Pohjois-Karjalan maakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee maakuntaa. Pohjois-Karjalalla on myös muita merkityksiä.
Pohjois-Karjalan maakunta
Pohjois-Karjala.vaakuna.svg Pohjois-Karjala sijainti Suomi.svg
vaakuna
North karelia flag.svg

lippu

sijainti

Historialliset läänit Käkisalmen lääni (1634–1721)
Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni (1721–1747)
Kymenkartanon ja Savon lääni (1747–1775)
Savon ja Karjalan lääni (1775–1831)
Kuopion lääni (1831–1960)
Pohjois-Karjalan lääni (1960–1997)
Itä-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus Joensuu
Maakuntajohtaja Markus Hirvonen
Kokonaispinta-ala 22 903,22 km²
kolmanneksi suurin 2021 [1]
– maa 18 791,07 km²
– sisävesi 4 112,15 km²
Väkiluku 163 499
14:nneksi suurin 28.2.2021 [2]
väestötiheys 8,7 as./km² (28.2.2021)
Maakuntalaulu Karjalaisten laulu
Nimikkolajit  
– järvi Pielinen
– kala järvilohi
– kasvi karjalanruusu
– kivi vuolukivi
– lintu käki
Lyhenne FI-13

Pohjois-Karjala (ruots. Norra Karelen) on Suomen maakunta, joka sijaitsee Itä-Suomessa. Maakuntakeskus on Joensuu. Muita kaupunkeja ovat Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu. Runsasvesistöisen maakunnan suurin järvi on Pielinen (pinta-ala 868 km²) ja korkein kohta Lieksan Koli, joka yltää 347 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Pohjois-Karjalaa ympäröivät seuraavat maakunnat: Pohjois-Savo ja Etelä-Savo lännessä, Kainuu pohjoisessa ja Etelä-Karjala etelässä. Idässä maakunta rajoittuu Venäjän Karjalan tasavaltaan.

Pohjois-Karjala muodosti oman lääninsä vuodesta 1960 vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka, jolloin se yhdistettiin Kuopion ja Mikkelin läänien kanssa Itä-Suomen lääniksi. Pohjois-Karjala on nimensä mukaisesti pohjoinen osa Suomen puoleisesta osasta vanhaa historiallista Karjalaa.

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Karjalan maakunnan kaupungit ja kunnat
Kuntakeskukset
 30 000–100 000 as. kunta
 10 000–30 000 as. kunta
 3 000–10 000 as. kunta
 < 3 000 as. kunta
Pohjois-Karjalan maakunta kuntakeskuksineen.

Pohjois-Karjalan väestömäärä oli 164 744 asukasta vuoden 2015 lopulla.[3] Maakunta jakaantuu 13 kuntaan, joista viisi on kaupunkeja. Vuoden 2021 alusta maakuntaan liittyi 13. kunnaksi Heinävesi.


Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seutukunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Karjala jakaantuu kolmeen seutukuntaan:

Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 Pohjois-Karjalassa sijaitsi 27 taajamaa.[4] Seuraavassa on lueteltu yli tuhannen asukkaan taajamat. Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.

# Taajama Kunta Väkiluku
(31.12.2019)[4]
1 Joensuun keskustaajama Joensuu (61 659)
Kontiolahti (6 272)
Liperi (4 690)
&&&&&&&&&&072621.&&&&0072 621
2 Lieksan keskustaajama Lieksa &&&&&&&&&&&06874.&&&&006 874
3 Nurmeksen keskustaajama Nurmes &&&&&&&&&&&04859.&&&&004 859
4 Kiteen keskustaajama Kitee &&&&&&&&&&&04604.&&&&004 604
5 Outokummun keskustaajama Outokumpu &&&&&&&&&&&04504.&&&&004 504
6 Kontiolahden kirkonkylä Kontiolahti &&&&&&&&&&&03356.&&&&003 356
7 Ilomantsin kirkonkylä Ilomantsi &&&&&&&&&&&02575.&&&&002 575
8 Juuan kirkonkylä Juuka &&&&&&&&&&&02106.&&&&002 106
9 Enon kirkonkylä Joensuu &&&&&&&&&&&01765.&&&&001 765
10 Hammaslahti Joensuu &&&&&&&&&&&01469.&&&&001 469
10 Kemie Tohmajärvi &&&&&&&&&&&01469.&&&&001 469
12 Liperin kirkonkylä Liperi &&&&&&&&&&&01410.&&&&001 410
13 Uimaharju Joensuu &&&&&&&&&&&01301.&&&&001 301
14 Polvijärven kirkonkylä Polvijärvi &&&&&&&&&&&01229.&&&&001 229

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pohjois-Karjalan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
176 650
1985
  
177 567
1990
  
176 836
1995
  
177 271
2000
  
171 609
2005
  
168 322
2010
  
165 866
2015
  
164 755
2020
  
160 968
Lähde: Tilastokeskus.[5]

Pohjois-Karjalan tunnukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjalan historiallisen maakunnan vaakuna.

Pohjois-Karjalan tunnus on lähes identtinen historiallisen Karjalan vaakunan kanssa.

Elinkeinot ja työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maakunnan 62 000 työpaikasta 5 000 on alkutuotannossa, 16 000 jalostuksessa ja 41 000 palveluissa.lähde?

Teollisuuden toimialoista suurimmat ovat teknologiateollisuus sekä metsäteollisuus. Maakunnan keskus Joensuu on tunnettu metsäbiotalouden ja fotoniikan osaamisesta. Alkutuotannossa maatalouden lisäksi merkittävää on metsätalous. Palveluista merkittävä osa on julkisia palveluita. Maakunta on merkittävä koulutusmaakunta. Myös matkailu on merkittävä työllistäjä.lähde?

Työttömien osuus työvoimasta koronavuoden 2020 lopussa oli 16,8 % (koko maa 13,6 %).lähde?

Maisemia Pohjois-Karjalasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjois-Karjalan maakunta.