Wielka Krokiew im. Stanisława Marusarza

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wielka Krokiew im. Stanisława Marusarza
Sijainti
Paikkakunta Puola Zakopane, Puola
Katsomopaikat 26 000
Koordinaatit 49°16′45″N, 19°57′50″E
Avattu 22.3.1925
Remontoitu 1928, 1938, 1946, 1960, 1977, 1989, 2000, 2004, 2016, 2017
Muut mäet Średnia Krokiew
Seura AZS Zakopane,
WKS Zakopane,
TS Wisła Zakopane,
Start Krokiew Zakopane
Rakenne
K-piste 125 metriä
Mäkikoko 140 metriä
Mäkiennätys 147,0 metriä
Japani Yukiya Satō
(25.1.2020)
Naisten mäkiennätys 140,0 metriä
Norja Line Jahr
(30.11.2011)
Kesämäkiennätys 145,0 metriä
Japani Yukiya Satō
(18.8.2019)
Naisten kesämäkiennätys 137,5 metriä
Slovenia Nika Križnar
(30.6.2023)
Muovitus Kyllä
Tornin korkeus Luonnonmäki
Vauhtimäen pituus 97,8 m
Vauhtimäen kulma 35°
Keulan pituus 6,5 m
Keulan korkeus 3,13 m
Keulan kulma 11°
Alastulorinteen kulma 34,3°

Wielka Krokiew im. Stanisława Marusarza, lyhyemmin Wielka Krokiew, on hyppyrimäki Zakopanessa Puolassa.

Mäestä hypätään maailmancupin osakilpailuja. Siellä on järjestetty myös hiihdon maailmanmestaruuskilpailut vuosina 1929, 1939 ja 1962. Talviuniversiadit Zakopanessa on järjestetty vuosina 1993 ja 2001. Lisäksi siellä järjestettiin Euroopan kisat vuonna 2023.

Suurmäen maailmanmestaruudet voittivat 1929 norjalainen Sigmund Ruud, 1939 itävaltalainen Josef Bradl ja vuonna 1962 itäsaksalainen Helmut Recknagel. Talviuniversiadeissa suurmäen kilpailun voitti vuonna 1993 japanilainen Yukitaka Fukita ja 2001 puolalainen Łukasz Kruczek. Euroopan kisoissa 2023 suurmäen miesten kilpailun voitti puolalainen Dawid Kubacki ja naisten kilpailun voitti slovenialainen Nika Križnar.

Ensimmäistä hyppyrimäkeä paikalle alettiin rakentaa vuonna 1924 Karol Stryjeńskin suunnitelmien mukaan ja se oli jo kolmas hyppyrimäki Zakopanessa, ensimmäinen oli rakennettu Krokiew-vuoren toiselle puolen Kalatówkiin vuonna 1910. Hyppyrimäki, nimeltään Wielka Krokiew im. Karola Stryjeńskiego, avattiin 22. maaliskuuta 1925. Neljä vuotta myöhemmin hiihdon MM-kilpailut järjestettiin Zakopanessa, joita varten hyppyrimäki remontoitiin kokonaan vuonna 1928. Wielka Krokiewin K-piste sijaitsi remontin jälkeen 60 metrissä. Norjalaiset ottivat MM-kilpailusta kolmoisvoiton Sigmund Ruudin johdolla.

Seuraavan kerran hiihdon MM-kilpailut järjestettiin Zakopanessa vuonna 1939, joita varten edellisenä vuotena hyppyrimäki uusittiin jälleen kokonaan. Remontissa K-piste siirrettiin 80 metriin. MM-kilpailuissa 30 000 katsojaa todisti, kun itävaltalainen Josef Bradl voitti mäkihypyn maailmanmestaruuden. Zakopanelainen Stanisław Marusarz, jonka mukaan hyppyrimäki myöhemmin nimettiin, sijoittui viidenneksi. Hyppyrimäki remontoitiin välittömästi toisen maailmansodan päättymisen jälkeen vuonna 1946 hyppykuntoon.

Kolmannen kerran Zakopanessa järjestetyissä hiihdon MM-kilpailuissa vuonna 1962 hypättiin ensimmäistä kertaa myös normaalimäestä. MM-kilpailuja varten vuonna 1960 myös Wielka Krokiewia remontoitiin, remontissa K-piste siirrettiin 100 metriin. Suurmäen maailmanmestaruuden voitti 125 000 katsojan edessä itäsaksalainen Helmut Recknagel.

Vuonna 1977 hyppyrimäki remontoittin K115 kokoiseksi ja vuonna 1980 siinä järjestettiin ensimmäistä kertaa maailmancupin osakilpailu. Vuonna 1989 se nimettiin Wielka Krokiew im. Stanisława Marusarzaksi, sitä remontoitiin hieman ja K-piste siirtyi 116 metriin. Talviuniversiadit järjestettiin Zakopanessa vuonna 1993 ja suurmäen kilpailun voitti japanilainen Yukitaka Fukita. Vuodesta 1996 lähtien siitä on hypätty säännöllisesti maailmancupia täydelle katsomolle, kun fanaattiset puolalaiset fanit haluavat nähdä kilpailun paikan päällä, esimerkiksi vuoden 2002 kilpailua seurasi paikan päällä 100 000 katsojaa.

6. heinäkuuta 1997 paavi Johannes Paavali II piti messun stadionilla,[1] jota seurasi paikan päällä 250 000 kuulijaa.

Vuonna 2000 Wielka Krokiew remontoitiin kokonaan K120 HS134 kokoiseksi. Vuonna 2004 sen alastulorinteeseen asennettiin muovitus ja sen jälkeen siitä on hypätty myös kesä-GP:n osakilpailuja. Talviuniversiadit järjestettiin Zakopanessa toisen kerran vuonna 2001 ja suurmäen kilpailun voitti puolalainen Łukasz Kruczek, joka toimi Puolan mäkihyppymaajoukkueen päävalmentaja vuosina 2008–2016.

20. tammikuuta 2007 Jan Mazoch kaatui pahasti mäessä ja hänet vietiin koomassa Krakovalaiseen sairaalaan.

Vuonna 2016 vauhtimäki remontoitiin ja uusittuun vauhtimäkeen asennettiin jäädytettävä latuprofiili. Vuonna 2017 alastulorinne muotoiltiin uudelleen, jonka seurauksena K-piste siirrettiin 120 metristä 125 metriin ja HS-piste 134 metristä 140 metriin. Remontin yhteydessä uusittiin myös alastulorinteen muovitus.

Mäkiennätyksen kehittyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 147,0 metriä on hypännyt Yukiya Satō, epävirallisen mäkiennätyksen 150,0 metriä on hypännyt Benjamin Østvold.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
25.3.1925 Puola Stanisław Gąsienica-Sieczka 36,0 m
1925 39,0 m
24.1.1926 Puola Tadeusz Zaydel 40,5 m
1.2.1927 Puola Józef Lankosz 47,0 m Puolan-mestaruuskilpailut 1927
2.2.1927 49,5 m Alkuperäisen mäen mäkiennätys
18.3.1928 Puola Bronisław Czech 61,0 m Puolan-mestaruuskilpailut 1928
5.2.1929 Norja Hans Kleppen 58,0 m MM-kilpailut 1929
10.2.1929 Puola Franciszek Cukier 63,0 m
Puola Bronisław Czech
Puola Stanisław Gąsienica-Sieczka 66,0 m K60-mäen mäkiennätys
Norja Birger Ruud 71,5 m Kaatunut
1932 Puola Stanisław Marusarz 72,0 m
11.2.1934 74,0 m Puolan-mestaruuskilpailut 1934
24.2.1935 Norja Reidar Andersen 76,0 m Puolan-mestaruuskilpailut 1935
22.1.1938 Puola Andrzej Marusarz 76,5 m K60-mäen pisin hyppy
19.2.1939 Saksa Josef Bradl 80,0 m MM-kilpailut 1939
Norja Birger Ruud 81,5 m K80-mäen mäkiennätys
Puola Jan Kula 85,5 m
1948 Puola Stanisław Marusarz 83,5 m
85,0 m
1954 92,5 m Kaatunut
1955 Puola Antoni Wieczorek 86,5 m
18.3.1956 Itä-Saksa Harry Glaß 88,0 m
2.4.1956 Puola Roman Gąsienica-Sieczka 93,5 m K80-mäen pisin hyppy
Puola Andrzej Gąsienica-Daniel 98,0 m Kaatunut
1961 Itä-Saksa Karl Schramm 98,5 m
25.2.1961 Neuvostoliitto Nikolai Šamov 99,5 m
26.2.1961 100,0 m
25.2.1962 Itä-Saksa Helmut Recknagel 103,0 m MM-kilpailut 1962 K100-mäen mäkiennätys
20.3.1966 Itä-Saksa Horst Queck 105,5 m
24.1.1967 Tšekkoslovakia Jiří Raška 107,5 m
1967 Puola Józef Kocyan
10.3.1968 Puola Józef Przybyła 108,5 m
1968 109,0 m
5.3.1969 Itä-Saksa Manfred Wolf 111,5 m
20.3.1971 Sveitsi Hans Schmid 112,0 m
1.4.1973 Puola Tadeusz Pawlusiak 113,0 m
9.2.1975 Puola Marek Pach 114,0 m Puolan-mestaruuskilpailut 1975
Puola Stanisław Bobak 115,5 m K100-mäen pisin hyppy
20.3.1978 Suomi Keijo Korhonen 116,0 m
18.2.1979 Puola Piotr Fijas 116,5 m
1985 117,0 m
Tšekkoslovakia Jiří Malec 119,0 m
1986 Puola Jan Kowal 122,5 m
4.3.1987 123,0 m K115-mäen mäkiennätys
1992 Puola Zbigniew Klimowski 124,0 m
22.1.1995 Norja Arve Vorvik 128,0 m Continental Cup
11.3.1995 Puola Wojciech Skupień 130,0 m Puolan-mestaruuskilpailut 1995
27.1.1996 Slovenia Primož Peterka 130,0 m Maailmancup K116-mäen mäkiennätys
1996 Puola Aleksander Bojda 130,5 m K116-mäen pisin hyppy
4.3.2001 Itävalta Stefan Kaiser 135,5 m Continental Cup
19.1.2002 Saksa Martin Schmitt 136,0 m Maailmancup
Suomi Matti Hautamäki 131,0 m
20.1.2002 Saksa Christof Duffner 131,5 m
26.12.2002 Puola Adam Małysz 136,5 m Puolan-mestaruuskilpailut 2003
17.1.2003 Norja Lars Bystøl 134,0 m Maailmancup
18.1.2003 Slovenia Primož Peterka
Saksa Sven Hannawald 140,0 m
11.3.2005 Suomi Juha-Matti Ruuskanen 141,5 m Continental Cup HS134-mäen pisin hyppy
23.1.2010 Itävalta Gregor Schlierenzauer 140,0 m Maailmancup
Sveitsi Simon Ammann 140,5 m HS134-mäen mäkiennätys
24.3.2015 Puola Klemens Murańka 144,0 m Puolan-mestaruuskilpailut 2015 Kaatunut
Puola Piotr Żyła 141,5 m Kaatunut
Puola Kamil Stoch 141,5 m HS134-mäen pisin hyppy
27.1.2018 141,5 m Maailmancup
18.2.2018 Puola Piotr Kudzia 143,5 m Yhdistetyn kansallinen kilpailu
19.1.2019 Saksa Markus Eisenbichler 143,0 m Maailmancup
Puola Dawid Kubacki 143,5 m
17.3.2019 Slovenia Bor Pavlovčič 143,5 m Continental Cup
25.1.2020 Japani Yukiya Satō 147,0 m Maailmancup
13.3.2021 Norja Benjamin Østvold 150,0 m Continental Cup

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesämäkiennätyksen 145,0 metriä on hypännyt Yukiya Satō.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
3.9.2004 Itävalta Andreas Kofler 124,0 m Kesä-GP
Japani Kazuyoshi Funaki 128,0 m
Saksa Alexander Herr 133,0 m
Itävalta Andreas Widhölzl 134,5 m
Saksa Michael Neumayer 135,5 m
Tšekki Jakub Janda 137,5 m
4.9.2004 Puola Krystian Długopolski 108,5 m
Itävalta Andreas Kofler 114,0 m
Norja Daniel Forfang 117,0 m
Slovenia Robert Kranjec 122,0 m
Sveitsi Andreas Küttel 122,5 m
Saksa Georg Späth 123,5 m
Saksa Michael Neumayer
Itävalta Martin Höllwarth 124,0 m
Norja Daniel Forfang 126,5 m
Slovenia Robert Kranjec 127,0 m
Tšekki Jakub Janda 131,0 m
Puola Adam Małysz 134,0 m
5.9.2004 Norja Daniel Forfang 139,5 m HS134-mäen kesämäkiennätys
25.8.2007 Puola Adam Małysz HS134-mäen kesämäkiennätys
18.8.2013 Puola Adam Ruda 139,5 m FIS Cup
23.9.2018 Slovenia Anže Semenič 140,0 m Continental Cup
17.8.2019 Puola Dawid Kubacki 142,0 m Kesä-GP
Saksa Karl Geiger 141,5 m
Slovenia Tilen Bartol 144,0 m
18.8.2019 Japani Yukiya Satō 145,0 m

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten kesämäkiennätyksen 137,5 metriä on hypännyt Nika Križnar.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
30.6.2023 Romania Alessia Mîțu-Coșca 79,5 m Euroopan kisat 2023
Tšekki Anežka Indráčková 84,5 m
Puola Anna Twardosz 103,0 m
Tšekki Klára Ulrichová 105,5 m
Norja Kjersti Græsli 115,0 m
Puola Nicole Konderla 120,0 m
Itävalta Julia Mühlbacher 125,5 m
Suomi Jenny Rautionaho 130,0 m
Norja Eirin Maria Kvandal
Slovenia Nika Križnar 135,0 m
137,5 m

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]