Lahden rautatieasema

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lahti
Lahtis
Railway station in Lahti of Finland.JPG
Perustiedot
Lyhenne Lh
Rataosa Kerava–Lahti
Riihimäki–Lahti
Lahti–Salpausselkä
Lahti–Heinola
Lahti–Kouvola
Lahti – Loviisan satama
Sijainti 60°58′37″N, 025°39′27″E
Etäisyydet Mäntsälä 45 km
Nastola 16 km
Herrala 15 km
Orimattila 20 km
Heinola 37,4 km
Avattu 1869[1]
Liikenne
Käyttäjiä 679 000 (v. 2008) [2]
Operaattori(t) VR
Kaukoliikenne Helsinki–Kouvola–Joensuu–Kajaani–Oulu–Pietari–Moskova
Taajamajunat Riihimäki–Lahti–Kouvola
Lähijunat Z G
Tavaraliikenne kyllä
Vaihtoyhteydet Matkakeskuksesta kaukoliikenteen bussit sekä sen vierestä Uudenmaankadulta ja Mannerheiminkadulta Lahden paikallisliikenteen bussit
Muut tiedot risteysasema
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm; 26,5 cm [3]
Lyhin ja pisin pituus 194 m; 450 m [3]
Pinnoite Asfaltti
Infonäytöt 12 kpl [3], 3 kpl / raide
Asemarakennus
Tyyppi punatiilinen asemarakennus (Thure Hellström)
Lipunmyynti kyllä
Hissejä 3 (1 kummallekin laiturille ja 1 asemarakennuksesta asematunneliin)
Ratapiha
Raiteisto 4 laituriraidetta, 1 ohimenevä raide, ratapiha

Lahden rautatieasema (ruots. Lahtis järnvägsstation, lyh. Lh, ratakm 130+170) on vuonna 1935 valmistunut rautatieasema Lahdessa. Asemarakennuksen suunnitteli Valtionrautateiden arkkitehti Thure Hellström. 1930-luvun laman säästötoimien vuoksi rautatieasemaan ei rakennettukaan kolmatta kerrosta eikä siihen tehty tornia Tampereen rautatieaseman tapaan. Rakennus on pohjapiirrokseltaan suorakaiteen muotoinen ja kaksikerroksinen. Se on rakennettu tummasta tiilestä. Lahden rautatieasema ja Mytäjäisten varikkoalue kuuluvat museoviraston luetteloimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[4]

Mytäjäisten varikon vesitorni.

Muutostyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemalla tehtiin muutostöitä vuonna 2006. Lipunmyyntipiste siirrettiin käytävän itäpuolelta länsipuolelle, mistä poistettiin tavaransäilytyslokerot ja R-kioski, jolloin lipunmyyntipiste on nyt oikealla puolella rautatieasemalle sisään tultaessa. Asemaravintola on edelleen entisellä paikallaan käytävän itäpuolella. Lisäksi asemalaitureita ja Vesijärvenkadun länsipuolella olevaa alikulkukäytävää uudistettiin. Uudistuksilla pyrittiin tekemään asemasta toimivampi, kun Lahden oikorata avattiin liikenteelle 1. syyskuuta 2006.[5][6]

Keväällä 2014 rautatieaseman yhteyteen aloitettiin rakentamaan Lahden matkakeskusta, johon sijoittuvat jatkossa matkahuolto ja kaukoliikenneterminaalit. Rakennustyö saatiin päätökseen vuoden 2015 lopulla ja uusi matkakeskus otettiin kokonaisuudessaan käyttöön 1. helmikuuta 2016. Silloin linja-autoliikenne alkoi kulkea vanhan linja-autoaseman sijasta matkakeskuksen kautta. Lisäksi lähiliikenteen linja-autot kulkevat uuden matkakeskuksen kautta.[7][8]

Asemapäällikön rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden rautatieaseman alueella on vuonna 1912 rakennettu Lahden asemapäällikön rakennus, jota pidetään yhtenä Päijät-Hämeen kulttuurihistoriallisena kohteena Lahden seudulla.[9]

Loviisan-Vesijärven rautatieasema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loviisan–Vesijärven rautatien vuonna 1914 valmistunut asema sijaitsi valtion leveäraiteisen aseman takana. Kapearaiteinen Lahden Vesijärveltä Loviisan kulkenut rata avattiin liikenteelle 1904 ja se oli käytössä vuoteen 1960, jolloin Lahdesta Loviisaan valmistui valtion leveäraiteinen rata. Nykyinen leveäraiteinen Lahti–Loviisa-rata erkanee Lahden rautatieaseman itäpuolelta.lähde?

Junien lähtöraiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[10]

  • Raiteelta 1 liikennöidään itään (Kouvolan suuntaan).
  • Raiteelta 2 liikennöi osa Riihimäelle kulkevista G-lähijunista, osa taas raiteelta 3. Lisäksi osa Kouvolan taajamajunista lähtee raiteelta 2.
  • Raiteelta 3 liikennöivät Z-lähijunat oikorataa pitkin Helsinkiin, poikkeuksena pari raiteelta 2 lähtevää vuoroa.
  • Raiteelta 4 liikennöivät kaukojunat oikorataa pitkin Helsinkiin.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Iltanen, Jussi: ”20. Pietarin rata ja oikorata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 249. Helsinki: Karttakeskus, 2009. ISBN 9789515932143.
  2. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 23. Väliraportti. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012).
  3. a b c Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 22 (37) & LIITE 12 / 3 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012).
  4. Lahden rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  5. Lahden ratapiha alkaa olla valmis ESS.fi. 20.7.2006. Viitattu 17.12.2017.
  6. Kerava-Lahti -oikorata avattiin tänään mtv.fi. Viitattu 17.12.2017.
  7. Matkakeskus Lahtiuudistuu.fi. Lahden kaupunki. Viitattu 14.5.2016.
  8. Lahden matkakeskus käyttöön – reittien ja pysäkkien muutoksia kaukoliikenteessä - ePressi Viitattu 17.12.2017.
  9. RKY  ι  Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 17.12.2017.
  10. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Lahti.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]