Ruskeala

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Nykyisestä Ruskealan taajamasta Karjalan tasavallassa on oma artikkelinsa
Ruskeala
Lakkautettu kunta – luovutettu Neuvostoliitolle
Ruskeala location map.PNG

sijainti

Lääni Viipurin lääni
Maakunta Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta Sortavalan kihlakunta
Perustettu 17211
– emäpitäjä Kitee
Lakkautettu 1948
(luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala 519,00 km²  [1]
(12.3.1940)
– maa 412,90 km²
– sisävesi 106,10 km²
Väkiluku 6 938  [2]
(31.12.1939)
väestötiheys 16,8 as./km²

1 Seurakunnan perustamisvuosi

Ruskealan pitäjäviiri

Ruskeala on entinen Suomen kunta vuonna 1944 Neuvostoliitolle luovutetussa Laatokan Karjalassa. Keskusta sijaitsee Petroskoi-Värtsilä-tien varrella.

Ruskealan kunta kuului Sortavalan kihlakuntaan ja Viipurin lääniin. Kunnan pinta-ala oli 412,9 km² ja asukasluku 6 602 (1939). Ruskealan alue sijaitsee Jänisjärven länsipuolella vaihtelevassa maisemassa, jonka korkeuserot ovat suuria. Ruskealan väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen Pohjois-Karjalaan seuraaviin kuntiin: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Pielisensuu, Polvijärvi ja Rääkkylä.[3]

Marmorilouhos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marmorilouhoksen köysirata toukokuussa 2016
Marmorilouhoksen näkymiä keväällä 2008.

Ruskeala tunnetaan vanhastaan Otrakkalan marmorilouhimosta, joka avattiin jo 1767. Ruskealan marmoria on käytetty muun muassa Pietarin Iisakin kirkossa ja Talvipalatsissa sekä Helsingissä Yleisradion ja Säästöpankin rakennuksissa. Marmorilouhos on lopetettu. Vanhasta, veden täyttämästä kaivoksesta on tullut alueen tärkeimpiä matkailunähtävyyksiä. Se on myös sukeltajien suosima paikka.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskealan marmorilouhos on nykyään suosittu turistikohde (2016)
Ruskealan kirkon rauniot. Kirkko tuhoutui tulipalossa 1940.

Haapavaara, Höksölä, Issakanvaara, Kaalamo, Kirkkolahti, Kollitsa, Kontiolahti, Kuljakko, Kumuri, Leppäselkä, Matkaselkä, Mähkönvaara, Otrakkala, Pirttipohja, Rajakylä, Ruisselkä, Särkisyrjä, Uusi-Matkaselkä ja Vahvajärvi.

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 13 koulupiiriin.[4]

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisen Ruskealan kunnan alue kuuluu nykyisin Karjalan tasavaltaan, missä se kuuluu pääosin Sortavalan piirin Kaalamon maalaiskuntaan. Entisessä kirkonkylässä Ruskealassa toimii aktiivinen luterilainen seurakunta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  2. Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  3. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
  4. Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Partanen, Katimari (toim.): Muistoja Alalammilta : kyläkirja Ruskealan pitäjän Kontiolahden kylästä. Alalammin ystävät -seura, 2002. ISBN 952-91-4868-2.
  • Rautio, Martta (toim.): Muistoja Alalammilta : kyläkirja Ruskealan pitäjän Kontiolahden kylästä. Osa 2, Evakkokertomuksia. Oulu: Alalammin ystävät -seura, 2004. ISBN 952-91-8070-5.