Oitin rautatieasema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oitti
Kuva asemalta
Perustiedot
Lyhenne  Oi
Rataosa  Riihimäki–Lahti
Sijainti  60°47′24″N, 025°01′16″E
Osoite  Kisällintie, 12100 Hausjärvi
Etäisyydet  Riihimäki 15,4 km
Hikiä 7,1 km
Mommila 4,6 km
Lahti 43,4 km
Avattu  1.11.1869
Liikenne
Käyttäjiä   13 000 (v. 2008) [1]
Operaattori(t)  VR-Yhtymä
Taajamajunat  Riihimäki–Lahti–Kouvola
Matkustajalaituri(t)
Korkeus  55 cm[2]
Lyhin ja pisin pituus  102 m[2]
Pinnoite  Asfaltti
Laiturikatokset  Puiset, 1 kpl / laituri
Asemarakennus
Tyyppi  III luokan asema
Suunnittelija  Knut Nylander
Materiaali  puu
Rakennettu  1869
Lipunmyynti  ei
Ratapiha
Raiteisto  2 laituriraidetta
ratapihalla lisäksi 2 sivuraidetta
Aiheesta muualla
Aseman tiedot

Kuva asemalta
Oitin entinen asemarakennus.

Oitin rautatieasema (lyh. Oi) on rautatieliikennepaikka Oitin kylässä Hausjärven kunnassa Kanta-Hämeessä. Liikennepaikka sijaitsee rataosan Riihimäki–Lahti varrella, noin 15 kilometrin päässä Riihimäen rautatieasemalta ja noin 44 kilometrin päässä Lahden rautatieasemalta. Asemalla pysähtyvät Riihimäen ja Lahden/Kouvolan väliset taajamajunat. Riihimäelle liikennöidään raiteelta 1 ja Lahteen raiteelta 2.[3]

Oitin asema sijoitettiin rautatien ja Hausjärven kirkolta Mäntsälään menevän maantien risteykseen, noin viiden kilometrin päähän kirkosta. Sijaintipaikka oli jo ennestään liikenteellisesti hyvä, koska edellä mainitusta maantiestä erkanivat Oitissa sivutiet Lammille ja Kärkölään. Kylässä toimi lisäksi kestikievari, josta junalla saapuvien matkustajien oli helppo jatkaa matkaansa hevoskyydillä. Radan rakentamisen aikoihin maaliskuussa 1868 Oittiin perustettiin rautatien rakentajien sairaala. Nälän ja kulkutautien vuoksi kuolleisuus oli suurta, ja Oitin Hakuninnummelle haudattiin suuri joukko menehtyneitä radanrakentajia. Oitin sairaala suljettiin marraskuussa 1869.[4]

Alkuperäinen asema rakennettiin vuosina 18671869 Knut Nylanderin laatimien III luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan ja sitä on laajennettu 1876 ja 1917. Oitista kehittyi rautatien ansiosta asutus- ja teollisuuskeskus ja vähitellen se syrjäytti Hausjärven kirkonkylän kunnan keskustaajamana. Oitti muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi vuonna 1989. Henkilöliikenteen pysähdyspaikka siirrettiin vuonna 1995 noin puoli kilometriä Lahden suuntaan lähemmäs Oitin keskustaa tien 1471 ylikulun luokse. Vanha asema jäi tavaraliikenteen käyttöön ja se nimettiin uudelleen Hausjärveksi seisakkeen säilyttäessä vanhan nimen. Vuodesta 2007 lähtien Oitti ja Hausjärvi ovat yhdessä muodostaneet Hausjärven liikennepaikan. Museovirasto on luokitellut Oitin asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.[4]

Asemarakennus on nykyisin yksityiskäytössä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Putkonen, Lauri: Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt.. Museovirasto, 1993. ISBN 951-9075-63-1.
  • Iltanen, Jussi: ”20. Pietarin rata ja oikorata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 245–246. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 28. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012).
  2. a b Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 16 (37). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012).
  3. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Oitti.pdf
  4. a b Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 245–246. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]