Wielka Krokiew im. Stanisława Marusarza

Wielka Krokiew im. Stanisława Marusarza
Sijainti
Paikkakunta	Zakopane, Puola
Katsomopaikat	26 000
Koordinaatit	49°16′45″N, 19°57′50″E
Avattu	22.3.1925
Remontoitu	1928, 1938, 1946, 1960, 1977, 1989, 2000, 2004, 2016, 2017
Muut mäet	Średnia Krokiew
Seura	AZS Zakopane,; WKS Zakopane,; TS Wisła Zakopane,; Start Krokiew Zakopane
Rakenne
K-piste	125 metriä
Mäkikoko	140 metriä
Mäkiennätys	147,0 metriä; Yukiya Satō; (25.1.2020)
Naisten mäkiennätys	140,0 metriä; Line Jahr; (30.11.2011)
Kesämäkiennätys	145,0 metriä; Yukiya Satō; (18.8.2019)
Naisten kesämäkiennätys	137,5 metriä; Nika Križnar; (30.6.2023)
Muovitus	Kyllä
Tornin korkeus	Luonnonmäki
Vauhtimäen pituus	97,8 m
Vauhtimäen kulma	35°
Keulan pituus	6,5 m
Keulan korkeus	3,13 m
Keulan kulma	11°
Alastulorinteen kulma	34,3°
	Infobox OK

Wielka Krokiew im. Stanisława Marusarza, lyhyemmin Wielka Krokiew, on hyppyrimäki Zakopanessa Puolassa.

Mäestä hypätään maailmancupin osakilpailuja. Siellä on järjestetty myös hiihdon maailmanmestaruuskilpailut vuosina 1929, 1939 ja 1962. Talviuniversiadit Zakopanessa on järjestetty vuosina 1993 ja 2001. Lisäksi siellä järjestettiin Euroopan kisat vuonna 2023.

Suurmäen maailmanmestaruudet voittivat 1929 norjalainen Sigmund Ruud, 1939 itävaltalainen Josef Bradl ja vuonna 1962 itäsaksalainen Helmut Recknagel. Talviuniversiadeissa suurmäen kilpailun voitti vuonna 1993 japanilainen Yukitaka Fukita ja 2001 puolalainen Łukasz Kruczek. Euroopan kisoissa 2023 suurmäen miesten kilpailun voitti puolalainen Dawid Kubacki ja naisten kilpailun voitti slovenialainen Nika Križnar.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäistä hyppyrimäkeä paikalle alettiin rakentaa vuonna 1924 Karol Stryjeńskin suunnitelmien mukaan ja se oli jo kolmas hyppyrimäki Zakopanessa, ensimmäinen oli rakennettu Krokiew-vuoren toiselle puolen Kalatówkiin vuonna 1910. Hyppyrimäki, nimeltään Wielka Krokiew im. Karola Stryjeńskiego, avattiin 22. maaliskuuta 1925. Neljä vuotta myöhemmin hiihdon MM-kilpailut järjestettiin Zakopanessa, joita varten hyppyrimäki remontoitiin kokonaan vuonna 1928. Wielka Krokiewin K-piste sijaitsi remontin jälkeen 60 metrissä. Norjalaiset ottivat MM-kilpailusta kolmoisvoiton Sigmund Ruudin johdolla.

Seuraavan kerran hiihdon MM-kilpailut järjestettiin Zakopanessa vuonna 1939, joita varten edellisenä vuotena hyppyrimäki uusittiin jälleen kokonaan. Remontissa K-piste siirrettiin 80 metriin. MM-kilpailuissa 30 000 katsojaa todisti, kun itävaltalainen Josef Bradl voitti mäkihypyn maailmanmestaruuden. Zakopanelainen Stanisław Marusarz, jonka mukaan hyppyrimäki myöhemmin nimettiin, sijoittui viidenneksi. Hyppyrimäki remontoitiin välittömästi toisen maailmansodan päättymisen jälkeen vuonna 1946 hyppykuntoon.

Kolmannen kerran Zakopanessa järjestetyissä hiihdon MM-kilpailuissa vuonna 1962 hypättiin ensimmäistä kertaa myös normaalimäestä. MM-kilpailuja varten vuonna 1960 myös Wielka Krokiewia remontoitiin, remontissa K-piste siirrettiin 100 metriin. Suurmäen maailmanmestaruuden voitti 125 000 katsojan edessä itäsaksalainen Helmut Recknagel.

Vuonna 1977 hyppyrimäki remontoittin K115 kokoiseksi ja vuonna 1980 siinä järjestettiin ensimmäistä kertaa maailmancupin osakilpailu. Vuonna 1989 se nimettiin Wielka Krokiew im. Stanisława Marusarzaksi, sitä remontoitiin hieman ja K-piste siirtyi 116 metriin. Talviuniversiadit järjestettiin Zakopanessa vuonna 1993 ja suurmäen kilpailun voitti japanilainen Yukitaka Fukita. Vuodesta 1996 lähtien siitä on hypätty säännöllisesti maailmancupia täydelle katsomolle, kun fanaattiset puolalaiset fanit haluavat nähdä kilpailun paikan päällä, esimerkiksi vuoden 2002 kilpailua seurasi paikan päällä 100 000 katsojaa.

6. heinäkuuta 1997 paavi Johannes Paavali II piti messun stadionilla,^[1] jota seurasi paikan päällä 250 000 kuulijaa.

Vuonna 2000 Wielka Krokiew remontoitiin kokonaan K120 HS134 kokoiseksi. Vuonna 2004 sen alastulorinteeseen asennettiin muovitus ja sen jälkeen siitä on hypätty myös kesä-GP:n osakilpailuja. Talviuniversiadit järjestettiin Zakopanessa toisen kerran vuonna 2001 ja suurmäen kilpailun voitti puolalainen Łukasz Kruczek, joka toimi Puolan mäkihyppymaajoukkueen päävalmentaja vuosina 2008–2016.

20. tammikuuta 2007 Jan Mazoch kaatui pahasti mäessä ja hänet vietiin koomassa Krakovalaiseen sairaalaan.

Vuonna 2016 vauhtimäki remontoitiin ja uusittuun vauhtimäkeen asennettiin jäädytettävä latuprofiili. Vuonna 2017 alastulorinne muotoiltiin uudelleen, jonka seurauksena K-piste siirrettiin 120 metristä 125 metriin ja HS-piste 134 metristä 140 metriin. Remontin yhteydessä uusittiin myös alastulorinteen muovitus.

Mäkiennätyksen kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 147,0 metriä on hypännyt Yukiya Satō, epävirallisen mäkiennätyksen 150,0 metriä on hypännyt Benjamin Østvold.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
25.3.1925	Stanisław Gąsienica-Sieczka	36,0 m
1925	Stanisław Gąsienica-Sieczka	39,0 m
24.1.1926	Tadeusz Zaydel	40,5 m
1.2.1927	Józef Lankosz	47,0 m	Puolan-mestaruuskilpailut 1927
2.2.1927	Józef Lankosz	49,5 m	Puolan-mestaruuskilpailut 1927	Alkuperäisen mäen mäkiennätys
18.3.1928	Bronisław Czech	61,0 m	Puolan-mestaruuskilpailut 1928
5.2.1929	Hans Kleppen	58,0 m	MM-kilpailut 1929
10.2.1929	Franciszek Cukier	63,0 m
	Bronisław Czech	63,0 m
	Stanisław Gąsienica-Sieczka	66,0 m		K60-mäen mäkiennätys
	Birger Ruud	71,5 m		Kaatunut
1932	Stanisław Marusarz	72,0 m
11.2.1934	Stanisław Marusarz	74,0 m	Puolan-mestaruuskilpailut 1934
24.2.1935	Reidar Andersen	76,0 m	Puolan-mestaruuskilpailut 1935
22.1.1938	Andrzej Marusarz	76,5 m		K60-mäen pisin hyppy
19.2.1939	Josef Bradl	80,0 m	MM-kilpailut 1939
	Birger Ruud	81,5 m		K80-mäen mäkiennätys
	Jan Kula	85,5 m
1948	Stanisław Marusarz	83,5 m
1948		85,0 m
1954		92,5 m		Kaatunut
1955	Antoni Wieczorek	86,5 m
18.3.1956	Harry Glaß	88,0 m
2.4.1956	Roman Gąsienica-Sieczka	93,5 m		K80-mäen pisin hyppy
2.4.1956	Andrzej Gąsienica-Daniel	98,0 m		Kaatunut
1961	Karl Schramm	98,5 m
25.2.1961	Nikolai Šamov	99,5 m
26.2.1961	Nikolai Šamov	100,0 m
25.2.1962	Helmut Recknagel	103,0 m	MM-kilpailut 1962	K100-mäen mäkiennätys
20.3.1966	Horst Queck	105,5 m
24.1.1967	Jiří Raška	107,5 m
1967	Józef Kocyan	107,5 m
10.3.1968	Józef Przybyła	108,5 m
1968	Józef Przybyła	109,0 m
5.3.1969	Manfred Wolf	111,5 m
20.3.1971	Hans Schmid	112,0 m
1.4.1973	Tadeusz Pawlusiak	113,0 m
9.2.1975	Marek Pach	114,0 m	Puolan-mestaruuskilpailut 1975
9.2.1975	Stanisław Bobak	115,5 m	Puolan-mestaruuskilpailut 1975	K100-mäen pisin hyppy
20.3.1978	Keijo Korhonen	116,0 m
18.2.1979	Piotr Fijas	116,5 m
1985	Piotr Fijas	117,0 m
1985	Jiří Malec	119,0 m
1986	Jan Kowal	122,5 m
4.3.1987	Jan Kowal	123,0 m		K115-mäen mäkiennätys
1992	Zbigniew Klimowski	124,0 m
22.1.1995	Arve Vorvik	128,0 m	Continental Cup
11.3.1995	Wojciech Skupień	130,0 m	Puolan-mestaruuskilpailut 1995
27.1.1996	Primož Peterka	130,0 m	Maailmancup	K116-mäen mäkiennätys
1996	Aleksander Bojda	130,5 m		K116-mäen pisin hyppy
4.3.2001	Stefan Kaiser	135,5 m	Continental Cup
19.1.2002	Martin Schmitt	136,0 m	Maailmancup
19.1.2002	Matti Hautamäki	131,0 m
20.1.2002	Christof Duffner	131,5 m
26.12.2002	Adam Małysz	136,5 m	Puolan-mestaruuskilpailut 2003
17.1.2003	Lars Bystøl	134,0 m	Maailmancup
18.1.2003	Primož Peterka	134,0 m
18.1.2003	Sven Hannawald	140,0 m
11.3.2005	Juha-Matti Ruuskanen	141,5 m	Continental Cup	HS134-mäen pisin hyppy
23.1.2010	Gregor Schlierenzauer	140,0 m	Maailmancup
23.1.2010	Simon Ammann	140,5 m	Maailmancup	HS134-mäen mäkiennätys
24.3.2015	Klemens Murańka	144,0 m	Puolan-mestaruuskilpailut 2015	Kaatunut
	Piotr Żyła	141,5 m		Kaatunut
	Kamil Stoch	141,5 m		HS134-mäen pisin hyppy
27.1.2018	Kamil Stoch	141,5 m	Maailmancup
18.2.2018	Piotr Kudzia	143,5 m	Yhdistetyn kansallinen kilpailu
19.1.2019	Markus Eisenbichler	143,0 m	Maailmancup
19.1.2019	Dawid Kubacki	143,5 m	Maailmancup
17.3.2019	Bor Pavlovčič	143,5 m	Continental Cup
25.1.2020	Yukiya Satō	147,0 m	Maailmancup
13.3.2021	Benjamin Østvold	150,0 m	Continental Cup

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesämäkiennätyksen 145,0 metriä on hypännyt Yukiya Satō.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu	Kommentti
3.9.2004	Andreas Kofler	124,0 m	Kesä-GP
	Kazuyoshi Funaki	128,0 m
	Alexander Herr	133,0 m
	Andreas Widhölzl	134,5 m
	Michael Neumayer	135,5 m
	Jakub Janda	137,5 m
4.9.2004	Krystian Długopolski	108,5 m
	Andreas Kofler	114,0 m
	Daniel Forfang	117,0 m
	Robert Kranjec	122,0 m
	Andreas Küttel	122,5 m
	Georg Späth	123,5 m
	Michael Neumayer	123,5 m
	Martin Höllwarth	124,0 m
	Daniel Forfang	126,5 m
	Robert Kranjec	127,0 m
	Jakub Janda	131,0 m
	Adam Małysz	134,0 m
5.9.2004	Daniel Forfang	139,5 m		HS134-mäen kesämäkiennätys
25.8.2007	Adam Małysz	139,5 m		HS134-mäen kesämäkiennätys
18.8.2013	Adam Ruda	139,5 m	FIS Cup
23.9.2018	Anže Semenič	140,0 m	Continental Cup
17.8.2019	Dawid Kubacki	142,0 m	Kesä-GP
	Karl Geiger	141,5 m
	Tilen Bartol	144,0 m
18.8.2019	Yukiya Satō	145,0 m

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten kesämäkiennätyksen 137,5 metriä on hypännyt Nika Križnar.

Päivämäärä	Hyppääjä	Pituus	Kilpailu
30.6.2023	Alessia Mîțu-Coșca	79,5 m	Euroopan kisat 2023
	Anežka Indráčková	84,5 m
	Anna Twardosz	103,0 m
	Klára Ulrichová	105,5 m
	Kjersti Græsli	115,0 m
	Nicole Konderla	120,0 m
	Julia Mühlbacher	125,5 m
	Jenny Rautionaho	130,0 m
	Eirin Maria Kvandal	130,0 m
	Nika Križnar	135,0 m
	Nika Križnar	137,5 m