Kanta-Hämeen maakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kanta-Hämeen maakunta
vaakuna

lippu

sijainti

Historialliset läänit Uudenmaan ja Hämeen lääni (1634–1831)
Hämeen lääni (1831–1997)
Etelä-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus Hämeenlinna
Maakuntajohtaja Toni K. Laine (8/2022-)[1]
Kokonaispinta-ala 5 707,63 km²
19:nneksi suurin 2021 [2]
– maa 5 199,15 km²
– sisävesi 508,48 km²
Väkiluku 169 575
13:nneksi suurin 31.12.2023 [3]
väestötiheys 32,62 as./km² (31.12.2023)
Maakuntalaulu Hämäläisten laulu
Nimikkolajit  
– eläin ilves
– järvi Vanajavesi
– kala lahna
– kasvi hämeenkylmänkukka[4]
– kivi kirjomaasälpä
– lintu kalasääski
Lyhenne FI-06

Kanta-Häme (ruots. Egentliga Tavastland, vuoteen 1998 Hämeen maakunta) on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää suunnilleen Hämeen historiallisen maakunnan lounaisosan. Sitä ympäröivät etelässä Uusimaa, idässä Päijät-Häme, pohjoisessa Pirkanmaa ja lounaassa Varsinais-Suomi.

Kanta-Hämeen pinta-ala 2021-01-01 1. tammikuuta 2021 oli 5 707,63 km², josta maa-alueita on 5 199,15 km² ja sisävesiä 508,48 km². Maakunnan väkiluku 2023-12-31 31. joulukuuta 2023 oli 169 575 henkeä.[3]

Kanta-Hämeen bruttokansantuote oli vuonna 2012 noin 5 600 miljoonaa euroa.[5]

28.2.1998 asti maakunnan nimi oli Hämeen maakunta.[6]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanta-Hämeen maisemakuvassa on melko paljon Järvi-Suomen piirteitä. Maakunta kuuluu miltei kokonaisuudessaan Kokemäenjoen vesistön alueeseen. Suurin järvi on Vanajavesi, johon laskee kaakosta päin vesiä Lammin, Hausjärven, Lopen ja Janakkalan seuduilta. Maakunnan koillisosa kuuluu niin kutsuttuun Hauhon reittiin, jonka vedet laskevat Pälkäneen ja Valkeakosken kautta Vanajaveteen. Tämän seudun suurimpia järviä ovat Vanajaveden ohella Kuohijärvi, Hauhon Pyhäjärvi, Iso Roinevesi, Hauhonselkä ja Ilmoilanselkä sekä Lehijärvi Hattulassa. Maakunnan lounaisosasta Tammelan ja Forssan alueilta saa puolestaan alkunsa Loimijoki, joka virtaa Loimaan ja Huittisten kautta Kokemäenjokeen. Hämeen lounaisosan suurin järvi on Tammelan Pyhäjärvi, josta Loimijoki saa alkunsa. Sen sijaan Riihimäellä ja Lopen eteläosassa sijaitsevat etelään Suomenlahteen laskevan Vantaanjoen latvapurot.

Kanta-Hämeessä sijaitsevat Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot, molemmat maakunnan lounaisosassa Tammelassa.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanta-Hämeessä kulkevat Helsingin ja Tampereen välinen rautatie eli ns. päärata sekä Riihimäki–Lahti -rata. Tärkeimmät tiet ovat valtatie 2 Helsingistä Poriin, valtatie 3 Helsingistä Tampereelle ja valtatie 12 Kouvolasta Tampereelle. Poikittaisväyliä ovat valtatie 10 Hämeenlinnasta Turkuun ja kantatie 54 Forssasta Lahteen. Muita keskeisiä teitä ovat kantatie 53 Hämeenlinnan Tuuloksesta Padasjoelle, jossa tie yhtyy valtatie 24:ään, sekä kantatie 57, joka seuraa valtatie 3:n vanhaa reittiä Hämeenlinnasta Pälkäneen kautta Tampereelle. Maakunnan läntisintä osaa sivuavat Humppilassa Turun ja Toijalan välinen rautatie sekä Turun ja Tampereen välinen valtatie 9.

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanta-Hämeen maakunnan kaupungit ja kunnat
Kuntakeskukset
 30 000–100 000 as. kunta
 10 000–30 000 as. kunta
 3 000–10 000 as. kunta
 Alle 3 000 as. kunta
Kanta-Hämeen maakunta kuntakeskuksineen.

Kanta-Hämeen maakunnassa on 11 kuntaa, joista kolme on kaupunkeja. Seuraavassa luettelossa kaupungit on lihavoitu:

Nimi Vaakuna Kuntamuoto Väkiluku[7] Pinta-ala[8] Väestötiheys Seutukunta Perustettu
Forssa
kaupunki 16 502 253,36 km² 66,32 as./km² Forssa 1923
Hattula
kunta 9 374 427,39 km² 26,2 as./km² Hämeenlinna 1868
Hausjärvi
kunta 8 000 398,77 km² 20,54 as./km² Riihimäki 1868
Humppila
kunta 2 125 148,61 km² 14,36 as./km² Forssa 1874
Hämeenlinna (Tavastehus)
maakunnan pääkaupunki 68 303 2 031,57 km² 38,26 as./km² Hämeenlinna 1639
Janakkala
kunta 16 127 586,07 km² 29,46 as./km² Hämeenlinna 1866
Jokioinen (Jockis)
kunta 4 916 181,94 km² 27,25 as./km² Forssa 1873
Loppi (Loppis)
kunta 7 694 655,97 km² 12,87 as./km² Riihimäki 1632
Riihimäki
kaupunki 28 482 125,55 km² 235,37 as./km² Riihimäki 1922
Tammela
kunta 5 845 715,15 km² 9,12 as./km² Forssa 1868
Ypäjä
kunta 2 207 183,25 km² 12,08 as./km² Forssa 1876

Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Kanta-Hämeen maakunnan alueen kunnat 1960-luvulla. Lisäksi vuonna 1948 lakkautetun Hämeenlinnan maalaiskunnan alue katkoviivalla.

Nykyisten 11 kunnan lisäksi nykyisen Kanta-Hämeen maakunnan alueella on ollut seuraavat 9 entistä kuntaa.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinna on Kanta-Hämeen maakuntakeskus.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kanta-Hämeen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
155 348
1985
  
157 901
1990
  
162 248
1995
  
164 937
2000
  
165 307
2005
  
168 381
2010
  
174 555
2015
  
174 710
2020
  
170 828
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Suurimmat taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 Kanta-Hämeessä sijaitsi 25 taajamaa.[10] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.

# Taajama Kunta Väkiluku
(31.12.2022)
1 Hämeenlinnan keskustaajama Hämeenlinna 51 373
Hattula 6 678
Janakkala 463
&&&&&&&&&&058514.&&&&0058 514
2 Riihimäen keskustaajama Riihimäki 27 306
Loppi 67
Hausjärvi 20
&&&&&&&&&&027393.&&&&0027 393
3 Forssan keskustaajama Forssa 14 869
Jokioinen 3 080
Tammela 2 492
&&&&&&&&&&020441.&&&&0020 441
4 Turenki Janakkala &&&&&&&&&&&07516.&&&&007 516
5 Tervakoski Janakkala &&&&&&&&&&&03907.&&&&003 907
6 Lammin kirkonkylä Hämeenlinna &&&&&&&&&&&02693.&&&&002 693
7 Iittala Hämeenlinna &&&&&&&&&&&02258.&&&&002 258
8 Lopen kirkonkylä Loppi &&&&&&&&&&&02189.&&&&002 189
9 Oitti Hausjärvi &&&&&&&&&&&01844.&&&&001 844
10 Ryttylä Hausjärvi &&&&&&&&&&&01566.&&&&001 566

Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu. Lisäksi pääosin Uudellamaalla sijaitseva Hyvinkään keskustaajama (43 461 asukasta) ulottuu osittain Kanta-Hämeen puolelle.[10]

Maailmankatsomukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolisen ajan perintönä Kanta-Hämeessä on kahdeksan entistä katolista kirkkoa. Reformaation yhteydessä ne muutettiin luterilaisiksi. Katolilaisittain maakunnan alue jakautuu helsinkiläiseen Pyhän Marian seurakuntaan ja tamperelaiseen Pyhän Ristin seurakuntaan.

Kanta-Hämeen lounaisosissa on vaikuttanut voimakkaasti 1800-luvun lopulta lähtien evankelinen herätysliike. Evankelisuutta on esiintynyt myös Riihimäen ja Tampereen välisillä radanvarsipaikkakunnilla. Lounais-osien lisäksi evankelisuutta esiintyy myös Hämeenlinnassa.[11]

Evankelioiva herätyskristillisyys on voimakasta Hämeenlinnassa, jossa vaikuttaa Kansanlähetys. Liikkeen keskusjärjestön toimintapiste sijaitsee Ryttylässä, Hausjärvellä lähellä Riihimäkeä.[11]

Luterilaisuus on maakunnan valtauskonto, jonka kirkkoja on jokaisessa kunnassa, monissa useitakin. Kanta-Hämeen evankelis-luterilaiset seurakunnat kuuluvat Tampereen hiippakuntaan.

Ortodoksisuutta esiintyy Hämeenlinnassa, jossa on Venäjän vallan aikana vaikuttanut venäläinen varuskunta. Kaupungissa on yksi harvoista läntisen Suomen ympäri vuoden toimivista ortodoksikirkoista, kesäkirkko ja entinen sotilaskirkko. Maakunnan ortodoksit kuuluvat Helsingin seurakuntaan ja Helsingin hiippakuntaan.

Islam[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islamin harjoittajia on laajemmin tullut alueelle 1990-luvulta alkaen, jolloin somalipakolaisia siirtyi Suomeen. 2000-luvulla muslimeja on saapunut myös Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta. Erillistä moskeijarakennusta ei Kanta-Hämeessä ole.

Ateismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ateistit ovat pääosin järjestäytymättömiä, joskin Forssassa toimii vapaa-ajattelijayhdistys[12].

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaaleissa Kanta-Häme muodostaa Hämeen vaalipiirin yhdessä Päijät-Hämeen kanssa. Vaalipiiristä eduskuntaan valittavat 14 kansanedustajaa jakautuvat melko tasan molempien maakuntien kesken. Vuoden 2023 vaaleissa väkiluvultaan hieman pienempi Kanta-Häme sai kahdeksan edustajaa: perussuomalaisista Rami Lehtinen ja Lulu Ranne, SDP:stä Tarja Filatov ja Johannes Koskinen, kokoomuksesta Sanni Grahn-Laasonen ja Timo Heinonen, vasemmistoliitosta Aino-Kaisa Pekonen sekä kristillisdemokraateista Päivi Räsänen.

2000-luvun hallituksissa kantahämäläisiä ministereitä ovat olleet:

- Orpon hallituksessa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sekä liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.),

- Rinteen ja Marinin hallituksessa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.),

- Sipilän hallituksessa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) (5.5.2017 alkaen opetusministeri),

- Stubbin hallituksessa sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) sekä ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.),

- Kataisen hallituksessa sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.),

- Vanhasen II ja Kiviniemen hallituksessa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.),

- Jäätteenmäen ja Vanhasen I hallituksessa työministeri Tarja Filatov (sd.) sekä oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.),

- Lipposen II hallituksessa työministeri Tarja Filatov (sd.), oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.).

Eduskunnan puhemiehistössä kantahämäläisiä on 2000-luvulla ollut ensimmäisinä varapuhemiehinä Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) vuosina 2006–2007 sekä Tarja Filatov (sd.) 2020–2021. Toisina varapuhemiehinä ovat toimineet Johannes Koskinen (sd.) v. 2007–2010 sekä Tarja Filatov 2010–2011 ja 2023–.

Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinneruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Toni K. Laine aloitti Hämeen maakuntajohtajan tehtävässä 16.8.2022. Hämeen liitto, hameenliitto.fi. Viitattu 18.8.2022.
  2. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  3. a b Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu.] 25.1.2024. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  4. Hämeen maakuntatunnukset Hämeen liitto. Arkistoitu 17.5.2011. Viitattu 9.4.2010.
  5. Kanta-Hämeen talous kasvoi parhaiten vuonna 2012 – entiset kärkialueet säilyivät tasoltaan edellä 11.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 21.7.2015.
  6. Uudistuksia maakuntien nimiin mtvuutiset.fi. 26.2.1998. Viitattu 21.9.2022.
  7. Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  8. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 29.12.2017.
  10. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 2022 Tilastokeskus. Viitattu 27.2.2024.
  11. a b Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 156. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.
  12. Forssan vapaa-ajattelijat vapaa-ajattelijat.fi. Viitattu 17.8.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]