Sisäoppilaitos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Canaletton maalaus Eton College (1746-1754)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sisäoppilaitos.

Sisäoppilaitos eli internaatti on koulu, jossa opiskelijat asuvat opintojensa ohella. Ensimmäiset sisäoppilaitokset olivat alun perin englantilaiset yksityiskoulut, jotka tavallisesti sijaitsevat etäällä suurista asutuskeskuksista. Oppilaat asuvat koulun asuntolassa, eivät kotonaan.

Myös koulun henkilöstö asuu itse oppilaitoksessa tai sen lähellä työsuhdeasunnoissa. Usein sisäoppilaitosten rakennukset muodostavat kokonaisuuden, johon kuuluu päärakennuksen ja asuntolan ohella huolto- ja varastorakennuksia sekä urheiluun liittyviä laitoksia ja laitteita. Lisäksi niillä on laajat maastoalueet ympärillään.

Alun perin sisäoppilaitokset oli tarkoitettu joko pojille tai tytöille, nykyaikana ne ovat usein sekakouluja. Sekakouluilla saattaa olla edelleen omat opetusryhmät eri sukupuolille ja useimmiten myös asuntolat on jaettu sukupuolten mukaan.

Sisäoppilaitokset saavat nykyisin rahoitusta elinkeinoelämältä ja yhteiskunnalta, mutta yleensä niiden talous perustuu pääosin lukukausimaksuihin. Monet sisäoppilaitokset ottavat vastaan lahjoituksia. Sisäoppilaitoksilla on usein johtoteema: länsimaissa ne ovat monesti kristillisiä, toiset painottavat luonnontieteitä.

Entisaikoina henkilöstö luki ja hyväksyi oppilaiden lähettämät kirjeet, mutta nykyisin esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan yksityisyyslait kieltävät sen.

Kuuluisia laitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisimpia Yhdistyneen kuningaskunnan yksityiskouluista on vain pojille tarkoitettu Eton College, jossa ovat opiskelleet muun muassa valtion kuninkaallisen perheen pojat.[1]

Laitoksia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen sisäoppilaitoksista tunnetuimpia ovat Anna Tapion koulu ja Päivölän opisto. 1800-luvulla kuuluisa oli Viipurissa toiminut Behmin saksalainen koulu. [2] Myös monissa kansanopistoissa asutaan asuntolassa opiskelun ajan. Lapissa saamelaiset suorittivat oppivelvollisuutensa aiemmin asuntolakouluissa, joissa vallinneesta kulttuurista ja epäkohdista on alettu laajemmin keskustella vasta 2000-luvulla.[3]

Sisäoppilaitosten kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisäoppilaitoksia on käytetty myös kansallisia vähemmistöjä sortavalla tavalla. Suomessa saamelaislapsia on kielletty sisäoppilaitoksen tapaan toimineissa asuntolakouluissa puhumasta äidinkieltään. Kanadasta on tietoja alkuperäiskansojen lasten kuolemista sisäoppilaitoksissa. Lakkautettujen laitosten alueilta on löydetty yli tuhat merkitsemätöntä hautaa. Mm. Uuden demokraattisen puolueen (NDP) parlamentaarikot Mumilaaq Qaqqaq ja Charlie Angus kutsuivat heinäkuussa 2021 koolle sisäoppilaitosten toiminnan tutkintaa vaativan mielenosoituksen.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuuva, Aune: Yhteisö nimeltä asuntolakoulu. Inarilainen, 2019, 21. vsk, nro 44, s. 8.
  • Mäkelä, Arttu: Kanadalaislasten oloista vaaditaan tutkintaa.. Helsingin Sanomat, 2.8.2021, s. A 19. STT, Helsingin Sanomat.
  • Turner, David: The old boys : the decline and rise of the public school. New Haven: Yale University Press, 2015. ISBN 978-0-300-18992-6. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eton College Key Facts UK Boarding Schools. Viitattu 31.7.2021.
  2. Salminen, Jari: Alamainen sivistysprojekti, tasa-arvo ja edistys – Suomen yksityisten oppikoulujen rakenteellinen kehitys 1872-1920, s. 75. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2002. ISBN 952-10045-0-9. Teoksen verkkoversio.
  3. Kuuva, Aune: Yhteisö nimeltä asuntolakoulu. Inarilainen, 2019, 21. vsk, nro 44, s. 8.
  4. Mäkelä, Arttu: Kanadalaislasten oloista vaaditaan tutkintaa.. Helsingin Sanomat, 2.8.2021, s. A 19. STT, Helsingin Sanomat.