Siirry sisältöön

Hausjärvi

Wikipediasta
Hausjärvi

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°47′15″N, 025°01′40″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Riihimäen seutukunta
Kuntanumero 086
Hallinnollinen keskus Oitti
Perustettu 1868
Kuntaliitokset Osa Hyvinkäähän (1917)
Kokonaispinta-ala 398,77 km²
238:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 389,52 km²
– sisävesi 9,25 km²
Väkiluku 7 923
119:nneksi suurin 30.6.2025 [2]
väestötiheys 20,34 as./km² (30.6.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 15,8 %
– 15–64-v. 59,9 %
– yli 64-v. 24,2 %
Äidinkieli 2024 [4]
suomenkielisiä 95,9 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 3,7 %
Kunnallisvero 9,3 %
104:nneksi suurin 2025 [5]
Kunnanjohtaja Pekka Määttänen
Kunnanvaltuusto 29 paikkaa
  2025–2029[6]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Vas.
 • KD

8
8
7
3
2
1
hausjarvi.fi

Hausjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa. Hausjärven naapurikunnat ovat Hyvinkää, Hämeenlinna, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Mäntsälä ja Riihimäki. Vuoteen 1969 saakka naapurikuntiin kuului Hyvinkään maalaiskunta, vuoteen 2009 Lammi ja vuoteen 2016 Hämeenkoski.

Viikinkiajalla Birkan kauppiaat kävivät kauppaa rannikolla asuvien suomalaisten kanssa, jotka vuorostaan kävivät vaihtokauppaa hämäläisten kanssa. Hämäläiset kauppasivat rannikon asukkaille muun muassa haustetta, majavan sukurauhasista saatua ainetta, jonka uskottiin parantavan sukupuolista kyvykkyyttä ja auttavan epilepsiaan, myrkytykseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Majavien pyyntipaikkoina toimineiden Hausjärven ja Hausteturun (nyk. Turkhauta) nimi johdettiin hausteesta.[7]

Vuonna 1571 Hausjärven alueella kerrotaan olleen 15 kylää, joissa oli yhteensä 69 taloa.[8]

Hausjärvi muodostettiin Janakkalan kappeliksi vuonna 1611 ja pitäjän ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1661.[8]

Suurina nälkävuosina 1696–1697 pitäjässä kuoli yli 430 asukasta.[8]

Hausjärvenselvennä seurakunta itsenäistyi vuonna 1855, vaikkakin tätä tarkoittava päätös tuli voimaan vasta vuonna 1899.[8]

Erkylän kartanossa alkoi toimia yksityinen koulu vuonna 1856. 1850-luvun loppupuolella alettiin Hausjärven alueella rakentaa Helsingin–Hämeenlinnan rautatietä. Hausjärven ensimmäinen kansakoulu avattiin kirkonkylässä vuonna 1865. 1860-luvun lopulla alettiin rakentaa Riihimäki–Pietari-rataa.[8]

Hyvinkään seurakunta muodostettiin osista Hausjärven ja Nurmijärven seurakuntia vuonna 1917.[8] Vuonna 1918 osa Hausjärvestä liitettiin nykyiseen Hyvinkään kaupunkiin.[9]

Riihimäen kauppala ja seurakunta erotettiin Hausjärvestä vuonna 1922.[8] Vuonna 1922 osa kunnasta liitettiin nykyiseen Riihimäen kaupunkiin.[9]

Hausjärven kotiseutumuseo perustettiin 1950-luvun alussa.[10]

Hausjärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistön etelärajalla olevalla vedenjakajalla ja kunnan halki kulkee Salpausselkä. Pitäjälle nimensä antanut Hausjärvi on kuivattu[11]. Lammin rajalla sijaitseva Mommilanjärvi laskee Puujokea myöten Janakkalan puolelle Kernaalanjärveen ja sieltä edelleen Vanajaveteen. Lähellä kunnan lounaiskulmaa sijaitsee Erkylänjärvi, josta saa alkunsa Suomenlahteen laskeva Vantaanjoki. Hausjärven kaakkoiskulmasta lähtevät taas Mäntsälänjoen latvapurot. Hausjärven korkein maastonkohta on kunnan länsirajalla sijaitseva Hatlamminmäki (170 m mpy.).[8]

Hausjärven alueen luontoreittejä ovat muun muassa Mommilanjärven–Puujoen melontareitti sekä Teuronjoen melontareitti.[12]

Kylät ja kulmakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan Maanmittaustoimisto määritteli vuonna 1988 Hausjärven kyliksi seuraavat 23 kylää:[13]

Näistä Kilpiälä on yksinäistalo ja Kiipulan niittyjä on ollut myös Hausjärven puolella. Tarinmaa on Janakkalan kirkonkylä, sen niittyjä on ehkä ollut Hausjärven puolella. Yleisesti kyliksi luetaan myös:[13]

  • Kallio (kuuluu Kurun kylään)
  • Monni (kuuluu Erkylän kylään)
  • Nyry (kuuluu Vantaan kylään)
  • Mommila (kuuluu Torholan kylään)

Lisäksi vuonna 2010 Hausjärveen liitettiin Hietoisten kylä Hämeenlinnasta.[14]

Hausjärven kunnanjohtaja on Pekka Määttänen 1. marraskuuta 2016 alkaen. Häntä edelsi tehtävässä Aleksi Heikkilä (2015–2016).[15]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hausjärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 264
1985
  
7 434
1990
  
7 943
1995
  
8 143
2000
  
8 107
2005
  
8 419
2010
  
8 815
2015
  
8 729
2020
  
8 247
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Vuoden 2017 lopussa Hausjärvellä oli 8 504 asukasta, joista 5 460 asui taajamissa, 2 973 haja-asutusalueilla ja 71:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hausjärven taajama-aste on 64,7 %.[17] Hausjärven taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[18]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Oitti 1 963
2 Ryttylä 1 642
3 Hikiä 1 066
4 Hyvinkään keskustaajama* 765
5 Riihimäen keskustaajama* 24

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Hausjärven kirkonkylä on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Hikiän taajamaa. Hyvinkään keskustaajama ulottuu pääosin Hyvinkään kaupungin ja Riihimäen keskustaajama Riihimäen kaupungin alueelle. Monni on kasvanut yhteen Hyvinkään keskustaajaman kanssa.

Syksyistä Hausjärven keskustaa.

Hausjärven kautta kulkevat Helsinki–Hämeenlinna- eli päärata sekä Riihimäki–Lahti-rata, kantatie 54 Riihimäki–Lahti sekä Hämeenlinna–Helsinki-, Hämeenlinna–Porvoo-, Tervakoski–Turkhauta- ja Oitti–Lammi-maantiet. Aikaisemmin Hausjärven kautta kulkivat valtatie 4 Helsingistä Jyväskylään ja kantatie 55 Porvoosta Hämeenlinnaan. Kunnan alueella on neljä rautatieasemaa: Hikiän, Mommilan, Oitin ja Ryttylän asemat. Näistä Ryttylä on Hämeenlinnaan menevän radan varrella, muut Lahteen menevän radan varrella. Eniten junia kulkee Oittiin, arkisin 18 vuoroa suuntaansa.lähde?

Hausjärven perusterveydenhoidosta vastaa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä.lähde?

Museoita ja näyttelyitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hausjärven puukirkko on rakennettu vuonna 1789 Hausjärven kirkonkylään. Kirkko peruskorjattiin vuosina 2010–2011. Kirkonkylän hautausmaalla sijaitsevat Hausjärven talvi- ja jatkosodan sotilashaudat, joissa lepää yhteensä 126 hausjärveläistä. Hautausmaalla oleva siunauskappeli on valmistunut vuonna 1955. Hausjärven seurakunnalla on myös Ryttylän ja Mommilan kirkot. Lähellä Mommilan kirkkoa on Mommilan kartanon omistajan, vuonna 1917 murhatun maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin muistomerkki.[8]

Tunnettuja hausjärveläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hausjärven uutisia julkaisee Aamuposti, joka on Hausjärven, Lopen, Riihimäen, Hyvinkään ja Nurmijärven yhteinen paikallislehti. Se julkaisee myös Viikkouutiset-ilmaisjakelulehteä.lähde?

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hausjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla porkkanabaakelsit sekä kuoritusta maidosta ja ohrajauhosta tehdystä taikinasta paistettavat kuutelot, jotka tarjotaan puolukkasurvoksen kera.[19]

Vuonna 2004 julkaistiin romaanin ja keittokirjan yhdistelmä Isomummin keittiö (kirj. Hanna Pukkila ja Kai Linnilä), joka on muodoltaan kuvitteellisen Hausjärvellä asuneen, läheisessä kartanossa keittiöapuna toimineen Elsa Helmisen päiväkirja vuodelta 1896.[20]

Hausjärven kirkko.

Vuoden 2023 lopussa hausjärveläisistä 68,1 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, 1,7 prosenttia kuului muihin uskontokuntiin ja 30,2 prosenttia ei kuulunut mihinkään uskontokuntaan.[21]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hausjärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]

Ryttylän kylässä toimii Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen Kansanlähetysopisto.[23]

Maitoisten kylässä on yksi vanhoillislestadiolaisten viidestä leirikeskuksesta.[24]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hausjärven alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[25]

Hausjärven alueella puhutun kielen perustana on etelähämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Hausjärven murre kuuluu Lopen alaryhmään.[26]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuoden 2025 tammi-kesäkuussa 24.7.2025. Tilastokeskus. Viitattu 24.7.2025.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. Vieraskielisten määrä ylitti 600 000 henkilön rajan vuoden 2024 aikana 31.12.2024. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2025.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 20.11.2024. Verohallinto. Viitattu 16.1.2025.
  6. Kuntavaalit 2025, Hausjärvi Oikeusministeriö. Viitattu 6.6.2025.
  7. Härkätien historiaa Härkätie-yhdistys. Arkistoitu 26.4.2005. Viitattu 19.5.2012.
  8. a b c d e f g h i Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 298–303. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
  9. a b Hausjärven kunta: Hausjärven kunnan historiaa 16.6.2009. Hausjärven kunta. Arkistoitu 28.5.2009. Viitattu 6.6.2009.
  10. Hausjärven kunta avustaa kotiseutumuseota Yle Uutiset. 15.4.1999. Viitattu 5.11.2025.
  11. https://www.hs.fi/suomi/art-2000003071874.html
  12. Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 2, s. 48–50. Minerva, 2016. ISBN 978-952-312-259-8
  13. a b Toivola, Lasse: Hausjärvi-kirja, s. 17. Hausjärvi-Seura. ISBN 952-91-4038-X
  14. Mommila-Hietonen siirtyy Hausjärveen 31.5.2012. Yleisradio. Viitattu 23.9.2012.
  15. Hallinto ja talous Hausjärven kunta. Arkistoitu 29.11.2016. Viitattu 28.11.2016.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  17. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  18. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  19. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 66. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  20. Mattsson, Ulla: Hellan ja päätteen välissä Turun Sanomat. 9.10.2004. Viitattu 14.12.2018.
  21. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 5.5.2024.
  22. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  23. Kansanlähetysopisto Kansanlähetysopisto. Viitattu 14.6.2024.
  24. Maitoinen Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry (SRK). Viitattu 14.6.2024.
  25. Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 29.3.2024.
  26. Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 243. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Keskitalo, Oiva 1964. Hausjärven historia. Hausjärvi: Hausjärven kunta ja Hausjärven seurakunta
  • Toivola, Lasse, Hausjärvi-kirja. Hausjärvi-Seura ry. 2001 ISBN 952-91-4038-X
  • Palander, W. F. Kertomus Hausjärven pitäjästä, sen kunnallisista- ja maalais-oloista. Näköispainos. Hausjärvi: Hausjärvi-seura, 1990
  • Pentti Alhonen, Anja Kukko, Harjujen Hausjärvi. Sarja: Kotiseutukirja 1. Hausjärvi: Hausjärvi-Seura ry. 1998. ISBN 952-91-0382-4

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]