Hausjärvi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hausjärvi
Hausjärvi.vaakuna.svg Hausjärvi.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.hausjarvi.fi
Sijainti 60°47′15″N, 025°01′40″E
Maakunta Kanta-Hämeen maakunta
Seutukunta Riihimäen seutukunta
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 398,78 km²
242:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 389,32 km²
– sisävesi 9,46 km²
Väkiluku 8 739
117:nneksi suurin 31.1.2016 [2]
väestötiheys 22,45 as./km² (31.1.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 19,5 %
– 15–64-v. 62,7 %
– yli 64-v. 17,8 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 97,2 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 21,5 %
42:nneksi suurin 2016 [5]
Kunnanjohtaja Aleksi Heikkilä
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2009–2012[6]
 • SDP
 • Kesk.
 • Kok.
 • KD
 • Vihr.
 • Vas.

11
11
9
2
1
1

Hausjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa. Hausjärven naapurikunnat ovat Hyvinkää, Hämeenlinna, Hollola, Janakkala, Kärkölä, Mäntsälä ja Riihimäki.

Hausjärvellä on neljä taajamaa:

  • Oitti, jossa on noin 2 416 asukasta (=Oitti-Torhola)
  • Ryttylä, jossa on noin 1 842 asukasta
  • Hikiä, jossa on noin 1 135 asukasta
  • Monni, jossa noin 800 asukasta

Hausjärven kunnanjohtaja on Aleksi Heikkilä[7] vuodesta 2015 alkaen. Hänen edeltäjänsä oli Päivi Terävä, joka hoiti virkaa kahdeksan vuotta.[8]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hausjärven kautta kulkevat Helsinki–Hämeenlinna- ja Riihimäki–Lahti-rautatiet, kantatie 54 Riihimäki–Lahti sekä Hämeenlinna–Helsinki-, Hämeenlinna–Porvoo-, Tervakoski–Turkhauta- ja Oitti–Lammi-maantiet. Aikaisemmin Hausjärven kautta kulkivat valtatie 4 Helsingistä Jyväskylään ja kantatie 55 Porvoosta Hämeenlinnaan. Kunnan alueella on neljä rautatieasemaa: Hikiän, Mommilan, Oitin ja Ryttylän asemat. Näistä Ryttylä on pääradan varrella, muut Lahteen menevän radan varrella. Eniten junia kulkee Oittiin, arkisin 18 vuoroa suuntaansa. Lähellä Hausjärven etelärajaa seututie 290:n varrella sijaitsee Erkylän linkkitorni.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hausjärven kirkko.

Viikinkiajalla Birkan kauppiaat kävivät kauppaa rannikolla asuvien suomalaisten kanssa, jotka vuorostaan kävivät vaihtokauppaa hämäläisten kanssa. Hämäläiset kauppasivat rannikon asukkaille muun muassa haustetta. Se on majavan sukurauhasista saatua ainetta, jonka uskottiin parantavan sukupuolista kyvykkyyttä ja auttavan epilepsiaan, myrkytykseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Hausjärvi ja Hausteturku (nyk. Turkhauta) olivat aineen pyyntipaikkoja ja ne ovat saaneet sen mukaan nimensä.[9]

Vuonna 1571 mainittiin Hausjärven alueella olleen 15 kylää, joissa oli yhteensä 69 taloa. Suurina nälkävuosina 1696–1697 kerrotaan kuolleen yli 430 pitäjän asukasta.[10]

Hausjärvi muodostettiin Janakkalan kappeliksi vuonna 1611 ja pitäjän ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1661. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1855, vaikkakin tätä tarkoittava päätös tuli voimaan vasta vuonna 1899. Hyvinkään seurakunta muodostettiin osista Hausjärven ja Nurmijärven seurakuntia vuonna 1917. Riihimäen seurakunta erotettiin Hausjärvestä vuonna 1922. Hausjärven ensimmäinen kansakoulu avattiin kirkonkylässä vuonna 1865, mutta Erkylän kartanossa oli toiminut oma yksityinen koulunsa jo vuodesta 1856 lähtien. 1850-luvun loppupuolella aloitettiin Hausjärven alueella Helsingin–Hämeenlinnan rautatien ja kymmenisen vuotta myöhemmin Pietarin radan rakennustyöt.[10]

Aiemmin Hausjärvi on ollut pinta-alaltaan paljon laajempi. Vuonna 1918 osa siitä liitettiin nykyiseen Hyvinkään kaupunkiin ja vuonna 1922 osa nykyiseen Riihimäen kaupunkiin.[11]

Hausjärven puukirkko on rakennettu 1789. Se sijaitsee Hausjärven kirkonkylässä. Kirkko peruskorjattiin 2010–2011. Kirkonkylän hautausmaalla sijaitsevat Hausjärven talvi- ja jatkosodan uhrien sankarihaudat, joissa lepää yhteensä 126 hausjärveläistä. Hautausmaalla oleva siunauskappeli on valmistunut vuonna 1955. Hausjärven seurakunnalla on myös Ryttylän ja Mommilan kirkot. Lähellä [Mommilan kirkkoa on Mommilan kartanon omistajan, vuonna 1917 murhatun maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin muistomerkki.[10]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hausjärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistön etelärajalla olevalla vedenjakajalla ja kunnan halki kulkee Salpausselkä. Lammin rajalla sijaitseva Mommilanjärvi laskee Puujokea myöten Janakkalan puolelle Kernaalanjärveen ja sieltä edelleen Vanajaveteen. Lähellä kunnan lounaiskulmaa sijaitsee Erkylänjärvi, josta saa alkunsa Suomenlahteen laskeva Vantaanjoki. Hausjärven kaakkoiskulmasta lähtevät taas Mäntsälänjoen latvapurot. Hausjärven korkein maastonkohta on kunnan länsirajalla sijaitseva Hatlamminmäki (170 m mpy.).[10]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Hausjärven väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
7 264
1985
  
7 434
1990
  
7 943
1995
  
8 143
2000
  
8 107
2005
  
8 419
2010
  
8 815
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Hausjärveläisistä 77,2 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon (2014).[13] Maitoisten kylässä on yksi vanhoillislestadiolaisten kuudesta leirikeskuksesta.

Kylät ja kulmakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan Maanmittaustoimisto määritteli vuonna 1988 Hausjärven kyliksi seuraavat 23 kylää:[14]

Näistä Kilpiälä on yksinäistalo ja Kiipulan niittyjä on ollut myös Hausjärven puolella. Tarinmaa on Janakkalan kirkonkylä, sen niittyjä on ehkä ollut Hausjärven puolella. Yleisesti kyliksi luetaan myös:[14]

  • Kallio (kuuluu Kurun kylään)
  • Monni (kuuluu Erkylän kylään)
  • Nyry (kuuluu Vantaan kylään)
  • Mommila (kuuluu Torholan kylään)

Lisäksi vuonna 2010 Hausjärveen liitettiin Hietoisten kylä Hämeenlinnasta.[15]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Keskitalo, Oiva 1964. Hausjärven historia. Hausjärvi: Hausjärven kunta ja Hausjärven seurakunta
  • Toivola, Lasse 2001. Hausjärvi-kirja. Julkaisija Hausjärvi-Seura ry. Hämeenlinna: Karisto Oy. ISBN 952-91-4038-X.
  • Palander, W. F. 1888. Kertomus Hausjärven pitäjästä, sen kunnallisista- ja maalais-oloista. Näköispainoksen julkaisija Hausjärvi-Seura ry. Hämeenlinna: Hämeen Sanomain osakeyhtiön kirjapaino.
  • Harjujen Hausjärvi – Kotiseutukirja 1. Julkaisija Hausjärvi-Seura ry. Riihimäki: Riihimäen Kirjapaino Oy. 1998. ISBN 952-91-0382-4.

Tunnettuja hausjärveläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2016. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.2.2016.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990 - 2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2016 24.11.2015. Verohallinto. Viitattu 8.1.2016.
  6. Helsingin Sanomat: Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 16.6.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 16. kesäkuuta 2009.
  7. Hausjärvi-info Hausjärven kunta. Viitattu 30.1.2016.
  8. Hannula, Eeva: Hausjärven kunnanjohtaja sanoutui irti tehtävästään 5.11.2014. Yle. Viitattu 30.1.2016.
  9. Härkätien historiaa Härkätie-yhdistys. Viitattu 19.5.2012.
  10. a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 298–303. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
  11. Hausjärven kunta: Hausjärven kunnan historiaa 16.6.2009. Hausjärven kunta. Viitattu 6. kesäkuuta 2009.
  12. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  13. Kirkon tilastollinen vuosikirja 2014 (PDF) (Sivu 114) 2015. Helsinki: Kirkkohallitus. Viitattu 21.1.2016.
  14. a b Toivola, Lasse: Hausjärvi-kirja, s. 17. Hausjärvi-Seura. ISBN 952-91-4038-X.
  15. Mommila-Hietonen siirtyy Hausjärveen 31.5.2012. Yleisradio. Viitattu 23.9.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]