Vedenjakaja

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vedenjakaja sijaitsee vuoriselänteen harjalla.
Vedenjakajia (punainen viiva) Euroopassa.

Vedenjakaja on maantieteessä kahden tai useamman valuma-alueen välinen maaston raja-alue, missä maahan satanut vesi virtaa eri suuntiin ja päätyy eri vesistöihin. Sadeveden valumisen suunnan maanpintaa pitkin ratkaisee maanpinnan topografia. Maahan imeytyneen veden kulkeutuminen pohjaveden myötä ratkaisee maaperän rakenne ja laatu sekä peruskallion maanalainen topologia. Vedenjakajan paikan tarkka määrittäminen on vaikea tehtävä, sillä se riippuu monista vaikeasti selvitettävistä seikoista. Se tunnetaankin yleensä vain pääpiirteittäin. Alueita, jotka jäävät vedenjakajan sisälle, kutsutaan vesistöalueiksi tai valuma-alueiksi.[1]

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa varsin kuuluisa vedenjakaja on Suomenselkä, joka on Pohjanmaalla sijaitseva matala harjanne Pohjanlahden rannikon ja Sisä-Suomen välillä. Ruotsin ja Norjan välinen valtionraja seuraa pääosin Kölin vuoriston vedenjakajaa, jonka itäpuoli laskee Pohjanlahteen ja länsipuoli Atlanttiin. Maanselkä on Pohjois-Suomessa se jakaa vesistöt Jäämereen laskeviksi ja Perämereen laskeviksi alueiksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helminen, Matti & al.: Suomen luonnon tietosanakirja, s. 447. Helsinki: Oy Valitut Palat-Reader's Digest Ab, 1977. ISBN 951-9078-31-2.