Liperi (kunta)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Liperi
Liperi.vaakuna.svg Liperi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°31′55″N, 029°23′05″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Hallinnollinen keskus Liperin kirkonkylä
Perustettu 1875 [1]
Kokonaispinta-ala 1 161,23 km²
100:nneksi suurin 2019 [2]
– maa 726,87 km²
– sisävesi 434,36 km²
Väkiluku 12 149
84:nneksi suurin 31.12.2018 [3]
väestötiheys 16,71 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [4]
– 0–14-v. 18,7 %
– 15–64-v. 61,2 %
– yli 64-v. 20,1 %
Äidinkieli 2016 [5]
suomenkielisiä 98,2 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,6 %
Kunnallisvero 21,50 %
71:nneksi suurin 2019 [6]
Kunnanjohtaja Hannele Mikkanen
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Kok.
 • KD
 • Vihr.
 • Muut

12
9
6
4
2
1
1
www.liperi.fi

Liperi (aik. ruots. Libelits) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa aivan Joensuun kaupungin vieressä. Kunnassa asuu 12 149 ihmistä,[3] ja sen pinta-ala on 1 161,23 km2, josta 434,36 km2 on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 16,71 asukasta/km2. Liperi on saaristolain mukainen saaristo-osakunta ja sen naapurikunnat ovat Heinävesi, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Rääkkylä, Savonlinna ja Outokummun kaupunki.

Liperin kunta on Joensuun kaupungin kasvun imussa kasvattanut asukaslukuaan jo muutaman vuoden ajan, ja kuuluukin asukaslukuaan nopeimmin kasvattavien kuntien joukkoon Pohjois-Karjalassa. Erityisesti lähekkäin sijaitsevat Ylämylly, Honkalampi ja varsinkin Jyrinkylä, joista on vain 10 minuutin matka Joensuuhun, ovat nykyään hyvin suosittuja alueita erityisesti lapsiperheiden keskuudessa.lähde?

Liperissä sijaitsevalla Joensuun lentoaseman yhteydessä olevalla Ilmatieteen laitoksen sääasemalla mitattiin Suomen valtakunnallinen kaikkien aikojen lämpöennätys 37,2 astetta 29. heinäkuuta 2010.[8]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkonkylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäiltainen näkymä satamaan.

Liperin kirkonkylän näkymää hallitsee jykevä Liperin punatiilikirkko, joka rakennettu vuosina 1854–1858.

Vanha puinen kunnantalo on seudun vanhimpia rakennuksia; sen suojelemisesta on kiistelty 1990-luvulta lähtien. Purkulupaa talolle ei ole saatu, joten kunta on tehnyt talosta kunnostussuunnitelman 2009.[9] Vuonna 2016 Liperiin rakennettiin uusi terveyskeskus ja vanha terveyskeskus pääosin purettiin. Terveyskeskuksen takana toimii Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. Paloasemat löytyvät myös Ylämyllyltä ja Viinijärveltä.

Taajamat

Liperissä on kirkonkylän (noin 1 700 aukasta) lisäksi kaksi suurta taajamaa: Viinijärvi ja Ylämylly[10]. Lähellä Viinijärveä on Käsämä, jossa on ammattiopisto Luovin yksikkö.

Liperin muita kyliä ovat muun muassa Ahonkylä, Härkinvaara, Kaatamo, Korpivaara, Kompero, Liperinsalo, Leppälahti, Mattisenlahti, Risti, Roukalahti, Salokylä, Tutjunniemi ja Vaivio.

Tilastolliset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Liperissä oli 12 150 asukasta, joista 6 830 asui taajamissa, 5 188 haja-asutusalueilla ja 132 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Liperin taajama-aste on 56,8 %.[11] Liperin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[12]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Joensuun keskustaajama* 4 608
2 Liperin kirkonkylä 1 438
3 Viinijärvi 784

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Ylämylly ei muodosta omaa tilastollista taajamaansa, vaan se on osa Joensuun keskustaajamaa, joka sijaitsee pääosin Joensuun kaupungin ja osittain myös Kontiolahden kunnan alueella.[12]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperin luterilainen seurakunta on perustettu vuonna 1630. Nykyinen kirkkorakennus on 1850-luvulta.[13]

Liperin kunta on perustettu vuonna 1875.[14]

Kunnassa toimi puolustusvoimien varuskunta vuoteen 1990 saakka Pohjois-Karjalan Patteristo -nimisen tykistöjoukko-osaston myötä.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperin kunnanjohtaja vuodesta 2003 alkaen on Hannele Mikkanen[15]. Kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa, joista suurimpana valtuustoryhminä Keskustalla on 12 ja SDP:llä 9 paikkaa kaudella 2017–2021.[7]

Kuntaliitossuunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperi ja Outokumpu ilmoittivat marraskuussa 2006 suunnittelevansa selvityksen tekemistä kuntaliitoksesta. Liperin kunnanvaltuusto päätti 13.11.2006 äänin 24–11 selvittää kuntaliitoksen vain Outokummun, ei muiden kuntien kanssa. Kunnilla on jo yhteinen sosiaali- ja terveysjohtaja.[16], Kunnanvaltuusto päätti kuitenkin 19.6.2007, ettei kuntaliitosselvitystä Outokummun kaupungin kanssa jatketa.[17]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Liperin väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
10 737
1985
  
10 994
1990
  
11 500
1995
  
11 708
2000
  
11 479
2005
  
11 750
2010
  
12 271
2015
  
12 338
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperin lukio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperissä toimi yhteiskoulu vuosina 1949-1972. Vuonna 1972 yhteiskoulu siirtyi kunnan omistukseen. Peruskoulu aloitti Liperissä elokuun 1974 alussa, samalla yhteiskoulusta tuli Liperin lukio.

Lukio toimi välillä kaksi- ja välillä kolmesarjaisena. Lukiossa oli aluksi linjajako (kielilinja, matematiikkalinja ja reaalilinja). 1980-luvulla siirryttiin kurssimuotoiseen opiskeluun ja jaksolukuun. 1990-luvulla lukio muuttui luokattomaksi. Oppilasmäärän pienentymisen vuoksi kunta päätti 2006 lakkauttaa lukion. Viimeiset 13 ylioppilasta valmistuivat keväällä 2009. Liperistä tuli Suomen väkiluvultaan suurin kunta, jossa ei ole omaa lukiota (vuonna 2014 tämä titteli siirtyi Hollolalle). Nykyisin liperiläisnuoret käyvät lukiota naapurikunnissa, ennen kaikkea maakuntakeskus Joensuussa.

Muut koulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperissä toimivat myös Ylämyllyn koulu, Viinijärven koulu, Siikasalmen kristillinenkoulu, Mattisenlahden koulu, Salokylän koulu ja Käsämässä Veljesharjulla Ammattiopisto Luovin Liperin yksikkö. Yläkoulu toimii Liperin yhtenäisessä peruskoulussa.

Siikasalmen maatalousoppilaitos toimi vuoteen 1992, oppilaitos ehti toimia yli sata vuotta. Siikasalmen tilan perusti 1760-luvulla kruununvouti Gabriel Wallenius, ja Edvard Hällström perusti maanviljelyskoulun vuonna 1886. Maamieskoulu aloitti toimintansa 1910-luvulla vieläkin käytössä olevassa vanhassa päärakennuksessa. Viimeisimpänä koulutusta antoi maatalousoppilaitos, joka keskiasteen uudistukset koettuaan lakkautui 1992 ja tilukset siirtyivät Joensuun yliopistolle. Nykyisin Siikasalmella on adventtikirkon koulu ja muuta toimintaa Siikasalmiyhdistyksen hallinnoimana.

Liperin meijeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osuusmeijeri on ollut Liperissä merkittävä ja suuri yksikkö ja työnantaja. Suhdanteet eivät enää suosi Liperin Osuusmeijerin kokoisia laitoksia. Vuonna 2010 meijerin tuotanto ajettiin alas ja maidon käsittely päättyi. Meijeri oli tunenttu pallojuustostaan, jossa oli punainen vahakuori juuston suojana. Juusto poistui Valion valikoimista. Meijerin koneet ja laitteentmyytiin ulkomaille, myymälä jäi muutamaksi vuodeksi meijerin kiinteistöön. Meijerin kiinteistöt jäivät tyhjinlleen. Entisessä juustolassa toimii Joensuun Sänkytehdas Oy. Lämpökeskus on VAPOn.

Liperin mylly[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myllyllä on 200-300 viljantoimittajaa. Osuusmeijerin myllytoiminta käynnistyi jo 1900-luvun alussa, nykyään Liperin Mylly on osa Osuuskunta Itämaitoa. Myllyssä työskentelee seitsemän henkilöä.

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Liperissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Viinijärvi on Taipaleen ortodoksisen seurakunnan keskus; seurakunta ulottuu Polvijärvelle ja Outokumpuun. Taipaleen nykyinen kirkko valmistui 1906.

Entiset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Liperin kunnan nykyisellä alueella.[19]

  • Viinijärven seurakunta (liitetty Liperin seurakuntaan 1995, nimenä vuoteen 2001 asti Liperi-Viinijärven seurakunta)

Mökkiläistoimikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperiin perustettiin Pohjois-Karjalan ensimmäinen mökkiläistoimikunta vuonna 2004. Toimikunta on kesämökkiläisten yhdysside, ja se voi tehdä aloitteita ja esityksiä kunnalle. Lisäksi kunta järjestää kesäasukkaille yhteistoimintaa. Kesäasuntoja Liperissä on noin 3000.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtatie 9 (Turku-Niirala) Joensuusta Kuopioon ja valtatie 23 (Pori-Joensuu) Varkaudesta Joensuuhun kulkevat Liperin kautta. Seututie 482 johtaa Kiteen Tolosenmäestä Rääkkylän ja Liperin kirkonkylän kautta Käsämään, jossa se yhtyy valtatie 9:ään sekä valtatie 23:n. Seututie 476 (Heinävesi–Ylämylly) risteää Liperin kirkonkylässä.

Liperi oli aikanaan kolmen lossin pitäjä. Käsämän lossi korvattiin sillalla 1988 ja Onkisalmen lossi 1975. Enää on jäljellä Arvinsalmen lossi Liperin ja Rääkkylän välillä.[20]

Joensuun lentoasema sijaitsee Liperin kunnan puolella. Viinijärven rautatieasemalta kulkee taajamajuna rataosalla Pieksämäki–Joensuu. Länsiosien lähin asema on saman rataosan Vihtarin rautatieasema.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja liperiläisiä kulttuurihenkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäteatterit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperissä toimii kolme kesäteatteria: Roukalahden kesäteatteri kylän seurojentalon pihapiirissä, Ristin kesäteatteri Ristin kylässä ja Liperin kesäteatteri Liperin lavalla.

Tanssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperin lava kirkonkylässä on tanssikilpailujen pitopaikka: siellä on pidetty mm. kesäkuussa 2007 Humpan SM-kilpailut.

Viinijärvellä on ollut Pyttylammen lava.[22]

Ruokakulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ruishuttu ja kala-perunalaatikko.[23]

Urheilu ja liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liperin urheilukeskus on Pärnävaara, joka on Pohjois-Karjalan suurin hiihtokilpailukeskus. Pärnävaaralla on pidetty myös suunnistuksen Jukolan viesti 2000.

Viinijärven Urheilijat on tunnettu erityisesti naisten pesäpalloilusta. Ylimmällä sarjatasolla ViU on pelannut 1985-2000 ja 2008-. Vuonna 1987 seura voitti hopeaa, 1988 pronssia, 1989 hopeaa, 1990 kultaa ja 1995 pronssia.

Liperiläisiä urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Honkalammen-Ylämyllyn kuntokerho, Karjalan Kopse (ratsastus), Karjalan Käki, Roukalahden Kivekkäät, Leppälahden Uskallus, Liperin Avantouimarit, Liperin Hiihtoseura, Liperin Kelo, Liperin Kiekko, Liperin Naisvoimistelijat, Liperin Ratsastajat, Liperin Taimi, Sulkaman Kipinä, Vaivion Tarmo, Viinijärven Naisvoimistelijat, Viinijärven Urheilijat, Ylämyllyn Tennis, Ylämyllyn Yllätys, Liperi Volley, Susiraja Volley.

Tunnettuja urheilijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karelia-soutu, vuosittain heinäkuussa
  • Vanhoillislestadiolaisten suviseurat 2010, kaikkien aikojen suurin yleisötapahtuma Liperissä
  • Leipämessut

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Liperin kunta syntyy Liperin kunta. Viitattu 5.11.2007.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  3. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  6. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  7. a b Kuntavaalit 2017, Liperi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  8. Helsingin Sanomat 29.7.2010
  9. Liperin tekninen lautakunta liperi.fi. 26.1.2010. Viitattu 20.9.2010. (suomeksi)
  10. http://www.pohjois-karjala.fi/Resource.phx/maakuntaliitto/tietopalvelu/tilastotieto.htx
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  12. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  13. Ev.lut.seurakunta Liperi. Viitattu 16.1.2018.
  14. Liperin kunta syntyy Liperi. Viitattu 16.1.2018.
  15. Kunnanjohtajan blogi Kunnanjohtajan blogi. Viitattu 16.1.2018.
  16. Karjalainen 4.11.2006 ja 14.11. 2006
  17. Liperin kunnanvaltuuston pöytäkirja 19.6.2007
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
  19. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20. Pakarinen, Pekka: Suur-Liperistä leipäpitäjäksi, s. 307–308.
  21. Pirjo Uimonen: Liperin Enwald-museo (pdf) Joensuun taidemuseo. Viitattu 20.9.2010. (suomeksi)
  22. Tangon arkkitehtuuria näyttelyn luettelo, Joensuu 3.-31.8.2011
  23. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 122–123. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  24. Yrjö Pesonen Tilastopajan tietokannassa (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu) Yrjö Pesonen Tilastopajan urheilijatietokannassa

.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]