Gregor Schlierenzauer

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gregor Schlierenzauer
Schlierenzauer
Henkilötiedot
Koko nimi Gregor Schlierenzauer
Lempinimi Schlieri,[1] G14[2]
Syntymäaika 7. tammikuuta 1990 (ikä 27)
Syntymäpaikka Fulpmes, Itävalta
Pituus 180 cm
Ammattilaisura
Seura SV Innsbruck-Bergisel
Suksimerkki Fischer
Paras sijoitus 1
Maailmancup
Kaudet 2006
Voitot 53
Palkintokorokkeella 88

Tietolaatikko päivitetty 14. joulukuuta 2014

Mitalit
Maa: Itävalta
Mäkihyppy
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Vancouver 2010 joukkuemäki
Hopeaa Hopeaa Sotši 2014 joukkuemäki
Pronssia Pronssia Vancouver 2010 normaalimäki
Pronssia Pronssia Vancouver 2010 suurmäki
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Sapporo 2007 joukkuemäki
Kultaa Kultaa Liberec 2009 joukkuemäki
Kultaa Kultaa Oslo 2011 normaalimäen joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Oslo 2011 suurmäki
Kultaa Kultaa Oslo 2011 suurmäen joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Val di Fiemme 2013 joukkuemäki
Hopeaa Hopeaa Liberec 2009 normaalimäki
Hopeaa Hopeaa Val di Fiemme 2013 normaalimäki
Hopeaa Hopeaa Val di Fiemme 2013 sekajoukkuemäki
Hopeaa Hopeaa Falun 2015 suurmäki
Hopeaa Hopeaa Falun 2015 joukkuemäki
Pronssia Pronssia Lahti 2017 joukkuemäki
Lentomäen MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Oberstdorf 2008 henkilökohtainen kilpailu
Kultaa Kultaa Oberstdorf 2008 joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Planica 2010 joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Vikersund 2012 joukkuekilpailu
Hopeaa Hopeaa Planica 2010 henkilökohtainen kilpailu

Gregor Schlierenzauer (s. 7. tammikuuta 1990 Fulpmes) on itävaltalainen mäkihyppääjä. Hän on nuorten sekä aikuisten maailmanmestari, lentomäen maailmanmestari, joukkuekilpailun olympiavoittaja, kahdeksankertainen joukkuemaailmanmestari ja mäkiviikon kaksinkertainen voittaja. Hän on maailmancupin kokonaisvoittaja kausilta 2008–2009 ja 2012–2013 ja on voittanut 53 maailmancupin osakilpailua eli enemmän kuin kukaan muu.[3]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schlierenzauer syntyi 7. tammikuuta 1990. Hänen vasen korvansa on ollut syntymästä saakka kuuro.[4] Hänen vanhempansa ovat Paul ja Angelika Schlierenzauer. Gregor on keskimmäinen kolmesta lapsesta, hänellä on isosisko Gloria ja pikkuveli Lukas. Hänen enonsa on kolminkertainen olympiamitalisti, ohjaskelkkailija Markus Prock, joka toimii myös Schlierenzauerin managerina. Hän teki Schlierenzauerille sopimuksen Fischerin kanssa vuonna 2001 ja muutamaa vuotta myöhemmin Red Bullin kanssa. Schlierenzauer alkoi harjoitella mäkihyppyä kahdeksanvuotiaana SV Innsbruck-Bergisel -seurassa. Hän kävi tavallista itävaltalaista koulua, mutta hänen tiukan harjoitteluaikataulun takia hänellä oli ongelmia koulutyössä. Schlierenzauer pääsi Itävallan Skigymnasium Stamsiin, joka on maailman vanhin talviurheilun harjoittelukeskus sekä sisäoppilaitos.[5]

Mäkihyppyura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juniori-ikäisenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schlierenzauer osallistui nuorten maailmanmestaruuskilpailuihin jo Rovaniemellä 2005, jolloin hän oli henkilökohtaisen kilpailun 20:s[6] ja joukkuekilpailun neljäs.[7] Schlierenzauer alkoi kilpailla ammattimaisesti kaudella 2005–2006 FIS-Cupissa ja Continental Cupissa, kun hän oli vain 15-vuotias. Helmikuussa 2006 Schlierenzauer voitti nuorten maailmanmestaruuden henkilökohtaisessa kilpailussa[8] sekä joukkuekilpailussa[9] Kranjissa, Sloveniassa, minkä jälkeen hänet kutsuttiin Itävallan maajoukkueeseen. Hän debytoi 12. maaliskuuta 2006 mäkihypyn maailmancupissa Holmenkollenilla[10] ja sijoittui 24:nneksi.[11]

Nousu huipulle (2006–2007)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkihypyn kesä-GP 2006 meni Schlierenzauerin osalta hyvin. Hän saavutti voiton Courchevelissa ja toiset sijat Einsiedelnin ja Zakopanen sekä kolmannen sijan Hinterzartenin osakilpailussa. Hinterzartenissa hän voitti myös joukkuemäenkilpailun. Kaudeksi 2006–2007 Schlierenzauer nousi Itävallan edustusmiehistöön ja voitti ensimmäisen maailmancupin osakilpailunsa Norjan Lillehammerissa 3. joulukuuta 2006 vain 16-vuotiaana.[12][13] Saman kuukauden aikana tuli toinen voitto Sveitsin Engelbergissä.[14] Engelbergin toisessa kilpailussa Schlierenzauer oli kolmas. Hänen kolmas voittonsa tuli Keski-Euroopan mäkiviikkoon kuuluvassa Oberstdorfin kilpailussa.[15] Garmisch-Partenkirchenissä hän oli neljäs[16] ja Innsbruckissa 11.[17] Mäkiviikon kokonaiskilpailussa Schlierenzauer oli lopulta toinen voitettuaan viikon päättäneen Bischofshofenin kilpailun.[18]

Titisee-Neustadtin toisessa kilpailussa 4. helmikuuta Schlierenzauer sijoittui toiseksi. Viidennen maailmancupin osakilpailuvoittonsa Schlierenzauer nappasi Klingenthalissa helmikuussa 2007. Hän voitti Itävallan kanssa kaksi joukkuemäen kilpailua, Willingenissä sekä Lahdessa. Ensimmäisen kokonaisen maailmancupkautensa loppupisteissä Schlierenzauer sijoittui neljänneksi.[19] Schlierenzauer päätti olla osallistumatta kauden päätösosakilpailuihin Planican lentomäessä, koska hyppy ei kulkenut ja neljäs sija maailmancup-pisteissä oli turvattu. Schlierenzauer saavutti myös joukkuemaailmanmestaruuden Sapporossa 2007.[20] MM-kisojen normaalimäen kilpailussa hän sijoittui kahdeksanneksi[21] ja suurmäessä kymmenenneksi.[22]

Kausi 2007–2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesä-GP meni Schlierenzauerilla jälleen hyvin. Hän saavutti voitot Pragelatosta sekä Klingenthalista ja kolmannen sijan Hinterzartenista. Talven 2007–2008 maailmancupin Schlierenzauer aloitti vahvasti ja saavutti useita kärkipään sijoituksia. Kuusamon joukkuekilpailussa hän oli toinen ja henkilökohtaisessa kilpailussa neljäs. Hän oli Trondheimissa neljäs ja toinen, Villachissa toinen ja kolmas, sekä Engelbergissä neljäs ja toinen. Mäkiviikon avauskilpailussa Oberstdorfissa Schlierenzauer oli toinen. Garmisch-Partenkirchenissa uudenvuodenpäivänä 2008 hän nappasi uransa kuudennen maailmancupin osakilpailuvoiton. Bischofshofenin ensimmäisessä osakilpailussa Sclierenzauer oli viides ja kolmen kilpailun jälkeen hän oli Keski-Euroopan mäkiviikon yhteispisteissä kolmantena. Kuitenkin Bischofshofenin päätöskilpailun ensimmäisen hyppykierroksen lopussa olosuhteet heikkenivät äkillisesti, ja toiseksi viimeisenä hypännyt Schlierenzauer epäonnistui ja sijoittui vasta sijalle 42. Hän putosi pois toiselta kierrokselta ja mäkiviikon kokonaiskilpailussa 12:nneksi.[23]

Uransa seitsemännen maailmancupin osakilpailuvoiton Schlierenzauer saavutti tammikuun lopulla Zakopanessa. Helmikuun alussa hän oli toinen molemmissa Liberecin osakilpailuissa. Liberecin jälkeen hän oli mukana Itävallan kolmanneksi sijoittuneessa joukkueessa Willingenissä. Helmikuussa Schlierenzauer voitti ensimmäisessä lentomäen kilpailussaan lentomäen MM-kultaa Oberstdorfissa, ja hänestä tuli kaikkien aikojen nuorin lentomäen maailmanmestari.[24] Neljän hyppykierroksen aikana nuorukaiselle kertyi pisteitä 835,4. Hopealle jäi joukkuetoveri Martin Koch ja pronssille Suomen Janne Ahonen. Samojen kisojen joukkuekilpailussa Schlierenzauer voitti toisen maailmanmestaruutensa.[25] Myöhemmin maaliskuussa Schlierenzauer voitti Nordic Tournamentin.[26]

Hän oli ensimmäisessä Kuopion kilpailussa toinen ja toisessa Kuopion kilpailussa neljäs. Tämän jälkeen hän voitti Lillehammerin ja Oslon osakilpailut. Kauden päätteeksi Schlierenzauer voitti vielä molemmat Planican osakilpailut ja oli Planican joukkuemäessä kolmas. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui toiseksi.[27]

Maailmancupin voittajaksi (2008–2009)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesä-GP meni Schlierenzauerilta todella hyvin. Hän voitti yhteensä viisi osakilpailua ja oli kerran toinen ja neljäs. Lisäksi Hinterzartenin joukkuekilpailusta hän sai voiton Itävallan joukkueen kanssa. Kauden 2008–2009 Schlierenzauer aloitti sijoittumalla Kuusamossa joukkuekilpailussa toiseksi ja henkilökohtaisessa kilpailussa kolmanneksi.[28] Hän voitti ensimmäisen osakilpailun Trondheimissa[29] ja oli toisessa Trondheimin kilpailussa toinen. Pragelatossa hän oli toinen ja neljäs. Engelbergin ensimmäisessä kilpailussa hän oli kolmas, mutta voitti toisen kilpailun.[30] Mäkiviikon kokonaiskilpailussa hän sijoittui kolmanneksi[31] oltuaan Innsbruckin osakilpailussa toinen[32] ja kaikissa muissa neljäs.[33][34]

Mäkiviikon jälkeen Schlierenzauer voitti Tauplitzin molemmat osakilpailut. Tauplitzin jälkeen hän oli ensimmäisessä Zakopanen kilpailussa toinen, mutta voitti toisen Zakopanen kilpailun. Sen jälkeen Schlierenzauer voitti kaksi Whistlerin osakilpailua, Sapporon, Willingenin ja Klingenthalin osakilpailun, eli ennätykselliset kuusi osakilpailua peräkkäin. Hän nousi jakamaan ennätystä Janne Ahosen, Matti Hautamäen ja Thomas Morgensternin kanssa.[35] Liberecin MM-kilpailuissa hän sijoittui Wolfgang Loitzlin jälkeen hopeaa normaalimäessä.[36] Suurmäessä Schlierenzauer oli neljäs[37] ja oli myös mukana voittamassa Itävallalle joukkuemaailmanmestaruuden.[38]

Loppukaudella Schlierenzauer voitti toista kertaa peräkkäin Nordic Tournamentin. Hän voitti Lahden osakilpailun, oli Kuopiossa kymmenes, Lillehammerissa kolmas sekä voitti Vikersundin osakilpailun. Vikersundin joukkuekilpailun Schlierenzauer voitti Itävallan joukkueen kanssa. Schlierenzauer varmisti maailmancupin kokonaisvoittonsa kolmanneksi viimeisessä kilpailussa. Planicassa Schlierenzauer voitti kauden 13. kilpailunsa ja otti Ahoselta haltuunsa yhden kauden voittoennätyksen.[39] Schlierenzauerin kokonaispistemäärä 2 083 oli myös uusi ennätys. Kauden jälkeen Ramsaussa pidetyissä välinetestauksissa Schlierenzauer kaatui ja joutui sen seurauksena polvileikkaukseen.[40]

Olympiatalvi (2009–2010)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schlierenzauer osallistui vain kolmeen kesä-GP kilpailuun 2009, mutta hyppäsi hyvin. Hän voitti kilpailut Zakopanessa ja Klingenthalissa sekä oli Zakopanen toisessa kilpailussa toinen. Kauden 2009–2010 Schlierenzauer aloitti Kuusamossa joukkuekilpailun voitolla sekä henkilökohtaisen kilpailun 19. sijalla,[41] mutta voitti seuraavan kilpailun Lillehammerissa.[42] Toisessa Lillehammerin kilpailussa hän oli neljäs. Engelbergissä hän oli ensimmäisessä kilpailussa toinen, voitti toisen kilpailun[43] ja oli kolmannessa kilpailussa kuudes.

Mäkiviikolla Schlierenzauer voitti uudenvuodenpäivänä Garmisch-Partenkirchenissä[44] sekä 3. tammikuuta Innsbruckissa.[45] Oberstdorfissa hän oli yhdeksäs[46] ja Bischofshofenissa kuudes. Lopputuloksissa hän sijoittui neljänneksi.[47] Mäkiviikon jälkeen Schlierenzauer voitti Tauplitzissa järjestetyn lentomäen osakilpailun,[48] Zakopanen molemmat osakilpailut[49][50] sekä Oberstdorfin joukkuekilpailun. Klingenthalin osakilpailussa Schlierenzauer oli kolmas ja voitti Willingenin osakilpailun.[51]

Vancouverin olympialaisissa Schlierenzauer voitti pronssia sekä normaalimäen[52] että suurmäen kilpailussa[53] kisat voittaneen Simon Ammannin ja toiseksi tulleen Adam Małyszin jälkeen. Joukkuekilpailussa Schlierenzauer oli mukana Itävallan kultaa voittaneessa joukkueessa.[54] Olympialaisten jälkeen Schlierenzauer sijoittui Nordic Tournamentilla neljänneksi. Hän oli Lahdessa neljäs, Kuopiossa 11:s, Lillehammerissa toinen, sekä Oslossa 12:s. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui toiseksi Ammannin jälkeen.[55] Lentomäen maailmanmestaruuskilpailuissa Planicassa Schlierenzauer voitti joukkuekilpailussa kultaa[56] ja sijoittui henkilökohtaisessa kilpailussa hopealle.[57]

Kausi 2010–2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schlierenzauer osallistui kesällä 2010 taas vain kolmeen kesä-GP kilpailuun, mutta ei tällä kertaa pärjännyt edellisvuosien tapaan. Hän oli molemmissa Wisłan kilpailuissa kahdeksas ja Klingenthalissa kolmas. Schlierenzauer avasi maailmancupkauden 2010–2011 voittamalla Kuusamon joukkuekilpailun Itävallan joukkueen kanssa. Henkilökohtaisen kauden alku ei kuitenkaan sujunut häneltä toivotunlaisesti, Kuusamossa hän oli 14:s, Kuopiossa 16:s sekä Lillehammerissa 14:s ja 20:s. Schlierenzauer loukkasi oikean polvensa sivusiteen kaaduttuaan harjoituksissa 13. joulukuuta[58] ja joutui jättämään väliin muun muassa mäkiviikon kaksi ensimmäistä osakilpailua. Mäkiviikon kahdessa jälkimmäisessä osakilpailussa Schlierenzauer kuitenkin oli mukana ja sijoittui Innsbruckissa 18:nneksi[59] ja Bischofshofenissa 23:nneksi.[60]

Mäkiviikon jälkeen Schlierenzauer oli Harrachovissa viides ja 13:s sekä Zakopanessa kuudes, yhdeksäs ja 19:s. Willingenissä hän voitti joukkuekilpailun ja oli henkilökohatisen kilpailun viides. Klingenthalista hän sai viidennen sijan. Schlierenzauer saavutti kauden ensimmäisen henkilökohtaisen palkintosijansa oltuaan kolmas Oberstdorfin lentomäessä.[61] Oberstdorfin joukkuekilpailun hän voitti Itävallan joukkueen kanssa. Viikkoa myöhemmin Sclierenzauer voitti kaksi osakilpailua Vikersundin lentomäessä.[62][63] Vikersundin ensimmäisessä kilpailussa Schlierenzauer hyppäsi uransa pisimmän, 243,5 metriä kantaneen hypyn.

Oslon MM-kilpailuissa 2011 hän voitti suurmäen maailmanmestaruuden 0,3 pisteen erolla Thomas Morgensterniin.[64] Hän kuului myös Itävallan kultajoukkueeseen sekä normaalimäen[65] että suurmäen[66] joukkuekilpailussa ja oli kahdeksas normaalimäen henkilökohtaisessa kilpailussa. MM-kilpailuiden jälkeen Schlierenzauer oli mukana Itävallan joukkueessa, joka voitti Lahden joukkuekilpailun. Lahden henkilökohtaisessa kilpailussa hän oli kahdeksas. Kauden lopussa hän voitti vielä Planican lentomäen ensimmäisen osakilpailun.[67] Maailmancupin kokonaiskilpailussa Schlierenzauer oli yhdeksäs.[68]

Kausi 2011–2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schlierenzauerilla meni kesä-GP hyvin. Hän voitti Hinzenbachin henkilökohtaisen kisan sekä Zakopanen joukkuekilpailun. Toisen sijan hän sai Szczyrkista, Zakopanesta sekä Klingenthalista. Wisłassa hän oli kolmas. Schlierenzauer aloitti kauden 2011–2012 Kuusamon henkilökohtaisen kilpailun toisella sijalla[69] sekä joukkuekilpailun voitolla. Kuusamon jälkeen hän oli Lillehammerissa kuudes ja neljäs. Ensimmäisen henkilökohtaisen voittonsa hän saavutti 9. joulukuuta Harrachovissa. Voitto oli Schlierenzauerin uran 36:s, ja se nosti hänet Janne Ahosen rinnalle voittojen määrässä.[70] Seuraavana päivänä Harrachovissa hän oli mukana Itävallan joukkuekilpailussa toiseksi sijoittuneessa joukkueessa. Harrachovin toisessa henkilökohtaisessa kilpailussa hän oli kahdeksas. Harrachovin jälkeen hän oli Engelbergissa 11:s ja neljäs. Keski-Euroopan mäkiviikolla Schlierenzauer voitti Oberstdorfin[71] ja Garmisch-Partenkirchenin[72] osakilpailut, oli toinen Innsbruckissa[73] ja kolmas Bischofshofenissa.[74] Hän voitti mäkiviikon 25,8 pisteen erolla Thomas Morgensterniin[75].

Mäkiviikon jälkeen Schlierenzauer oli Tauplitzissa seitsemäs ja 30:s sekä Zakopanen ensimmäisessä kilpailussa 18:s. Zakopanen toisen kilpailun hän kuitenkin voitti. Zakopanen jälkeen Val di Fiemmessä Schlierenzauer voitti ja oli toinen. Willingenin joukkuekilpailussa hän oli Itävallan joukkueen kanssa toinen, mutta oli henkilökohtaisessa kilpailussa vasta 18:s. Oberstdorfissa Schlierenzauer oli seitsemäs henkilökohtaisessa kilpailussa ja toinen joukkuekilpailussa. Vikersundin lentomäen MM-kilpailuissa hän kuului Itävallan kultajoukkueeseen[76] ja oli henkilökohtaisessa kilpailussa 18:s.[77] Lentomäen MM-kilpailuiden jälkeen Schlierenzauer voitti Lahden joukkuekilpailun ja oli henkilökohtaisessa kilpailussa kuudes. Trondheimissa hän oli 12:s ja Oslossa 16:s. Maailmancupin päätöskilpailuissa Planicassa Schlierenzauer oli henkilökohtaisten kilpailuiden viides ja neljäs sekä voitti joukkuekilpailun yhdessä Itävallan joukkueen kanssa. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui Anders Bardalin jälkeen toiseksi.[78]

Kausi 2012–2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesä-GP 2012 ei mennyt Schlierenzauerin osalta hyvin. Hänet hylättiin Hinterzartenin karsinnassa, oli Hinzenbachissa viides ja Klingenthalissa 23:s. Hinterzartenin joukkuekilpailun hän kuitenkin voitti Itävallan joukkueen kanssa. Kauden 2012–2013 Schlierenzauer aloitti Lillehammerin normaalimäessä kahdeksannella sijalla[79] ja voitti seuraavana päivänä suurmäen kilpailun.[80] Seuraavissa kilpailuissa Kuusamossa hän oli joukkuekilpailun toinen sekä henkilökohtaisen kilpailun neljäs. Seuraavan voittonsa hän otti Sotšissa 8. joulukuuta.[81] Seuraavana päivänä Sotšissa hän oli kuitenkin vasta 25:s. Engelbergissä 16. joulukuuta hän saavutti seuraavan voittonsa.[82] Engelbergin ensimmäisessä kilpailussa hän sijoittui kolmanneksi.[83]

Mäkiviikolla hän sijoittui Oberstdorfissa[84] ja Garmisch-Partenkirchenissä[85] Anders Jacobsenin voittamissa kilpailuissa toiseksi, mutta voitti Innsbruckin[86] ja Bischofshofenin[87] kilpailut ja lopulta myös toisen mäkiviikkonsa 13 pisteen erolla Jacobseniin.[88] Mäkiviikon jälkeen Schlierenzauer oli Zakopanessa kahdeksas. Hän nousi maailmancupin osakilpailuvoitoissa jaetulle kärkisijalle Matti Nykäsen kanssa saavutettuaan 46. voittonsa Vikersundin lentomäessä 26. tammikuuta 2013[89]. Vikersundin toisessa kilpailussa hän oli kolmas. Harrachovin lentomäessä 3.2.2013 Schlierenzauer ohitti Nykäsen osakilpailuvoittotilastossa ottamalla 47. ja 48. voittonsa.[90] Kyseessä oli muutenkin historiallinen päivä, sillä kukaan toinen ei ole kyennyt voittamaan kahta maailmancupin osakilpailua samana päivänä.[91] Willingenissä 9. helmikuuta Schlierenzauer oli joukkuekilpailun neljäs. Klingenthalissa 13. helmikuuta ja Oberstdorfissa 16. helmikuuta hän saavutti kolmannen sijan. Oberstdorfin joukkuekilpailussa Itävallan joukkue, jossa hän oli mukana oli toinen.

Val di Fiemmen MM-kilpailuissa 2013 Schlierenzauer sai hopeaa normaalimäen kilpailussa. Hän hävisi kilpailun voittaneelle Anders Bardalille 4,2 pistettä.[92] Sekajoukkuemäestä Schlierenzauer voitti hopeaa yhdessä Itävallan joukkueen kanssa.[93] Suurmäessä hän sijoittui kahdeksanneksi. Joukkuemäessä hän kuului Itävallan kultajoukkueeseen.

MM-kilpailujen jälkeen Schlierenzauer sijoittui Lahdessa joukkuekilpailussa neljänneksi ja henkilökohtaisessa suurmäen kilpailussa 15:nneksi. Kuopiossa hän oli viides ja Trondheimissa 16:s. Holmenkollenilla hän jakoi voiton Piotr Żyłan kanssa. Hän voitti myös Planican ensimmäisen lentomäkikilpailun.

Kausi 2013–2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schlierenzauer ja Anders Bardal, kaksi viimeistä hyppääjää, jättivät vaikeiden tuuliolojen vuoksi hyppäämättä yhden kierroksen kilpailuna käydyssä maailmancup-kauden 2013–2014 avauskilpailussa Klingenthalissa[94]. Seuraavana viikonloppuna Schlierenzauer voitti Rukan kilpailun, vaikka oli ensimmäisen kierroksen jälkeen vasta sijalla 15.[95] Lillehammerissa Schlierenzauer otti voiton normaalimäessä, ja oli viidestoista suurmäen kilpailussa. Titisee-Neustadtissa hän oli neljäs ja kahdeksas, Engelbergissä 27:s ja neljäs. Keski-Euroopan mäkiviikolla hän sijoittui Oberstdorfissa yhdeksänneksi, Garmisch-Partenkirchenissä kahdeksanneksi, Innsbruckissa neljänneksi ja Bischofshofenissa 18:nneksi sekä kokonaiskilpailussa kahdeksanneksi. Kulmin lentomäen kilpailuissa Schlierenzauer oli kolmas[96] ja toinen[97]. Wisłassa hän sijoittui kahdeksanneksi. Zakopanessa hän oli joukkuemäessä kolmas ja henkilökohtaisessa kilpailussa 12:s.

Schlierenzauer saavutti Sotšin olympialaisissa hopeaa joukkuemäessä, oli seitsemäs suurmäessä ja yhdestoista normaalimäessä. Falunin maailmancup-kilpailussa hän oli 18:s. Lahdessa hän sijoittui henkilökohtaisissa kilpailuissa kahdeksanneksi ja kolmanneksi sekä kuului joukkuemäen voittajajoukkueeseen. Kuopiossa hän oli kymmenes, Trondheimissa kolmastoista ja Oslossa viides. Lentomäen MM-kilpailuissa Harrachovissa hän sijoittui 24:nneksi. Planican suurmäen kilpailuissa hän oli viides ja kahdeksas ja kuului joukkuemäen voittajajoukkueeseen. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli kuudes.

Kausi 2014–2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmancup-kaudella 2014–2015 Schlierenzauer voitti Lillehammerin ensimmäisen kilpailun. Seuraavana viikonloppuna hän oli Nižni Tagilin kilpailuissa toinen ja neljäs. Mäkiviikolla hän sijoittui Oberstdorfissa 17:nneksi, Garmisch-Partenkirchenissä neljänneksi, Innsbruckissa viidenneksi ja Bischofshofenissa seitsemänneksi sekä kokonaiskilpailussa seitsemänneksi. Seuraavan kerran hän sijoittui kymmenen parhaan joukkoon oltuaan helmikuussa Titisee-Neustadtin kilpailuissa seitsemäs ja kymmenes.

Schlierenzauer saavutti Falunin MM-kilpailuissa 2015 hopeaa suurmäessä ja joukkuekilpailussa sekä sijoittui normaalimäessä 22:nneksi. Loppukaudella hän sijoittui parhaimmillaan seitsemänneksi Lahdessa. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli kymmenes.

Kausi 2015–2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schlierenzauer pääsi kauden aikana maailmancupin pisteille vain neljässä kilpailussa. Hän lopetti kautensa jo tammikuussa. Maaliskuussa hän loukkasi polvensa hiihtoreissullaan Kanadassa ja hänen polvensa jouduttiin leikkaamaan.[98]

Kausi 2016–2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schlierenzauer aloitti kautensa tammikuun 2017 puolivälissä palaten vuoden kestäneeltä kilpailutauolta.[99] Hän olikin Lahden MM-kisoissa mukana voittamassa Itävallalle joukkuemäen pronssia.

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gregor Schlierenzauer lentomäen maailmanmestaruuskisoissa Vikersundissa 2012

Arvokisat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaksi henkilökohtaista maailmanmestaruutta
  • Joukkuemäen olympiakultaa ja -hopeaa
  • Kahdeksan joukkuemäen maailmanmestaruutta
  • Neljä henkilökohtaista maailmanmestaruushopeaa
  • Joukkue- ja sekajoukkuemäen maailmanmestaruushopea
  • Kaksi henkilökohtaista olympiapronssia
  • Joukkuemäen maailmanmestaruuspronssi

Maailmancup[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaksi maailmancupin voittoa
  • Eniten voittoja (53)
  • Eniten voittoja yhdellä kaudella (13)
  • Eniten palkintokorokesijoja yhdellä kaudella (20)
  • Eniten peräkkäisiä voittoja (6)
  • Eniten pisteitä yhdellä kaudella (2083)
  • Kaksi mäkiviikon voittoa
  • Kaksi Nordic Tournamentin voittoa
  • Kaksi lentomäen maailmancupin voittoa

Maailmancupin osakilpailuvoitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nro Päivä Kilpailupaikka Maa Mäki
1. 3. joulukuuta 2006 Lillehammer Norja suurmäki
2. 16. joulukuuta 2006 Engelberg Sveitsi suurmäki
3. 30. joulukuuta 2006 Oberstdorf Saksa suurmäki
4. 7. tammikuuta 2007 Bischofshofen Itävalta suurmäki
5. 7. helmikuuta 2007 Klingenthal Saksa suurmäki
6. 1. tammikuuta 2008 Garmisch-Partenkirchen Saksa suurmäki
7. 25. tammikuuta 2008 Zakopane Puola suurmäki
8. 7. maaliskuuta 2008 Lillehammer Norja suurmäki
9. 9. maaliskuuta 2008 Oslo Norja suurmäki
10. 14. maaliskuuta 2008 Planica Slovenia lentomäki
11. 16. maaliskuuta 2008 Planica Slovenia lentomäki
12. 6. joulukuuta 2008 Trondheim Norja suurmäki
13. 21. joulukuuta 2008 Engelberg Sveitsi suurmäki
14. 10. tammikuuta 2009 Tauplitz Itävalta lentomäki
15. 11. tammikuuta 2009 Tauplitz Itävalta lentomäki
16. 17. tammikuuta 2009 Zakopane Puola suurmäki
17. 24. tammikuuta 2009 Whistler Kanada suurmäki
18. 25. tammikuuta 2009 Whistler Kanada suurmäki
19. 31. tammikuuta 2009 Sapporo Japani suurmäki
20. 8. helmikuuta 2009 Willingen Saksa suurmäki
21. 11. helmikuuta 2009 Klingenthal Saksa suurmäki
22. 8. maaliskuuta 2009 Lahti Suomi normaalimäki
23. 15. maaliskuuta 2009 Vikersund Norja lentomäki
24. 20. maaliskuuta 2009 Planica Slovenia lentomäki
25. 5. joulukuuta 2009 Lillehammer Norja suurmäki
26. 19. joulukuuta 2009 Engelberg Sveitsi suurmäki
27. 1. tammikuuta 2010 Garmisch-Partenkirchen Saksa suurmäki
28. 3. tammikuuta 2010 Innsbruck Itävalta suurmäki
29. 10. tammikuuta 2010 Tauplitz Itävalta lentomäki
30. 22. tammikuuta 2010 Zakopane Puola suurmäki
31. 23. tammikuuta 2010 Zakopane Puola suurmäki
32. 6. helmikuuta 2010 Willingen Saksa suurmäki
33. 12. helmikuuta 2011 Vikersund Norja lentomäki
34. 13. helmikuuta 2011 Vikersund Norja lentomäki
35. 18. maaliskuuta 2011 Planica Slovenia lentomäki
36. 9. joulukuuta 2011 Harrachov Tšekki suurmäki
37. 30. joulukuuta 2011 Oberstdorf Saksa suurmäki
38. 1. tammikuuta 2012 Garmisch-Partenkirchen Saksa suurmäki
39. 21. tammikuuta 2012 Zakopane Puola suurmäki
40. 4. helmikuuta 2012 Val di Fiemme Italia suurmäki
41. 25. marraskuuta 2012 Lillehammer Norja suurmäki
42. 8. joulukuuta 2012 Sotši Venäjä normaalimäki
43. 16. joulukuuta 2012 Engelberg Sveitsi suurmäki
44. 4. tammikuuta 2013 Innsbruck Itävalta suurmäki
45. 6. tammikuuta 2013 Bischofshofen Itävalta suurmäki
46. 26. tammikuuta 2013 Vikersund Norja lentomäki
47. 3. helmikuuta 2013 Harrachov Tšekki lentomäki
48. 3. helmikuuta 2013 Harrachov Tšekki lentomäki
49. 17. maaliskuuta 2013 Oslo Norja suurmäki
50. 22. maaliskuuta 2013 Planica Slovenia lentomäki
51. 29. marraskuuta 2013 Kuusamo Suomi suurmäki
52. 7. joulukuuta 2013 Lillehammer Norja normaalimäki
53. 6. joulukuuta 2014 Lillehammer Norja suurmäki

Maailmancupin osakilpailusijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 Pisteet Sijoitus
2005–06 Suomen lippu
Suomen lippu
Norjan lippu
Norjan lippu
Tšekin lippu
Tšekin lippu
Sveitsin lippu
Saksan lippu
Saksan lippu
Itävallan lippu
Itävallan lippu
Japanin lippu
Japanin lippu
Puolan lippu
Puolan lippu
Saksan lippu
Suomen lippu
Suomen lippu
Norjan lippu
Norjan lippu
24
Slovenian lippu
Slovenian lippu
7 73.
2006–07 Suomen lippu
Norjan lippu
4
Norjan lippu
1
Sveitsin lippu
1
Sveitsin lippu
3
Saksan lippu
1
Saksan lippu
4
Itävallan lippu
11
Itävallan lippu
1
Norjan lippu
Puolan lippu
11
Saksan lippu
4
Saksan lippu
10
Saksan lippu
8
Saksan lippu
2
Saksan lippu
1
Saksan lippu
17
Suomen lippu
38
Suomen lippu
9
Norjan lippu
19
Norjan lippu
41
Slovenian lippu
Slovenian lippu
Slovenian lippu
956 4.
2007–08 Suomen lippu
4
Norjan lippu
2
Norjan lippu
1
Itävallan lippu
3
Itävallan lippu
2
Sveitsin lippu
4
Sveitsin lippu
2
Saksan lippu
2
Saksan lippu
1
Itävallan lippu
5
Itävallan lippu
42
Italian lippu
18
Italian lippu
6
Tšekin lippu
Puolan lippu
1
Puolan lippu
8
Japanin lippu
Japanin lippu
Tšekin lippu
2
Tšekin lippu
2
Saksan lippu
8
Suomen lippu
2
Suomen lippu
4
Norjan lippu
1
Norjan lippu
1
Slovenian lippu
1
Slovenian lippu
1
1561 2.
2008–09 Suomen lippu
3
Norjan lippu
1
Norjan lippu
3
Italian lippu
2
Italian lippu
4
Sveitsin lippu
3
Sveitsin lippu
1
Saksan lippu
4
Saksan lippu
4
Itävallan lippu
2
Itävallan lippu
4
Itävallan lippu
1
Itävallan lippu
1
Puolan lippu
2
Puolan lippu
1
Kanadan lippu
1
Kanadan lippu
1
Japanin lippu
1
Saksan lippu
1
Saksan lippu
1
Saksan lippu
8
Suomen lippu
1
Suomen lippu
10
Norjan lippu
3
Norjan lippu
1
Slovenian lippu
1
Slovenian lippu
5
2083 1.
2009–10 Suomen lippu
19
Norjan lippu
1
Norjan lippu
4
Sveitsin lippu
1
Sveitsin lippu
2
Sveitsin lippu
6
Saksan lippu
9
Saksan lippu
1
Itävallan lippu
1
Itävallan lippu
6
Itävallan lippu
5
Itävallan lippu
1
Japanin lippu
Japanin lippu
Puolan lippu
1
Puolan lippu
1
Saksan lippu
7
Saksan lippu
3
Saksan lippu
1
Suomen lippu
4
Suomen lippu
11
Norjan lippu
2
Norjan lippu
12
1368 2.
2010–11 Suomen lippu
14
Suomen lippu
16
Norjan lippu
14
Norjan lippu
20
Sveitsin lippu
Sveitsin lippu
Sveitsin lippu
Saksan lippu
Saksan lippu
Itävallan lippu
18
Itävallan lippu
23
Tšekin lippu
5
Tšekin lippu
13
Japanin lippu
Japanin lippu
Puolan lippu
6
Puolan lippu
9
Puolan lippu
19
Saksan lippu
5
Saksan lippu
5
Saksan lippu
3
Norjan lippu
1
Norjan lippu
1
Suomen lippu
8
Slovenian lippu
1
Slovenian lippu
4
761 9.
2011–12 Suomen lippu
2
Norjan lippu
6
Norjan lippu
4
Tšekin lippu
1
Tšekin lippu
8
Sveitsin lippu
11
Sveitsin lippu
4
Saksan lippu
1
Saksan lippu
1
Itävallan lippu
2
Itävallan lippu
3
Itävallan lippu
7
Itävallan lippu
30
Puolan lippu
18
Puolan lippu
1
Japanin lippu
Japanin lippu
Italian lippu
1
Italian lippu
2
Saksan lippu
18
Saksan lippu
7
Suomen lippu
6
Norjan lippu
12
Norjan lippu
16
Slovenian lippu
5
Slovenian lippu
4
1267 2.
2012–13 Norjan lippu
8
Norjan lippu
1
Suomen lippu
4
Venäjän lippu
1
Venäjän lippu
25
Sveitsin lippu
3
Sveitsin lippu
1
Saksan lippu
2
Saksan lippu
2
Itävallan lippu
1
Itävallan lippu
1
Puolan lippu
Puolan lippu
8
Japanin lippu
Japanin lippu
Norjan lippu
1
Norjan lippu
3
Tšekin lippu
1
Tšekin lippu
1
Saksan lippu
3
Saksan lippu
3
Suomen lippu
15
Suomen lippu
5
Norjan lippu
16
Norjan lippu
1
Slovenian lippu
1
Slovenian lippu
11
1620 1.
2013–14 Saksan lippu
Suomen lippu
1
Norjan lippu
1
Norjan lippu
15
Saksan lippu
4
Saksan lippu
8
Sveitsin lippu
27
Sveitsin lippu
4
Saksan lippu
9
Saksan lippu
8
Itävallan lippu
4
Itävallan lippu
18
Itävallan lippu
3
Itävallan lippu
2
Puolan lippu
8
Puolan lippu
12
Japanin lippu
Japanin lippu
Saksan lippu
Saksan lippu
Ruotsin lippu
18
Suomen lippu
8
Suomen lippu
3
Suomen lippu
10
Norjan lippu
13
Norjan lippu
5
Slovenian lippu
5
Slovenian lippu
8
943 6.
2014–15 Saksan lippu
15
Suomen lippu
24
Suomen lippu
12
Norjan lippu
1
Norjan lippu
13
Venäjän lippu
2

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gregor Schlierenzauer Red Bull. Viitattu 26.2.2013.
  2. G14 voisi ajaa mäkiviikon palkintoautoa Ilta-Sanomat. 30.12.2006. Viitattu 26.2.2013.
  3. Competitors having more than one podium FIS. Viitattu 22.3.2013.
  4. Schlierenzauer taub auf einem Ohr sport.oe24.at. 3.1.2007. Viitattu 20.3.2012.
  5. Skigymnasium Stams Die Goldschmiede Österreichs Frankfurter Allgemeine. 20.2.2010. Viitattu 26.2.2013.
  6. FIS-Ski - resultats FIS. 25.3.2005. Viitattu 26.2.2013.
  7. FIS-Ski - resultats FIS. 23.3.2005. Viitattu 26.2.2013.
  8. FIS-Ski - resultats FIS. 2.2.2006. Viitattu 26.2.2013.
  9. FIS-Ski - resultats FIS. 4.2.2006. Viitattu 26.2.2013.
  10. FIS-Ski - biographie FIS. Viitattu 26.2.2013.
  11. FIS-Ski - resultats FIS. 12.3.2006. Viitattu 26.2.2013.
  12. FIS-Ski - biographie FIS. Viitattu 26.2.2013.
  13. Schlierenzauer voitti sunnuntain mäkikisan, Ahonen seitsemäs mtv3.fi. Viitattu 3.3.2013.
  14. FIS-Ski - resultats FIS. 16.12.2006. Viitattu 26.2.2013.
  15. FIS-Ski - resultats FIS. 30.12.2006. Viitattu 26.2.2013.
  16. FIS-Ski - resultats FIS. 1.1.2007. Viitattu 26.2.2013.
  17. FIS-Ski - resultats FIS. 4.1.2007. Viitattu 26.2.2013.
  18. Jacobsen mäkiviikon voittoon MTV3. 7.1.2007. Viitattu 26.2.2013.
  19. Cup Standings FIS. Viitattu 26.2.2013.
  20. FIS-Ski resultats FIS. 25.2.2007. Viitattu 26.2.2013.
  21. FIS-Ski resultats FIS. 3.3.2007. Viitattu 26.2.2013.
  22. FIS-Ski resultats FIS. 24.2.2007. Viitattu 26.2.2013.
  23. Schlierenzauer poistui itkien MTV3. 6.1.2008. Viitattu 28.2.2013.
  24. Schlierenzauer toteutti lapsuuden unelmansa MTV3. 23.2.2008. Viitattu 28.2.2013.
  25. Suomelle MM-hopeaa joukkuemäessä MTV3. 24.2.2008. Viitattu 28.2.2013.
  26. Nordic Tournament Schlierenzauerille Urheilulehti. 9.3.2008. Viitattu 26.2.2013.
  27. Cup Standings FIS. Viitattu 26.2.2013.
  28. FIS-Ski resultats FIS. 29.11.2008. Viitattu 26.2.2013.
  29. FIS-Ski resultats FIS. 6.12.2008. Viitattu 26.2.2013.
  30. FIS-Ski resultats FIS. 21.12.2008. Viitattu 26.2.2013.
  31. Tyylitaituri Loitzl voitti mäkiviikon MTV3. 6.1.2009. Viitattu 26.2.2013.
  32. FIS-Ski resultats FIS. 4.1.2009. Viitattu 26.2.2013.
  33. FIS-Ski resultats FIS. 29.12.2008. Viitattu 26.2.2013.
  34. FIS-Ski resultats FIS. 1.1.2009. Viitattu 26.2.2013.
  35. Schlierenzauer sivusi ennätystä MTV3. 11.2.2009. Viitattu 26.2.2013.
  36. FIS-Ski resultats FIS. 21.2.2009. Viitattu 26.2.2013.
  37. FIS-Ski resultats FIS. 27.2.2009. Viitattu 26.2.2013.
  38. FIS-Ski resultats FIS. 27.2.2009. Viitattu 26.2.2013.
  39. Schlierenzauer rikkoi ennätyksiä voitollaan, Olli jäi kahdeksanneksi urheiluveikkaus.com. 20.3.2009. Viitattu 26.2.2013.
  40. Schlierenzauer out for 2 months with knee injury Fox News. Viitattu 26.2.2013.
  41. FIS-Ski resultats FIS. 28.11.2009. Viitattu 26.2.2013.
  42. Harri Olli neljäs, Schlierenzauer voitti mahtihypyllä - katso! MTV3. 5.12.2009. Viitattu 26.2.2013.
  43. Schlierenzauer liiteli voittoon, suomalaistulokset vaatimattomia yle.fi. 19.12.2009. Viitattu 26.2.2013.
  44. Ahonen nousi kuudenneksi, Ammann säväytti mäkiennätyksellä - katso! MTV3. 1.1.2010. Viitattu 26.2.2013.
  45. Ahonen nousi kuudenneksi, Amman säväytti mäkiennätyksellä - katso! MTV3. 3.1.2010. Viitattu 26.2.2013.
  46. FIS-Ski resultats FIS. 29.12.2009. Viitattu 26.2.2013.
  47. Ahonen toinen kisassa ja mäkiviikolla MTV3. 6.1.2010. Viitattu 26.2.2013.
  48. FIS-Ski resultats FIS. 10.1.2010. Viitattu 26.2.2013.
  49. FIS-Ski resultats FIS. 22.1.2010. Viitattu 26.2.2013.
  50. FIS-Ski resultats FIS. 23.1.2010. Viitattu 26.2.2013.
  51. FIS-Ski resultats FIS. 6.2.2010. Viitattu 26.2.2013.
  52. FIS-Ski resultats FIS. 13.2.2010. Viitattu 26.2.2013.
  53. FIS-Ski resultats FIS. 20.2.2010. Viitattu 26.2.2013.
  54. Itävalta voitti joukkuemäen olympiakultaa – Suomi 4. Hiihtoliitto. 22.2.2010. Viitattu 26.2.2013.
  55. Cup Standings FIS. Viitattu 26.2.2013.
  56. Suomelle pitkästä aikaa mäkihyppymitali! MTV3. 21.3.2010. Viitattu 26.2.2013.
  57. Ammann hyppäsi maailmanmestariksi, Olli 11:s MTV3. 20.3.2010. Viitattu 26.2.2013.
  58. Schlierenzauer palasi mäkeen MTV3. 30.12.2010. Viitattu 2.3.2011.
  59. FIS-Ski resultats FIS. 3.1.2011. Viitattu 26.2.2013.
  60. FIS-Ski resultats FIS. 6.1.2011. Viitattu 26.2.2013.
  61. Koch ylivoimainen Oberin lentomäessä – Hautamäki yhdeksäs MTV3. 5.2.2011. Viitattu 26.2.2013.
  62. FIS-Ski resultats FIS. 12.2.2011. Viitattu 26.2.2013.
  63. FIS-Ski resultats FIS. 13.2.2011. Viitattu 26.2.2013.
  64. Itävalta nappasi kaksoisvoiton Oslon MM-hiihtojen suurmäessä Ilta-Sanomat. 3.3.2011. Viitattu 26.2.2013.
  65. Itävalta ylivoimainen joukkuemäessä - Suomi romahti Iltalehti. 27.2..2011. Viitattu 26.2.2013.
  66. OSLO 2011: SUOMI SEITSEMÄS JOUKKUEMÄESSÄ, ITÄVALTA TAAS YKKÖNEN Finnjumping. 5.3.2011. Viitattu 26.2.2013.
  67. FIS-Ski resultats FIS. 18.3.2011. Viitattu 26.2.2013.
  68. Cup Standings FIS. Viitattu 26.2.2013.
  69. Happonen väläytti Rukan itävaltalaisjuhlissa MTV3. 27.11.2011. Viitattu 26.2.2013.
  70. Schlierenzauer Ahosen rinnalle - "olen todella ylpeä" MTV3. 9.12.2011. Viitattu 26.2.2013.
  71. Schlierenzauer lottosi voittorivin MTV3. 30.12.2011. Viitattu 26.2.2013.
  72. Schlieri jatkaa miljoonapotin metsästystä! MTV3. 1.1.2012. Viitattu 26.2.2013.
  73. Mäkiviikon miljoonapotti jää jakamatta MTV3. 4.1.2012. Viitattu 26.2.2013.
  74. Päätöskisa typistyi - Schlieri vei mäkiviikon MTV3. 6.1.2012. Viitattu 26.2.2013.
  75. Schlierenzauer juhlii mäkiviikon voittoa tynkäkisan jälkeen hs.fi. 6.1.2012. Viitattu 15.2.2012.
  76. FIS-Ski resultats FIS. 26.2.2012. Viitattu 26.2.2013.
  77. FIS-Ski resultats FIS. 25.2.2012. Viitattu 26.2.2013.
  78. Cup Standings FIS. Viitattu 26.2.2013.
  79. Mäkiavauksessa saatiin odotettu yllätys MTV3. 24.11.2012. Viitattu 26.2.2013.
  80. Schlieri vesitti jättiyllätyksen MTV3. 25.11.2012. Viitattu 26.2.2013.
  81. Schlieri vahva Sotshin normaalimäessä MTV3. 8.12.2012. Viitattu 26.2.2013.
  82. Asikainen uransa parhaaseen Engelbergissä MTV3. 16.12.2012. Viitattu 26.2.2013.
  83. Mahtihyppy nosti kaukaa niukimpaan mahdolliseen voittoon MTV3. 15.12.2012. Viitattu 26.2.2013.
  84. Jacobsen taisteli hämmästyttävästi voittohypyn MTV3. 30.12.2012. Viitattu 26.2.2013.
  85. Jacobsen voittohypyssään lähes mäkiennätykseen MTV3. 1.1.2013. Viitattu 26.2.2013.
  86. Jacobsen mureni - Schlierenzauer mäkiviikon kärkeen MTV3. 4.1.2013. Viitattu 26.2.2013.
  87. Schlierenzauer vei mäkiviikon - nousi aivan Nykäsen kantaan MTV3. 6.1.2013. Viitattu 26.2.2013.
  88. 4-Schanzen-Tournee Standing 6.1.2013. FIS. Viitattu 6.1.2013. (englanniksi)
  89. Schlierenzauer nousi Nykäsen rinnalle yle.fi. 26.1.2013. Viitattu 27.1.2013.
  90. Schlierenzauer ohitti Nykäsen maailmancup-voitoissa yle.fi. 3.2.2013. Viitattu 25.2.2013.
  91. Ikionnellinen "Schlieri": Jotain ainutlaatuista on tapahtunut tänään MTV3. 3.2.2013. Viitattu 25.2.2013.
  92. Norjan juhlat jatkuivat myös mäessä 23.2.2013. YLE. Viitattu 24.2.2013.
  93. FIS-Ski - resultats 24.2.2013. FIS. Viitattu 24.2.2013.
  94. Mäkihyppytähdet päättivät luovuttaa yksissä tuumin 24.11.2013. MTV3. Viitattu 30.11.2013.
  95. Schlierenzauerilta uskomaton nousu – kaksi suomalaista cupin pisteille Yle Urheilu. Viitattu 1.12.2013.
  96. http://yle.fi/urheilu/japanin_ikanestori_hyppasi_ennatykselliseen_mc-voittoon/7026213
  97. http://yle.fi/urheilu/prevc_voitti_kulmissa__kasai_ylitti_kahdensadan_metrin_rajan/7026845
  98. Schlierenzauer päätti mediahiljaisuuden – painajaismainen kausi sai jatkoa yle.fi. Viitattu 6.1.2017.
  99. Gregor Schlierenzauer: Comeback-Termin steht fest - skispringen.com skispringen.com. 16.12.2016. Viitattu 6.1.2017. (saksaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]