna 1927.
Koiviston asukkaat sijoitettiin jatkosodan jälkeen Askolan, Kymin, Mäntsälän ja Pornaisten kuntiin.[4]
Tunnettuja koivistonmaalaiskuntalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pentti Karvonen syntynyt 1931, kestävyysjuoksija
- Reino Karvonen, syntynyt 1932, kestävyysjuoksija.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
- ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Iso tietosanakirja, osa 6 vuodelta 1934, palsta 1175
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Koiviston kartta
- Virtuaali-Kiiskilä, Koiviston Kiiskilän kylän talot ja asukkaat vuonna 1939
- Koivisto ja Koiviston maalaiskunta
- Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät
- Jukanen, Sulo & Karppinen, K. A. & Hilska, Unto & Näräkkä, Tuomas & Pulli, Erkki & Penttinen, Maija & et al.: Pitäjä pitäjältä - Koivisto, maalaiskunta ja kauppala, 1970, nro 37, liite (9). Karjala -lehti. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 28.6.2018.
- ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
- ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948
- ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948
- ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
- ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
- ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
- ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)
