Peter Prevc

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Peter Prevc Hinzenbachissa 2016.
Peter Prevc Hinzenbachissa 2016.
Maa:  Slovenia
Miesten mäkihyppy
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Peking 2022 sekajoukkuemäki
Hopeaa Hopeaa Sotši 2014 normaalimäki
Hopeaa Hopeaa Peking 2022 joukkuemäki
Pronssia Pronssia Sotši 2014 suurmäki
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Val di Fiemme 2013 suurmäki
Pronssia Pronssia Oslo 2011 suurmäen joukkuekilpailu
Pronssia Pronssia Val di Fiemme 2013 normaalimäki
Lentomäen MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Kulm 2016 henkilökohtainen kilpailu
Kultaa Kultaa Vikersund 2022 joukkuekilpailu
Kultaa Kultaa Kulm 2024 joukkuekilpailu
Hopeaa Hopeaa Oberstdorf 2018 joukkuekilpailu
Pronssia Pronssia Harrachov 2014 henkilökohtainen kilpailu

Peter Prevc [ˈpéːtəɾ ˈpɾéːwt͡s] (s. 20. syyskuuta 1992 Kranj) on slovenialainen mäkihyppääjä, kolminkertainen olympia- ja seitsenkertainen MM-mitalisti, lentomäen maailmanmestari, maailmancupin kokonaiskilpailun ja Keski-Euroopan mäkiviikon voittaja.[1]

Arvokilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prevc sijoittui Vancouverin olympialaisissa 2010 normaalimäen kisassa seitsemänneksi ja suurmäen kisassa kuudenneksitoista. Joukkuekisassa hän oli Slovenian joukkueessa, joka sijoittui kahdeksanneksi. Oslon MM-kilpailuissa 2011 Prevc sijoittui normaalimäessä 17:nneksi ja suurmäen joukkuekilpailussa Slovenian joukkueen mukana pronssille.[1] Val di Fiemmen MM-kilpailuissa 2013 hän saavutti suurmäessä hopeaa 6,1 pistettä Kamil Stochille hävinneenä[2]. Normaalimäessä hän sai pronssia.[1] Sotšin olympialaisissa 2014 hän sai normaalimäessä hopeaa ja suurmäessä pronssia sekä oli joukkuemäessä viides.[1] Harrachovin lentomäen MM-kilpailuissa samana vuonna hän sai henkilökohtaisessa kilpailussa pronssia. Falunin MM-kilpailuissa 2015 hän sijoittui suurmäessä neljänneksi ja normaalimäessä 13:nneksi.[1]

Prevc voitti maailmanmestaruuden Kulmissa käydyissä lentomäen MM-kilpailuissa 2016. Hän paransi kolmen kierroksen mittaiseksi supistuneessa kilpailussa kahdesti mäkiennätystä ja kukisti hopeaa saaneen Norjan Kenneth Gangnesin 3,3 pisteellä.[3] Lahden MM-kilpailuissa 2017 hän sijoittui suurmäessä yhdeksänneksi ja normaalimäessä 11:nneksi. Lentomäen MM-kilpailuissa Oberstdorfissa 2018 hän sai hopeaa joukkuekilpailussa ja oli kuudes henkilökohtaisessa kilpailussa. Pyeongchangin olympialaisissa 2018 hän sijoittui suurmäessä kymmenenneksi ja normaalimäessä 12:nneksi. MM-kilpailuissa Seefeldissä 2019 ja Oberstdorfissa 2021 Prevc sijoittui suurmäessä 16:nneksi. Pekingin olympialaisissa 2022 hän saavutti joukkuemäessä hopeaa, oli normaalimäessä neljäs ja suurmäessä kymmenes. Sekajoukkuemäessä hän saavutti kultaa. Vikersundin lentomäen MM-kilpailuissa 2022 Prevc voitti Slovenian joukkueessa kultaa ja sijoittui henkilökohtaisessa kilpailussa neljänneksi. Kulmin lentomäen MM-kilpailuissa 2024 hän voitti kultaa joukkuekilpailussa ja henkilökohtaisessa kilpailussa 26:nneksi.[1]

Maailmancup[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prevc Hochfirstschanzessa vuonna 2016.

Ensimmäisen kerran Prevc kilpaili mäkihypyn maailmancupissa kaudella 2009–2010 Lillehammerissa, sijoittuen 22:nneksi. Kymmenen parhaan joukkoon hän sijoittui ensimmäisen kerran oltuaan neljäs Zakopanessa kaudella 2011–2012. Prevc loukkaantui Oberstdorfin lentomäen joukkuekilpailussa hypättyään 225,5 metriä. Prevc mursi alastulossa solisluunsa, eikä päässyt hyppäämään Vikersundiin lentomäen maailmanmestaruuskilpailuihin.[1]

Ensimmäisen palkintosijansa Prevc sai oltuaan toinen Planican lentomäessä maaliskuussa 2013. Saman viikonlopun toisessa kilpailussa hän oli kolmas. Maailmancupkauden 2012–2013 kokonaispisteissä hän sijoittui seitsemänneksi. Mäkiviikolla 2013–2014 Prevc sijoittui kolmanneksi Oberstdorfissa ja toiseksi Bischofshofenissa sekä mäkiviikon kokonaistilanteen neljänneksi. Kulmissa tammikuussa 2014 Prevc oli ensimmäisessä lentomäen osakilpailussa toinen ja saavutti toisessa kilpailussa uransa ensimmäisen osakilpailuvoiton. Zakopanessa hän sijoittui toiseksi. Sapporossa hän voitti ensimmäisen osakilpailun ja sijoittui jälkimmäisessä toiseksi. Willingenissä hän oli kolmas ja Falunissa toinen. Planican päätösviikonloppuna hän oli ensimmäisen kilpailun kolmas ja voitti jälkimmäisen osakilpailun. Maailmancupin loppupisteissä hän oli toinen.[1]

Joulukuussa 2014 Prevc oli toinen Lillehammerin jälkimmäisessä osakilpailussa ja mäkiviikolla kolmas sekä Oberstdorfissa että Garmisch-Partenkirchenissä. Mäkiviikon kokonaistuloksissa hän oli kolmas. Wisłan osakilpailussa hän oli toinen. Sapporossa hän voitti ensimmäisen osakilpailun ja oli jälkimmäisessä kolmas. Willingenissä hän oli kertaalleen toinen ja Titisee-Neustadtissa kolmas. Vikersundissa hän voitti ensimmäisen osakilpailun hyppäämällä toisella kierroksella maailmanennätyslukeman 250,0 metriä. Ennätystä hän piti hallussaan seuraavan päivän kilpailuun asti. Maaliskuussa 2015 hän oli toinen sekä Trondheimissa että Oslossa ja kolmas Oslon toisessa kilpailussa. Planicassa hän voitti ensimmäisen osakilpailun. Kauden päätösosakilpailussa hän oli toinen, ja maailmancupin kokonaiskilpailun lopputuloksissa toinen tasapistein cupin voittaneen Severin Freundin kanssa.[1]

Marraskuussa 2015 Prevc oli Klingenthalin avausosakilpailussa sekä Lillehammerin jälkimmäisessä kilpailussa toinen. Nižni Tagilissa hän sijoittui ensimmäisen kilpailun toiseksi ja voitti jälkimmäisen. Hän voitti Engelbergin ensimmäisen kilpailun, jossa hänen pikkuveljensä Domen sijoittui toiseksi. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun veljekset ottivat kaksoisvoiton mäkihypyn maailmancupissa.[4] Peter voitti myös seuraavan päivän kilpailun samassa mäessä. Oberstdorfissa hän oli kolmas ja voitti Garmisch-Partenkirchenissä, Innsbruckissa sekä Bischofshofenissa ja samalla myös mäkiviikon kokonaiskilpailun. Mäkiviikon jälkeen hän voitti Willingenissä ja oli kolmas Zakopanessa.[1] Hän voitti Slovenian kolmoisvoittoon päättyneen Sapporon ensimmäisen kilpailun[5]. Lisäksi hän voitti Trondheimissa sekä kahdesti Vikersundissa. Voitettuaan Almatyssa molemmat kilpailut hän varmisti samalla maailmancupin kokonaiskilpailun voiton. Titisee-Neustadtissa hän sijoittui toiseksi. Hän voitti kahdesti ja sijoittui kerran toiseksi kauden päätösviikonvaihteessa Planicassa. Maailmancupin kokonaisvoiton lisäksi hän voitti lentomäen maailmancupin kolmantena vuonna peräkkäin.

Marraskuussa 2016 Prevc oli Kuusamon kauden avauskilpailussa kolmas. Helmikuussa 2017 hän jakoi Sapporon ensimmäisen kilpailun voiton Maciej Kotin kanssa. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli yhdeksäs. Kaudella 2017–2018 hän sijoittui kolmanneksi Zakopanessa ja kaudella 2018–2019 samalle sijalle Oslossa. Kaudella 2019–2020 hän oli toinen Engelbergissä ja saavutti maaliskuussa Lillehammerissa ensimmäisen maailmancupvoittonsa yli kolmeen vuoteen. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli kahdeksas. Maaliskuussa 2022 hän oli Planican kilpailuissa toinen ja kolmas sekä lentomäkicupissa neljäs. Helmikuussa 2024 hän oli kaksi kertaa toinen Oberstdorfin lentomäessä. Maaliskuussa 2024 hän sijoittui toiseksi Lahden jälkimmäisessä kilpailussa. Hän sijoittui toiseksi Trondheimin normaalimäen kilpailussa. Raw Airin kokonaiskilpailussa hän oli toinen. Hän voitti Planican ensimmäisen lentomäkikisan. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli viides.[1]

Domen Prevcin lisäksi myös Peterin toinen pikkuveli Cene sekä sisaret Nika ja Ema kilpailevat mäkihypyssä.

Sijoitukset maailmancupin kokonaispisteissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Sijoitus Pisteet Palkintosijat
2009–10 35. 106
2010–11 24. 218
2011–12 15. 400
2012–13 07. 744 0–1–1
2013–14 02. 1312 3–5–3
2014–15 02. 1729 3–6–5
2015–16 01. 2303 15–5–2
2016–17 09. 716 1-0-1

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Peter Prevc Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
  2. Puolan Kamil Stoch vei suurmäen maailmanmestaruuden yle.fi. 28.2.2013. Viitattu 28.2.2013.
  3. Mäkiennätys taas paperia – Prevc liiteli maailmanmestariksi yle.fi. 16.1.2016. Viitattu 17.1.2016.
  4. Engelbergissä tehtiin mäkihyppyhistoriaa yle.fi. 19.12.2015. Viitattu 19.12.2015.
  5. Slovenian ylivoimaa Sapporossa – Prevcin veljeksille kaksoisvoitto yle.fi. 30.1.2016. Viitattu 30.1.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]