Salpausselän hyppyrimäet

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Salpausselän hyppyrimäet
Lahden hyppyrimaet.jpg
Sijainti
Paikkakunta Suomen lippu Lahti, Suomi
Katsomopaikat 80 000
Koordinaatit 60°59′02″N, 25°37′44″E
Avattu 1922
Remontoitu 1931, 1937, 1938, 1947, 1948, 1957, 1964, 1967, 1970–1977, 1987, 1991, 1997, 1999, 2013, 2015
Muut mäet Karpalon hyppyrimäet
K38, K25, K15, K8, K6
Seura Lahden Hiihtoseura
Lahden suurmäki
Lahti - ski jump.jpg
K-piste 116 metriä
Mäkikoko 130 metriä
Mäkiennätys 138,0 metriä
Norjan lippu Johann André Forfang
(4.3.2017)
Kesämäkiennätys 130,0 metriä
Itävallan lippu Andreas Widhölzl
(6.9.2002)
Avattu 1972
Remontoitu 1987, 1997, 2015
Muovitus Kyllä
Tornin korkeus 80 metriä[1]
Vauhtimäen pituus 83,55 metriä
Vauhtimäen kulma 38,64°
Keulan pituus 6,45 metriä
Keulan korkeus 3,41 metriä
Keulan kulma 10,5°
Alastulorinteen kulma 34,7°
Lahden normaalimäki
K-piste 90 metriä
Mäkikoko 100 metriä
Mäkiennätys 103,5 metriä
Puolan lippu Kamil Stoch
(24.2.2017)
Naisten mäkiennätys 99,5 metriä
Japanin lippu Sara Takanashi
Norjan lippu Maren Lundby
(19.2.2016, 24.2.2017)
Kesämäkiennätys 101,5 metriä
Suomen lippu Niko Kytösaho
(2.8.2014)
Naisten kesämäkiennätys 88,0 metriä
Suomen lippu Julia Kykkänen
(24.9.2016)
Avattu 1976
Remontoitu 1987, 1999, 2013
Muovitus Kyllä
Vauhtimäen pituus 76,95 metriä
Vauhtimäen kulma 37,5°
Keulan pituus 6,1 metriä
Keulan korkeus 2,8 metriä
Keulan kulma 10,8°
Alastulorinteen kulma 33°
Lahden keskimäki
K-piste 64 metriä
Mäkikoko 70 metriä
Mäkiennätys 72,5 metriä
Suomen lippu Jarkko Määttä
(1.3.2008)
Naisten mäkiennätys 65,5 metriä
Suomen lippu Jenny Rautionaho
(13.1.2013)
Kesämäkiennätys 71,0 metriä
Suomen lippu Tuomas Kinnunen
(16.9.2018)[2]
Naisten kesämäkiennätys 61,0 metriä
Suomen lippu Julia Tervahartiala
(11.8.2018)[3]
Avattu 1977
Remontoitu 1987
Muovitus Kyllä
Vauhtimäen pituus 61 metriä
Vauhtimäen kulma 37°
Keulan pituus 5,5 metriä
Keulan korkeus 2,1 metriä
Keulan kulma 10,5°
Alastulorinteen kulma 34°

Salpausselän hyppyrimäet on kolmen hyppyrimäen muodostama mäkihyppystadion Lahdessa, Lahden urheilukeskuksessa.

Hyppyrimäkien kriittiset pisteet ovat nykyään K116 metriä HS130 metriä, K90 metriä HS100 metriä ja K64 metriä HS70 metriä. Lisäksi Lahden urheilukeskuksen alueella sijaitsevat Karpalon hyppyrimäet, joiden kriittiset pisteet ovat K38 metriä, K25 metriä, K15 metriä, K8 metriä ja K6 metriä.

Suurmäen tornissa on kesäisin yleisölle avoin näköalapaikka[4] ja alastulorinteen notkossa toimii kesäisin Lahden maauimala. Lahden Salpausselkä sijaitsee uloimmalla kolmesta geologisesta salpausselkämuodostelmasta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1922 ensimmäisiä Salpausselän kisoja varten rakennettiin K40-hyppyrimäki. Siitä hyppyrimäestä hypättiin vuoden 1926 MM-kilpailut. Hyppyrimäkeä suurennetiin vuonna 1931 mahdollistamaan 50 metrin hypyt.

Seuraavia vuoden 1938 MM-kilpailuita varten rakennettiin uusi K62,5-hyppyrimäki, katsomo suurennettiin ja mäkihyppykilpailua seurasi 60 000 katsojaa. Sitä remontoitiin vuosina 1947 ja 1948. Seuraava remontti oli vuonna 1957 vuoden 1958 MM-kilpailuita varten.

Vuonna 1964 Salpausselän kisojen yhteydessä järjestettiin ensimmäinen mäkihypyn joukkuekilpailu, jonka voitti Itä-Saksan joukkue. Samana vuonna rakennettiin uusi K73-suurmäki, jota remontoitiin vielä vuonna 1971. Tämä puinen Vanha Salpausselkä -hyppyrimäki purettiin vuonna 1976.

Vuonna 1970 alkoi kokonaan uuden kolmen hyppyrimäen muodostaman mäkihyppystadionin rakentaminen nykyiselle paikalleen. Ensimmäisenä niistä rakennettiin korkein, Lahden suurmäki, korvaamaan entistä stadionille ulottunutta puista suurmäkeä. Betoninen suurmäki valmistui vuonna 1972. Se sai Vuoden betonirakenteen palkinnon 1971. Suurmäen suunnittelivat arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad,[5] sekä DI Pertti Piirto.[6] Keskimmäinen, Lahden normaalimäki, rakennettiin vuonna 1976 ja keskimäki rakennettiin vuonna 1977.

Uuden mäkihyppystadionin avajaisia vietettiin vuonna 1977 ja seuraavana vuonna järjestettiin MM-kilpailut. MM-kilpailuissa K-pisteet sijaitsivat 113 metrissä ja 88 metrissä. Mäkihypyn maailmancupin alusta alkaen Salpausselällä on hypätty vuosittain maailmancupin osakilpailuita, poikkeuksena MM-kilpailu vuodet. Vuonna 1987 hyppyrimäet remontoitiin vuoden 1989 MM-kilpailuita varten K114 ja K90 kokoisiksi ja keskimäen alastulorinteeseen asennettiin muovitus. Vuoden 2001 MM-kilpailuita silmälläpitäen vuonna 1997 suurmäen alastulorinteeseen asennettiin muovitus ja K-piste siirrettiin 116 metriin ja vuonna 1999 myös normaalimäkeä remontoitiin.

Vuoden 2017 MM-kilpailuita varten suur- ja normaalimäki remontoitiin nykyajan vaatimuksien tasolle. Keskimmäisen hyppyrimäen, eli normaalimäen, saneeraus alkoi keväällä 2013 ja ensimmäiset hypyt hypättiin 4. joulukuuta 2013.[7] Saneerauksen yhteydessä muun muassa rakennettiin nykyvaatimuksien mukaisesti torniin hissi ja hyppääjälämpiö, sekä loivennettiin vauhtimäkeä ja alastulorinnettä, jonka seurauksena HS-piste siirtyi 97 metristä 100 metriin.[8] Suurmäen saneeraus alkoi toukokuussa 2015 ja se valmistui joulukuussa 2015, myös tuomaritorni uusittiin saneerauksen yhteydessä.[9] Saneerauksien yhteydessä rakennettiin myös jäädytettävät jäälatu-urat ja uusittiin alastulorinteiden muovitukset.[8][9] Lahdessa järjestettiin vuonna 2019 hiihdon nuorten MM-kilpailut, joiden mäkihyppykilpailut järjestettiin normaalimäessä.

Arvokilpailuvoittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkihypyn maailmanmestaruuden vuonna 1926 voitti norjalainen Jacob Tullin Thams, vuonna 1938 norjalainen Asbjørn Ruud ja vuonna 1958 suomalainen Juhani Kärkinen.

MM-kilpailuissa 1978 suurmäen maailmanmestaruuden voitti suomalainen Tapio Räisänen ja normaalimäen maailmanmestaruuden voitti itäsaksalainen Matthias Buse.

MM-kilpailuissa 1989 suurmäen maailmanmestaruuden voitti suomalainen Jari Puikkonen, suurmäen joukkuekilpailun voitti Suomi joukkueella Ari-Pekka Nikkola, Jari Puikkonen, Matti Nykänen ja Risto Laakkonen ja normaalimäen maailmanmestaruuden voitti itäsaksalainen Jens Weißflog.

MM-kilpailuissa 2001 suurmäen maailmanmestaruuden voitti saksalainen Martin Schmitt, suurmäen joukkuekilpailun voitti Saksa joukkueella Sven Hannawald, Michael Uhrmann, Alexander Herr ja Martin Schmitt, normaalimäen maailmanmestaruuden voitti puolalainen Adam Małysz ja normaalimäen joukkuekilpailun voitti Itävalta joukkueella Wolfgang Loitzl, Andreas Goldberger, Stefan Horngacher ja Martin Höllwarth.

MM-kilpailuissa 2017 suurmäen maailmanmestaruuden voitti itävaltalainen Stefan Kraft, suurmäen joukkuekilpailun voitti Puola joukkueella Piotr Żyła, Dawid Kubacki, Maciej Kot ja Kamil Stoch, miesten normaalimäen maailmanmestaruuden voitti itävaltalainen Stefan Kraft, naisten normaalimäen maailmanmestaruuden voitti saksalainen Carina Vogt ja normaalimäen sekajoukkuekilpailun voitti Saksa joukkueella Carina Vogt, Markus Eisenbichler, Svenja Würth ja Andreas Wellinger.

Nuorten MM-kilpailuissa 2019 miesten kilpailun voitti norjalainen Thomas Aasen Markeng, naisten kilpailun voitti venäläinen Anna Špineva, miesten joukkuemäen voitti Saksa joukkueella Luca Roth, Kilian Märkl, Philipp Raimund ja Constantin Schmid, naisten joukkuemäen voitti Venäjä joukkueella Marija Jakovleva, Aleksandra Barantseva, Anna Špineva ja Lidija Jakovleva ja sekajoukkuemäen voitti Venäjä joukkueella Anna Špineva, Mihail Purtov, Lidija Jakovleva ja Maksim Sergejev.

Suurmäen mäkiennätyksen kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virallisen mäkiennätyksen 138,0 metriä on hypännyt Johann André Forfang Lahden MM-kilpailuissa 2017.[10]

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
4.3.1973 Sveitsin lippu Hans Schmid 83,5 m Salpausselän kisat Puisen suurmäen mäkiennätys
3.3.1973 Sveitsin lippu Walter Steiner 114,0 m
6.3.1976 Saksan lippu Alfred Grosche
Itävallan lippu Reinhold Bachler 115,0 m
26.2.1978 Itävallan lippu Alois Lipburger 112,5 m MM-kilpailut 1978
Itä-Saksan lippu Falko Weißpflog 114,5 m
9.3.1980 Kanadan lippu Steve Collins 124,0 m Maailmancup K113-mäen mäkiennätys
1.3.1992 Suomen lippu Toni Nieminen 125,0 m Maailmancup
2.3.1996 Puolan lippu Adam Małysz 125,5 m Maailmancup
Slovenian lippu Primož Peterka 127,0 m K114-mäen mäkiennätys
3.3.1996 Japanin lippu Masahiko Harada
7.3.1998 Slovenian lippu Primož Peterka 129,0 m Maailmancup
17.2.2001 Puolan lippu Adam Małysz 130,5 m MM-kilpailut 2001
19.2.2001 Saksan lippu Martin Schmitt 131,0 m
24.2.2001 Suomen lippu Ville Kantee 132,0 m
1.3.2002 Saksan lippu Ronny Ackermann 133,0 m Yhdistetyn maailmancup Epävirallinen
15.3.2003 Puolan lippu Adam Małysz 132,0 m Maailmancup
5.2.2005 Suomen lippu Tami Kiuru 133,5 m SM-kilpailut 2005 Epävirallinen
4.3.2005 Puolan lippu Adam Małysz 132,0 m Maailmancup
6.3.2005 Saksan lippu Stephan Hocke 134,0 m Epävirallinen
4.3.2006 Itävallan lippu Andreas Widhölzl 132,0 m Maailmancup
135,5 m
29.2.2008 Saksan lippu Eric Frenzel 135,5 m Yhdistetyn maailmancup Epävirallinen
4.3.2017 Norjan lippu Johann André Forfang 138,0 m MM-kilpailut 2017 [10][11]

Suurmäen kesämäkiennätyksen kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesämäkiennätyksen 130,0 metriä on hypännyt Andreas Widhölzl.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
5.9.2002 Suomen lippu Jani Moisander 86,0 m Kesä-GP
Suomen lippu Lauri Hakola 90,0 m
Suomen lippu Pasi Ahonen 92,0 m
Suomen lippu Lassi Huuskonen 100,0 m
Suomen lippu Jussi Hautamäki
Suomen lippu Tami Kiuru 106,0 m
Suomen lippu Arttu Lappi 112,5 m
Norjan lippu Sigurd Pettersen 115,5 m
Sveitsin lippu Simon Ammann 119,0 m
Norjan lippu Bjørn Einar Romøren
Itävallan lippu Martin Koch 120,5 m
Suomen lippu Janne Ahonen 123,0 m
Itävallan lippu Andreas Widhölzl 126,5 m
6.9.2002 130,0 m
16.9.2007 Suomen lippu Janne Ahonen 133,0 m Kesä SM-kilpailut 2007 Kaatunut
8.9.2013 Suomen lippu Jarkko Määttä 130,5 m Nuorten kesä SM-kilpailut 2013 Epävirallinen[12]
7.10.2018 Suomen lippu Antti Aalto 131,0 m Kesä SM-kilpailut 2018 Epävirallinen[13]

Normaalimäen mäkiennätyksen kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virallisen mäkiennätyksen 103,5 metriä on hypännyt Kamil Stoch.[14]

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
25.2.1977 Itä-Saksan lippu Matthias Buse 85,5 m Salpausselän kisat Epävirallinen
26.2.1977 Sveitsin lippu Walter Steiner 85,0 m
29.1.1978 Suomen lippu Rauno Miettinen 85,5 m SM-kilpailut 1978
18.2.1978 Itä-Saksan lippu Matthias Buse 86,0 m MM-kilpailut 1978
3.3.1979 Sveitsin lippu Hansjörg Sumi 87,0 m Salpausselän kisat
6.3.1981 Suomen lippu Jari Puikkonen Maailmancup
1.3.1986 Itävallan lippu Ernst Vettori 88,0 m Maailmancup
Suomen lippu Matti Nykänen 89,0 m
1.3.1987 Suomen lippu Pekka Suorsa 91,5 m Maailmancup K88-mäen mäkiennätys
29.2.1992 Suomen lippu Toni Nieminen Maailmancup
4.3.1994 Saksan lippu Jens Weißflog 93,0 m Maailmancup
94,0 m
1.3.1996 Japanin lippu Masahiko Harada 95,5 m Maailmancup K90-mäen mäkiennätys
4.3.2000 Itävallan lippu Andreas Widhölzl 96,5 m Maailmancup
Itävallan lippu Martin Höllwarth
Suomen lippu Janne Ahonen 98,5 m
15.2.2001 Suomen lippu Jaakko Tallus 99,0 m MM-kilpailut 2001 Epävirallinen
22.2.2001 Puolan lippu Adam Małysz
3.3.2012 Slovenian lippu Jurij Tepeš 101,0 m Maailmancup HS97-mäen mäkiennätys
16.2.2014 Suomen lippu Niko Kytösaho 102,0 m Nuorten SM-kilpailut 2014 Epävirallinen
24.2.2017 Saksan lippu Johannes Rydzek MM-kilpailut 2017 Epävirallinen[15]
Puolan lippu Kamil Stoch 103,5 m HS100-mäen mäkiennätys[14]

Naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten virallisen mäkiennätyksen 99,5 metriä ovat hypänneet Sara Takanashi ja Maren Lundby.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
15.2.2014 Suomen lippu Jenny Rautionaho 80,0 m Continental Cup [16]
Saksan lippu Anna Häfele 83,5 m
Venäjän lippu Sofja Tihonova 84,0 m
Saksan lippu Juliane Seyfarth 84,5 m
Saksan lippu Ramona Straub 87,5 m
90,0 m
Saksan lippu Anna Häfele 90,5 m
Saksan lippu Ramona Straub 94,5 m
Saksan lippu Anna Häfele 95,0 m
Saksan lippu Juliane Seyfarth
16.2.2014 Saksan lippu Anna Häfele
19.2.2016 Suomen lippu Susanna Forsström 78,0 m Maailmancup
Venäjän lippu Marija Jakovleva
Saksan lippu Luisa Görlich 83,5 m
Norjan lippu Silje Opseth 86,0 m
Yhdysvaltain lippu Tara Geraghty-Moats 87,0 m
Japanin lippu Kaori Iwabuchi 90,0 m
Japanin lippu Yūki Itō 93,5 m
Itävallan lippu Jacqueline Seifriedsberger 94,5 m
Japanin lippu Sara Takanashi 96,5 m
Japanin lippu Kaori Iwabuchi
Japanin lippu Sara Takanashi 99,5 m
24.2.2017 Norjan lippu Maren Lundby MM-kilpailut 2017 [17]

Keskimäen mäkiennätyksen kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 72,5 metriä on hypännyt Jarkko Määttä.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
13.1.2002 Suomen lippu Kari Nurmi 42,0 m Minisalpausselkä [18]
Viron lippu Alar Asukull 56,0 m
Viron lippu Illimar Pärn 57,0 m
Suomen lippu Janne Ryynänen 61,0 m
Suomen lippu Anssi Koivuranta 66,0 m
Suomen lippu Jere Kykkänen
Suomen lippu Anssi Koivuranta 68,0 m
Suomen lippu Olli Pekkala
Suomen lippu Ville Timonen 69,5 m
1.3.2008 Puolan lippu Klemens Murańka FIS Youth Ski Jumping
Suomen lippu Sami Saapunki 71,0 m
Suomen lippu Jarkko Määttä 72,5 m

Naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten mäkiennätyksen 65,5 metriä on hypännyt Jenny Rautionaho.[19]

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
13.1.2013 Suomen lippu Olga Tervahartiala 36,0 m Minisalpausselkä
Suomen lippu Sanni Tuomisto 52,0 m
Suomen lippu Susanna Forsström 56,5 m
Suomen lippu Noora Heikkinen
Suomen lippu Jenny Rautionaho 65,5 m

Karpalon hyppyrimäet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karpalon hyppyrimäet

Karpalon hyppyrimäet (K38, K25, K15, K6 HS7) ovat junioreiden harjoitusmäkiä, kaikissa mäissä on muovitus. Lisäksi K15-mäen vieressä sijaitsi K8-luonnonmäki, joka on purettu.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karpalon hyppyrimäki rakennettiin vuonna 1938, K-piste sijaitsi 40 metrissä. Sitä remontoitiin vuonna 1948 ja siihen tehtiin tuolloin kesäharjoittelun mahdollistava alastulorinne ja vauhtimäki, ensimmäiset hypyt suoritettiin 19. syyskuuta 1948, alastulorinteen muovitus keksittiin vasta vuonna 1954[20][21]. Helmikuussa 1949 siinä järjestettiin Salpausselän kisojen mäkihyppykilpailu.

Vuonna 1967 K40-hyppyrimäki purettiin uuden mäkihyppystadionin tieltä ja se korvattiin kahdella pienemmällä hyppyrimäellä, joiden K-pisteet sijaitsivat 35 ja 25 metrissä. Vuonna 1991 ne remontoitiin, jolloin rakennettiin myös K15- ja K8-hyppyrimäet.

Mäkiennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K38-mäen mäkiennätyksen 39,5 metriä on hypännyt Sami Niemi 13. tammikuuta 2002 Minisalpausselkäkilpailussa.[18] Naisten mäkiennätyksen 38,0 metriä on hypännyt Alva Thors 20. tammikuuta 2018 Minisalpausselkäkilpailussa.[22] Kesämäkiennätyksen 37,5 metriä ovat hypänneet Kasperi Valto 19. lokakuuta 2014 Aluekilpailussa,[23] venäläinen Makar Gaass 16. syyskuuta 2018 Leirikilpailussa[24] ja Akseli Vidgren 16. kesäkuuta 2019 Leevi Mutru Cupissa.[25] Naisten kesämäkiennätyksen 34,0 metriä on hypännyt Sofia Mattila 19. elokuuta 2018 Karpalo Cupissa.[26]

K25-mäen mäkiennätyksen 24,5 metriä on hypännyt Tuomas Kinnunen 17. tammikuuta 2015 Minisalpausselkäkilpailussa.[27] Naisten mäkiennätyksen 23,5 metriä on hypännyt Alva Thors 14. tammikuuta 2017 Minisalpausselkäkilpailussa.[28] Kesämäkiennätyksen 22,5 metriä ovat hypänneet Akseli Vidgren kaksi kertaa 26. toukokuuta 2019 Leevi Mutru Cupissa[29] ja Henrik Reimari kaksi kertaa 21. heinäkuuta 2019 Leevi Mutru Cupissa.[30] Naisten kesämäkiennätyksen 22,0 metriä on hypännyt Emilia Vidgren 22. heinäkuuta ja kaksi kertaa 19. elokuuta 2018 Karpalo Cupissa.[31][32]

K15-mäen mäkiennätyksen 15,5 metriä on hypännyt Eetu-Pekka Heiskanen 13. tammikuuta 2002 Minisalpausselkäkilpailussa.[18] Naisten mäkiennätyksen 15,5 metriä on hypännyt Emilia Sorvisto 26. tammikuuta 2014 Kansallisessa kilpailussa.[33] Kesämäkiennätyksen 14,0 metriä ovat hypänneet Arttu Ryökäs, Jere Löytäinen ja Matias Niemelä 5. kesäkuuta 2004 Karnevaalikisassa[34] ja Tuomas Meis 19. lokakuuta 2014 Aluekilpailussa.[23] Naisten kesämäkiennätyksen 14,0 metriä on hypännyt Julia Kykkänen 5. kesäkuuta 2004 Karnevaalikisassa.[34]

K6-mäen mäkiennätyksen 6,0 metriä on hypännyt Aleksanteri Purtsi kaksi kertaa 9. maaliskuuta 2019 Hopeasompakilpailussa.[35] Naisten mäkiennätyksen 5,5 metriä on hypännyt Iida Ylimäki 9. maaliskuuta 2019 Hopeasompakilpailussa.[35] Kesämäkiennätyksen 6,0 metriä on hypännyt Jani Mattila kaksi kertaa 2. heinäkuuta 2017 Leirikilpailussa.[36] Naisten kesämäkiennätyksen 3,5 metriä ovat hypänneet Iida Ylimäki kaksi kertaa 16. syyskuuta 2018 Leirikilpailussa,[37] Jenni Karttunen kaksi kertaa ja Neela Komonen 26. toukokuuta 2019 Leevi Mutru Cupissa[38] sekä Jenni Karttunen ja Neela Komonen 16. kesäkuuta 2019 Leevi Mutru Cupissa.[39]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.taloustaito.fi/fi-FI/uusinlehti/nakotornit
  2. Lahti: Leirikilpailu – K64 kilipa.com. 16.9.2018. Viitattu 8.10.2018.
  3. Lahti: Nuorten kesä SM 2018 – N18 kilipa.com. 11.8.2018. Viitattu 30.9.2018.
  4. Suurmäen näkötorni Lahden kaupunginmuseo. Viitattu 1.11.2016.
  5. Vuoden Betonirakenne on valittu vuodesta 1970 lähtien Betoniteollisuus ry. Viitattu 1.11.2016.
  6. Lahden Suurmäki täyttää tänä vuonna 30 vuotta mtv.fi. 12.2.2001. MTV Oy. Viitattu 1.11.2016.
  7. Normaalimäen korjausurakat pilkotaan 12.4.2013. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 1.11.2016.
  8. a b Lahden uusi normaalimäki hyppykunnossa 5.12.2013. Lahden Hiihtoseura. Viitattu 1.11.2016.
  9. a b Lahden suurmäen remontti alkaa, tuomaritorni ja latusiltakin uusiksi Etelä-Suomen Sanomat. 19.5.2015. Mediatalo ESA Oy. Viitattu 1.11.2016.
  10. a b Visuri, Roope: Yli 10 vuotta vanha ennätys Lahden suurmäessä rikki – katso huikea suoritus yle.fi. 4.3.2017. Yleisradio Oy. ”Norjan Johan Andre Forfang leiskautti peräti 138 metrin hypyn. Se on uusi Lahden suurmäen ennätys.” Viitattu 4.3.2017.
  11. FIS NORDIC WORLD SKI CHAMPIONSHIPS 2017 – Ski Jumping Men Large Hill Team Official Results (pdf) 4.3.2017. FIS. Viitattu 15.4.2017. (englanniksi)
  12. http://www.finnjumping.fi/wp-content/uploads/Kes%C3%A4-SM-Lahti_erikoism%C3%A4ki-nuoret-tulokset.pdf
  13. [http://www.lahdenhiihtoseura.fi/files/1415/3891/4721/Makihyppy_M_tulokset.pdf Kesä SM 2018] (pdf) lahdenhiihtoseura.fi. 7.10.2018. Lahden Hiihtoseura. Viitattu 8.10.2018.
  14. a b Mäkihypyn ykkössuosikille takaisku – hyppäsi mäkiennätyksen ja loukkaantui iltasanomat.fi. 24.2.2017. Sanoma Media Finland Oy. ”Mäkihypyn selvä kultasuosikki Puolan Kamil Stoch hyppäsi perjantain pisimmän hypyn, 103,5 metriä. Stochin, 29, hyppy oli myös Lahden normaalimäen mäkiennätys.” Viitattu 25.2.2017.
  15. FIS NORDIC WORLD SKI CHAMPIONSHIPS 2017 – Nordic Combined Individual Gundersen NH / 10km Results Trial Round (pdf) 24.2.2017. FIS. Viitattu 15.4.2017. (englanniksi)
  16. Personal best list – Ladies (pdf) skisprungschanzen.com. Viitattu 20.1.2017. (englanniksi)
  17. FIS NORDIC WORLD SKI CHAMPIONSHIPS 2017 – Ski Jumping Ladies Normal Hill Individual Official Results (pdf) 24.2.2017. FIS. Viitattu 15.4.2017. (englanniksi)
  18. a b c Mini-Salpausselkä 2002 (pdf) 13.1.2002. Kainuun Hiihtoseura. Viitattu 1.11.2016.
  19. http://www.finnjumping.fi/wp-content/uploads/Minisalpausselk%C3%A4-M%C3%A4kihyppy-_naiset.pdf
  20. Zella-Mehlis skisprungschanzen.com. Ski Jumping Hill Archive. Viitattu 22.4.2019. (englanniksi)
  21. Wadeberg skisprungschanzen.com. Ski Jumping Hill Archive. Viitattu 22.4.2019. (englanniksi)
  22. Lahti: Junioricup – Tytöt 14 kilipa.com. 20.1.2018. Viitattu 4.4.2018.
  23. a b Aluekilpailu 2014 (pdf) 19.10.2014. Suomen Hiihtoliitto. Viitattu 1.11.2016.
  24. Lahti: Leirikilpailu – Pojat K38 kilipa.com. 16.9.2018. Viitattu 8.10.2018.
  25. Lahti: Leevi Mutru Cup II – K38 kilipa.com. 16.6.2019. Kilipa. Viitattu 18.6.2019.
  26. Lahti: Karpalo Cup 3. 2018 kesä – K38 kilipa.com. 19.8.2018. Viitattu 8.10.2018.
  27. Minisalpausselkä / Lidl Cup 2015 (pdf) 17.1.2015. Lahden Hiihtoseura. Viitattu 1.11.2016.
  28. 35. Minisalpauselkä / Lidl Cup – N13 kilipa.com. 14.1.2017. Viitattu 24.1.2017.
  29. Lahti: Leevi Mutru Cup I – K25 kilipa.com. 26.5.2019. Viitattu 1.6.2019.
  30. Lahti: Leevi Mutru Cup III – K25 kilipa.com. 21.7.2019. Viitattu 31.7.2019.
  31. Lahti: Karpalo Cup – K25 kilipa.com. 22.7.2018. Viitattu 30.9.2018.
  32. Lahti: Karpalo Cup 3. 2018 kesä – K25 kilipa.com. 19.8.2018. Viitattu 8.10.2018.
  33. Kansallinen kilpailu (pdf) 26.1.2014. Lahden Hiihtoseura. Viitattu 1.11.2016.
  34. a b http://www.helsinginmakihyppaajat.fi/Upload/Kes%C3%A4cup%202004%20Lahti%2010v.pdf
  35. a b Lahti: Hopeasompa, junioricupin finaali 2019 Avoin K6 – K6 kilipa.com. 9.3.2019. Viitattu 12.4.2019.
  36. Leirikilpailu 2.7.2017 (pdf) lahdenhiihtoseura.fi. 2.7.2017. Lahden Hiihtoseura. Viitattu 3.7.2018.
  37. Lahti: Leirikilpailu – K6 kilipa.com. 19.9.2018. Viitattu 8.10.2018.
  38. Lahti: Leevi Mutru Cup I – K6 kilipa.com. 26.5.2019. Viitattu 1.6.2019.
  39. Lahti: Leevi Mutru Cup II – K6 kilipa.com. 16.6.2019. Kilipa. Viitattu 18.6.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]