Koijärvi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo entisestä kunnasta, Koijärvi on myös järvi samalla alueella.
Koijärvi
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Forssa ja Urjala
Sijainti 60°57′N, 023°39′E
Lääni Hämeen lääni
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Hallinnollinen keskus Kojo
Perustettu 1923
– emäpitäjä Tammela
Urjala
Liitetty 1969
– kuntiin Forssa
Urjala
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1968)
– maa 174,5 km²
Väkiluku 2 842  [2]
(1963)
väestötiheys 16,29 as./km²

Koijärvi on entinen Suomen kunta, jonka alue kuuluu nykyään pääosin Kanta-Hämeen maakuntaan. Koijärven maapinta-ala oli 174,5 neliökilometriä ja asukasluku 2 842 henkeä vuonna 1963. Kunta lakkautettiin vuonna 1969, jolloin se liitettiin pääosin Forssaan ja pieni alue sen pohjoisosasta Urjalaan. Koijärven naapurikunnat olivat etelässä Forssa, lounaassa Jokioinen, lännessä Humppila, pohjoisessa Urjala ja kaakossa Tammela. Kunta tuli erityisen tunnetuksi Koijärvi-liikkeestä.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan nimikkojärvi on pesimälinnustostaan tunnettu Koijärvi, joka laskee Koijokea pitkin Loimijokeen. Järvi sijaitsee kirkonkylästä noin 5 kilometriä pohjoiseen Urjalaan päin, lähellä Saviniemen kylää. Koijärven itäosassa lähellä Tammelan rajaa on 26 hehtaarin laajuinen Kiimalammi. Osittain entisen Koijärven kunnan alueelle ovat ulottuneet Forssan ja Urjalan rajalla sijaitseva Kokonjärvi (461 hehtaaria) sekä Forssan ja Tammelan rajalla sijaitsevat Lunkinjärvi (115 ha) ja Valijärvi (87 ha).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koijärven kunta perustettiin vuonna 1923 Tammelan ja Urjalan osista.selvennä Vuonna 1969 kunta liitettiin pääosin Forssaan, mutta 18,54lähde? neliökilometrin suuruinen pohjoisosa liitettiin Urjalaan. Forssaan liitetyllä alueella oli 2 103 ja Urjalaan liitetyllä 159 asukasta.[3]

Koijärven suurin maatila on ollut Kojon kylässä sijaitseva Kojon kartano. Venäläinen kirjailija Maksim Gorki, jonka oli ollut poliittisista syistä lähdettävä maanpakoon, oleskeli kartanossa vuonna 1906 kolmen kuukauden ajan, kunnes hän onnistui salateitse poistumaan maasta Turun kautta. Bolševikkijohtaja Vladimir Leninin kerrotaan käyneen tapaamassa Gorkia Koijärvellä. Kartanon päärakennuksen seinässä on vuonna 1968 paljastettu Gorkin oleskelusta kertova muistolaatta.

Koijärvellä sijaitsevan samannimisen järven kuivaussuunnitelmat synnyttivät vuonna 1979 Koijärvi-liikkeen.

Vaakunaton kunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnos Koijärven vaakunaksi.

Koijärvi oli niitä harvoja suomalaisia kuntia, joille ei koskaan vahvistettu omaa vaakunaa. Koijärven kunnanvaltuusto hyväksyi 21. kesäkuuta 1946 todennäköisesti A. W. Ranckenin tekemän vaakunaluonnoksen, jonka heraldinen selitys kuuluu:

»Hopeavirran viistoon puolittama kilpi. Ylemmässä kultaisessa kentässä kaksi vihreää kuusta, alemmassa vihreässä kentässä kultainen lato.»

Lato vaakunassa kuvailee uudisasutusta. Vuonna 1950 Koijärvi haki uusia vaakunaluonnoksia, mutta siitä huolimatta vanhalle vaakunalle yritettiin edelleen saada vahvistus. Vaakunaa ei koskaan vahvistettu sisäasiainministeriössä. Koijärvi päätti olla hankkimatta minkäänlaista vaakunaa.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koijärven alueen asukasluku on runsas 1 500, ja sen postinumero on 31130 (Matkun postinumero 31110, Saviniemen ja Suonpään 31170 Savijoki).

Tunnettuja koijärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sirkka-Liisa Anttila, kansanedustaja, ministeri ja eduskunnan puhemies, toiminut maatilan emäntänä Koijärvellä[4]
  • Jaakko Kaurinkoski, diplomaatti ja journalisti, syntynyt Koijärvellä.
  • Martti O. Kölli, kansanedustaja, toimi maanviljelijänä ja kunnanvaltuutettuna Koijärvellä

Seurakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koijärven seurakunta perustettiin vuoden 1924 alusta ja lakkautettiin vuoden 2006 lopussa. Vuoden 2007 alusta seurakunta liitettiin Forssan seurakuntaan, jolloin perustettiin Koijärven seurakuntapiiri.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koijärven kansakoulut vuonna 1966.

Koijärven kyliä ovat Kojo (Koijärven kirkonkylä), Kokko, Kölli, Matku, Raitoo, Saviniemi, Suonpää, Tiiri ja Vuoltu.lähde?

Alueella toimii Koijärven alueen kylät ry sekä kyläyhdistykset tai -toimikunnat Kalsussa,selvennä Kojolla, Matkussa, Peräjoella ja Vuoltussa.[5] Vuonna 2015 Koijärvi kokonaisuudessaan sai Kanta-Hämeen vuoden kylän arvonimen.[6]

Koijärven kirkonkylä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koijärven kirkonkylä on Forssasta noin 15 kilometriä pohjoiseen, seututien 284 varrella sijaitseva Kojon kylä, jossa sijaitsee myös vuonna 1922 valmistunut, M. Kallion suunnittelema Koijärven kirkko. Kirkon vieressä on yhä käytössä oleva Koijärven hautausmaa, jossa lepää myös noin 100 paikallista sankarivainajaa. Kirkonkylässä sijaitsevat uusi Koijärven koulu (rak. 2015), seurakuntatalo (rak. 1978), sekä Koijärven Nuorisoseurantalo (vuoden 2006 remontin jälkeen Koijärvi-talo). Kojolla toimii myös kauppa. Viimeinen pankkikonttori lopetti toimintansa helmikuussa 2006.

Matku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koijärven alueen toinen merkittävä asutuskeskus on Matku, joka on aiemmin ollut taajama. Matku sijaitsee Turun–Toijalan rautatien varrella, ja kylässä oli aiemmin Matkun rautatieasema. Aikataulullinen henkilöliikenne Matkusta loppui vuonna 1983 ja henkilöliikenne kokonaan vuonna 1990. Asemarakennus ja jäljellä olleet sivuraiteet purettiin vuonna 2001. Matkun koulu lakkautettiin vuoden 2014 lopussa, ja sen oppilaat siirtyivät uuteen Koijärven kouluun Kojolle.

Kummikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koijärven kummikunta oli Ruotsissa sijainnut Hållnäsin kunta.[7] Koijärvi kuitenkin liitettiin pääosin Forssaan vuonna 1969, ja Hållnäsistä tuli osa Tierpin kuntaa vuonna 1971.[8] Vuodesta 1969 lähtien Tierpin kunta onkin ollut Forssan toinen ystävyyskaupunki Ruotsissa.[9] Forssan Vieremässä Ystävyydentien varrella on Hållnäsin mukaan nimetty tie.[10][11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 (PDF) (sivu 16) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
  2. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Toti ei löytynyt
  3. Katsaus väestönmuutoksiin 1961–1975 (PDF) (Liite 3. Aluejärjestelyt vuosina 1961–1975) Tilastokeskus. Viitattu 26.6.2014.
  4. Wahlroos, Veikko: Koijärveltä hallituksen vasempaan laitaan Turun Sanomna3.2.2008t. Viitattu 14.12.2017.
  5. Kylät, kunnittain Hämeen Kylät ry. Viitattu 5.10.2013.
  6. Kanta-Hämeen vuoden kylä Hämeen kylät ry. Viitattu 2.8.2012.
  7. Tutustu Kalskeen historiikkiin (PDF) Pohjola-Norden. Viitattu 12.4.2013.
  8. Sveriges kommuner åren 1952–1986: Förändringar i kommunindelning och kommunkoder (PDF) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Forssan ystävyyskaupungit Forssan kaupunki. Viitattu 18.8.2012.
  10. Forssan Opaskartta 2012 (PDF) Forssan kaupunki. Viitattu 12.4.2013.
  11. Aaltonen, Matti: Forssan katujen nimien alkuperistä. Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja, 1984, nro 53, s. 39. Forssa: Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. ISSN 0359-1832.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koijärvi.