Bergiselschanze

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bergiselschanze
Bergisel-N.jpg
Sijainti
Paikkakunta Itävalta Innsbruck, Itävalta
Katsomopaikat 22 500
Koordinaatit 47°14′55″N, 11°23′58.5″E
Avattu 1927
Remontoitu 1931, 1949, 1963, 1974, 1984, 2001, 2012, 2017
Seura SC Bergisel,
SV Innsbruck-Bergisel
Rakenne
K-piste 120 metriä
Mäkikoko 130 metriä
Mäkiennätys 138,0 metriä
Itävalta Michael Hayböck
(4.1.2015)
Kesämäkiennätys 136,0 metriä
Puola Adam Małysz
(11.9.2004)
Muovitus Kyllä
Tornin korkeus 50 m
Vauhtimäen pituus 90,7 m
Vauhtimäen kulma 35°
Keulan pituus 6,5 m
Keulan korkeus 3,08 m
Keulan kulma 10,75°
Alastulorinteen kulma 34,5°

Bergiselschanze on hyppyrimäki Innsbruckissa Itävallassa.

Bergiselschanzesta hypätään yksi Keski-Euroopan mäkiviikon osakilpailuista. Hyppyrimäen on suunnitellut Zaha Hadid ja se toimii myös näkötornina ja ravintolana. Hyppyrimäen alitse menee A13-tien Bergiseltunnel.

Bergiselschanzessa on järjestetty vuosien 1964 ja 1976 talviolympialaisten avajaiset ja suurmäen kilpailut, sekä vuosien 1933, 1985 ja 2019 hiihdon MM-kilpailujen suurmäen kilpailut. Hyppyrimäessä on myös järjestetty talviuniversiadien suurmäen kilpailut vuosina 1968 ja 2005.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset luonnonmäet Innsbruckiin tehtiin vuonna 1906 ja ensimmäinen hyppyrimäki vuonna 1908 Husslhofiin. Bergiseliin tehtiin ensimmäinen luonnonmäki vuonna 1927, josta alkaen siellä on järjestetty kansainvälisiä mäkihyppykilpailuja. Vuoden 1933 MM-kilpailuja varten rakennettiin uusi puinen K70-hyppyrimäki, joka romahti vuonna 1941 ja vierailulla olleista jalkapallojoukkueista kuoli neljä jäsentä. Toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin uusi hyppyrimäki, joka valmistui vuonna 1949. Vuosien 1964 ja 1976 talviolympialaisia varten hyppyrimäkeä, katsomoa ja muita tiloja suurennettiin ja modernisoitiin. Se toimi myös olympialaisten avajaisten pitopaikkana, päättäjäiset järjestettiin Olympiahallessa. Vuoden 1963 remontin jälkeen K-piste sijaitsi 90 metrissä ja vuoden 1974 remontin jälkeen 95 metrissä[1] ja myöhemmin 106 metrissä. Hyppyrimäkeä remontoitiin myös vuonna 1984 seuraavan vuoden MM-kilpailuja varten, remontin jälkeen K-piste sijaitsi 110 metrissä ja HS-pisteeksi asetettiin myöhemmin 115 metriä.

Nykyinen Zaha Hadidin suunnittelema 50 metriä korkea hyppytorni on avattu vuonna 2001 ja monet hyppääjät pitävät tätä modernia tornia mukavana suorituspaikkana. Uuden hyppyrimäen rakentamisen yhteydessä rakennettiin myös hiihtohissi ja alastulorinteeseen asennettiin muovitus. Rakennustyöt maksoivat yhteensä noin 12 miljoonaa euroa. Joulukuussa 2012 vauhtimäkeen asennettiin jäähdytysjärjestelmä, joka korvattiin 2017 nykyaikaisella jäädytettävällä latuprofiililla.

Arvokilpailuvoittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talviolympialaisissa 1964 suurmäen kilpailun voitti norjalainen Toralf Engan ja talviolympialaisissa 1976 suurmäen kilpailun voitti itävaltalainen Karl Schnabl.

Mäkihypyn maailmanmestaruuden vuonna 1933 voitti sveitsiläinen Marcel Reymond ja suurmäen maailmanmestaruuden vuonna 1985 voitti norjalainen Per Bergerud ja joukkuekilpailun Suomi joukkueella Tuomo Ylipulli, Pentti Kokkonen, Matti Nykänen ja Jari Puikkonen. Vuonna 2019 suurmäen maailmanmestaruuden voitti saksalainen Markus Eisenbichler ja joukkuekilpailun Saksa joukkueella Karl Geiger, Richard Freitag, Stephan Leyhe ja Markus Eisenbichler.

Talviuniversiadeissa 1968 suurmäen kilpailun voitti japanilainen Hiroshi Itagaki ja talviuniversiadeissa 2005 suurmäen kilpailun voitti itävaltalainen Manuel Fettner.

Mäkiennätyksen kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 138,0 metriä on hypännyt Michael Hayböck.

Bergiselschanze vuonna 1962.
Bergiselschanze kesällä 2004.
Bergiselschanze talvella 2017.
Bergiselschanzen vauhtimäkitorni.
Bergiselschanzen vauhtimäki ja alastulorinteen kumpu.
Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
1927 Itävalta Heinrich Mayerl 47,5 m Luonnonmäen mäkiennätys
12.2.1933 Itävalta Josef Gumpold 70,5 m MM-kilpailut 1933
Sveitsi Marcel Reymond
13.2.1933 Norja Birger Ruud 74,0 m K70-mäen mäkiennätys
6.1.1955 Norja Torbjørn Ruste 79,5 m Keski-Euroopan mäkiviikko
5.1.1956 Neuvostoliitto Koba Zakadze 82,5 m
6.1.1956 79,5 m
6.1.1961 Suomi Kalevi Kärkinen 84,5 m
30.12.1962 Itävalta Willi Egger 89,5 m
Norja Toralf Engan 91,5 m 1949 rakennetun mäen mäkiennätys
5.1.1964 Puola Józef Przybyła 95,5 m
9.2.1964 Suomi Veikko Kankkonen Talviolympialaiset 1964 [2]
4.1.1970 Norja Bjørn Wirkola 98,0 m Keski-Euroopan mäkiviikko
Itä-Saksan lippu Horst Queck 99,0 m K90-mäen mäkiennätys
4.1.1975 Itävalta Karl Schnabl
Itävalta Hans Millonig 101,0 m Kaatunut
Itävalta Karl Schnabl 100,0 m
3.1.1976 Länsi-Saksa Peter Leitner 103,0 m K95-mäen mäkiennätys
3.1.1978 Itä-Saksan lippu Falko Weißpflog 106,0 m
2.1.1980 Itävalta Hubert Neuper 107,0 m Maailmancup
4.1.1984 Itä-Saksan lippu Klaus Ostwald 107,5 m Maailmancup K106-mäen mäkiennätys
Itä-Saksan lippu Jens Weißflog
4.1.1985 Tšekkoslovakia Pavel Ploc 112,0 m Maailmancup
4.1.1987 Itävalta Ernst Vettori Maailmancup
4.1.1994 Itävalta Andreas Goldberger 114,5 m Maailmancup
3.1.1995 Japani Kazuyoshi Funaki 117,0 m Maailmancup
4.1.1995 117,5 m
4.1.1997 Saksa Dieter Thoma 120,0 m Maailmancup
3.1.1999 Saksa Martin Schmitt 121,0 m Maailmancup Kaatunut
3.1.2001 Puola Adam Małysz 120,5 m Maailmancup HS115-mäen mäkiennätys
2.1.2002 Yhdysvallat Clint Jones 127,5 m Continental Cup
Saksa Michael Neumayer
Saksa Dirk Else 128,5 m
3.1.2002 Venäjä Igor Medved 130,0 m Maailmancup
Saksa Michael Uhrmann
Saksa Martin Schmitt 131,0 m
Itävalta Andreas Widhölzl 132,0 m
Saksa Sven Hannawald  
132,5 m
Itävalta Balthasar Schneider 125,0 m
Slovenia Primož Peterka
Venäjä Ildar Fatšullin 127,0 m
Venäjä Valery Kobelev 130,5 m
4.1.2002 Saksa Sven Hannawald 134,5 m
4.1.2015 Itävalta Stefan Kraft 137,0 m Maailmancup
Itävalta Michael Hayböck 138,0 m Käsi osui lumeen.

Kesämäkiennätyksen kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesämäkiennätyksen 136,0 metriä on hypännyt Adam Małysz.[3]

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
13.9.2002 Itävalta Gerhard Hofer 109,0 m Kesä-GP
Itävalta Mathias Hafele 110,5 m
Itävalta Manuel Fettner 112,5 m
Itävalta Florian Liegl 114,0 m
Itävalta Reinhard Schwarzenberger 118,5 m
Venäjä Valery Kobelev 126,0 m
Suomi Matti Hautamäki 126,5 m
Itävalta Martin Koch
Itävalta Martin Höllwarth 132,0 m
135,0 m World record icon.svg
Itävalta Gerhard Hofer 105,5 m
Itävalta Markus Eigentler 111,5 m
Itävalta Stefan Kaiser
Itävalta Manuel Fettner 115,0 m
Itävalta Christian Nagiller 123,0 m
Itävalta Reinhard Schwarzenberger 127,0 m
Saksa Christof Duffner 131,5 m
14.9.2002 Itävalta Martin Koch
31.8.2003 Saksa Maximilian Mechler
Itävalta Reinhard Schwarzenberger
Slovenia Rok Benkovič 132,0 m
Suomi Veli-Matti Lindström 135,0 m
11.9.2004 Puola Adam Małysz 136,0 m
18.11.2019 Itävalta Jan Hörl 144,0 m Kaatunut

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Official Report of the 1976 Olympic Winter Games (s. 83) digital.la84.org. 1976. LA84 Foundation (internetversio). Viitattu 4.1.2019. (saksaksi, ranskaksi, englanniksi)
  2. Official Report of the 1964 Olympic Winter Games (s. 119) digital.la84.org. 1964. LA84 Foundation (internetversio). Viitattu 4.1.2019. (saksaksi)
  3. Grand Prix Results – Innsbruck fis-ski.com. Viitattu 4.1.2016. (englanniksi)