Sotilaslääketieteen museo
| Sotilaslääketieteen museo | |
|---|---|
 Sotilaslääketieteen museo, vasemmalla oleva harmaa veistos on 1939-1945 vuosien lääkintähenkilöstön muistomerkki Ad astra - Tie tähtiin |
|
| Tyyppi | Sotilaslääketieteen museon rakennus |
| Perustettu | 1983 |
| Sijainti | Helsingintie 199 B, Lahti, Hennala |
| Koordinaatit | |
| Ylläpitäjä | Suomen sotilamuseosäätiö |
| Johtaja | Seppo Toivonen |
| Kotisivut | https://sotilaslaaketieteenmuseo.fi |
Sotilaslääketieteen museo on sotilaslääketieteeseen keskittyvä vuonna 1983 avattu museo, joka toimii 1900-luvun alun punatiilisessä rakennuksessa Lahdessa Hennalan entisen kasarmialueen vieressä. Museossa esitellään Suomen sotien 1939–1945 lääkintähuoltoa sekä puolustusvoimien rauhanajan sotilasterveydenhuoltoa esinein, valokuvin ja tilastoin. [1]
Ensimmäinen kerros
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luokka: Lahti vuonna 1918. Näyttely kertoo Lahden tapahtumista Suomen sisällissodan aikana. Silloin Lahteen perustettiin punakaartilaisille tai heiksi epäillyille sotavankila. Seinällä on Saksan valtakunnan ja Suomen senaatin liput, mitkä olivat Lahden kaupungintalon salossa ennen kuin 29. toukokuuta 1918 Suomeen vahvistettiin siniristilippu valtionlipuksi. Lahden varuskunnassa oli noin 10 000 vankia, joista 2000 kuoli tauteihin ja joista 700 ammuttiin.
1. huone: etulinjan komppania toisen maailmansodan aikana. [2]
. Lääkintähuollossa ensimmäinen vaihe oli haavoittuneiden suojapaikka, Hsp. Edellee kuljetuksesta joukkosidontapaikalta huolehdittiin sairasajoneuvoasemalta, SAs. [3] Huoneessa on 7,62 mm:n, kolmen linjan, sotilaskiväärit 7,62 kiv 27, Pystykorva ja 7,62 kiv Ukko-Pekka puukkopistimellä, 9,00 mm:n sotilaspistooli 9,00 pist Parabellum, 7,62 mm:n pikakivääri 7,62 pk Lahti-Saloranta, konekiväärit 7,62 kk 09-31 Maxim ja 7,62 kk 32-33, panssarinyrkki, 81 mm:n kevyen kranaatinheittimen kranatti, 75 mm:n panssarintorjuntatykin hylsy, 76,2 mm:n kenttätykin hylsy.
2. huone: pataljoonan joukkosidontapaikka [2]
3. huone: lääkintäkomppania [2] Lääkintäkomppania oli ylemmän johtoportaan, sotatoimiyhtymä divisioonan perusyksikkö. Talvisodassa sillä oli sääsidontapaikka, jatkosodassa sairasajoneuvoasema [4]
4. huone: kenttäsairaalan poliklinikka [2]
5. huone: kenttäsairaalan leikkausosasto [2]
6. huone: kenttäsairaalan vuodeosasto [2]
7. huone: kenttäsairaalan apteekki ja varasto-osasto [2]
8. huone: merivoimien lääkintähuolto, sairasjuna, sairasautokomppania, sotalapset, sotalesket, kaatuneiden huolto [2] Sotilapsia lähetettiin noin 75 000: noin 70 000 Ruotsiin, noin 5000 Tanskaan ja 200 Norjaan. [5] Heistä noin 13 000 jäi palaamatta Suomeen. [6] Talvisodassa aluksi ajateltiin kenttähaudata kaatuneet, mutta vaatimukset erityisesti Pohjanmaalta aiheuttivat sen, että sotilaspapit velvoitettiin perustamaan ja ylläpitämään kaatuneiden huolto siten, että kuolleet pestiin ja lähetettiin ruumisarkuissa haudattaviksi yleensä kotiseurakuntansa sankarihautausmaalle. [7]
Toinen kerros
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]9. huone: rauhanajan sotilassairaalat, Viipurin sotilasapteekki, ilmavoimien lääkintähuolto [2] Lahdessa oli 8. sotasairaala (8. SotaS). Se oli sijoittuneena Lahdessa Lahden lyseolle, Lahden läntiselle kansakoululle Lahden tyttölyseolle, Möysän kansakoululle. Heinolan maalaiskunnassa se oli Vierumäen urheiluopistolla sekä Nastolassa Salpausselän parantolassa, myöhemmässä Nastolan Aurinkolinnassa.
10
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]10. huone: Jääkäriprikaati-90:n lääkintähuolto, rokotukset puolustusvoimissa [2]
11
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]11. huone: talvi- ja jatkosodan taustatiedot. [2]
12
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]12. huone: Lahti talvisodassa. [2]
13
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]13. huone: päijäthämäläiset talvisodassa, talvi- ja jatkosodan kotirintama [2]
14
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]14. huone: jatkosodan puhdetyöt, päijäthämäläiset Mannerheim-ristin ritarit. [2]
15
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]15. huone: Lotta Svärd-järjestö, lääkintälotat. [2]
16
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]16. huone: eläinlääkintä, hevoset. [2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sotilaslääketieteen museo Lahden museot. Arkistoitu 26.5.2014. Viitattu 26.5.2014.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Kulttuurikuva: virtuaalinen Sotilaslääketieteen museo Sotilaslääketieteen museo. Lahti: Sotilaslääketieteen säätiö. Viitattu 7.5.2025. (suomeksi)
- ↑ huoneen esittelytaulu, 2025-05-07
- ↑ huoneen esittelytaulu, 2025-05-07
- ↑ huoneen esittelytaulu, 2025-05-07
- ↑ Seppo Toivonen, 2025-05-07
- ↑ Seppo Toivonen, 2025-05-07
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sotilaslääketieteen museo Wikimedia Commonsissa
- Forum Marinum
- Hallinportin ilmailumuseo
- Ilmatorjuntamuseo
- Suomen Ilmavoimamuseo
- Suomen Jääkärimuseo
- Jalkaväkimuseo
- Lottamuseo
- Lylyn viestivarikon museo
- Maneesi
- Mobilia
- Panssarimuseo
- Pioneerimuseo
- Porilaismuseo
- Päämajamuseo
- Raatteen Portti
- Rajamuseo
- Rannikkotykistömuseo
- Ratsuväkimuseo
- RUK-museo
- Sotamuseo
- Sotilaslääketieteen museo
- Sukellusvene Vesikko
- Suojeluskunta- ja lottamuseo
- Taistelijan talo
- Suomen Tykistömuseo
- Viestimuseo