Anttilanmäki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Anttilanmäki on Lahden alue, joka sijaitsee keskustan miltei välittömässä läheisyydessä, sen eteläpuolella. Anttilanmäkeä pidetään yleisesti Lahden parhaimpana asuinalueena yhdessä Jalkarannan ja Ankkurin kanssakenen mukaan?. Alue on saanut nimensä Anttilan talosta, joka oli yksi Hollolan Lahden kylän kantatiloista. Koska Lahden kaupungin itsenäistyttyä epäitsenäisestä kauppalasta itsenäiseksi Lahden kaupungiksi 1905 ja koska Anttilanmäki kuului Hollolan kunnan puolelle rajaa ja siellä oli halpaa kaavoittamatonta rakennusmaat, oli alue kauempaa maaseudulta muuttaneiden ja Lahden työväestön suosiossa.[1] Alue tuli Lahden kaupunkisuunnittelun piiriin 1933, kun se liitettiin Lahden kaupunkiin Hollolan kunnasta toisessa alueliitoksessa. Edellinen alueliitos toteutettiin 1916.

Alueella on runsaasti suojeltua 1930–1950 -luvuilla rakennettua puutaloasutusta. Alkuperäinen Anttilanmäki käsitti asukkaiden itsensä pystyttämiä mökkejä. Alue oli joutumassa purkamisen kohteeksi, mutta 1975 se sai osittain säilyttävän asemakaavan ja rakentamisohjeistot, joita täydennettiin 1984. Museovirasto ja ympäristöministeriö julkaisivat 1993 valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuurihistoriallisten kohteiden luettelon, johon kuului myös Anttilanmäki, ja Anttilanmäen esikaupunkiasutus on mukana myös tätä luetteloa vuonna 2009 korvaamaan tulleessa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -luettelossa.[2] Samoin Anttilanmäki kuuluu Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden luetteloon, niin kutsuttuun harmaaseen kirjaan [1]

Anttilanmäellä toimii kuuden opetusryhmän peruskoulun ensimmäisten luokkien koulu, joka on perustettu 1910. Koulussa on 128 oppilasta.[3] Anttilanmäessä on toiminut 1920–1960 orpolastenkodissa Liisankatu 8:ssa myös toinen koulu, alakansakoulu.[4]

Anttilanmäki sai Suomen Kotiseutuliiton kunniamaininnan Suomen vuoden kaupunginosana 2008.[5]

Kaupunginosatoimintaa Anttilanmäellä järjestää Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys r.y, joka on pitänyt yllä kasvipankkia ja asukastupaa sekä järjestänyt talkoita.

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anttilanmäellä ovat toiminnut monia yrityksiä [4]:

  • Harja ja Sivellin
  • Pyörä ja Puuteollisuus Oy[6], joka tuotti kärrynpyöriä ja hihnapyöriä, mutta myös ovia ja ikkunoita. Yritys perustettiin Vihdin Puuseppien[6] 1918 poltetun laitoksen tilalle Pyhäniemen Pyörätehtaasta ostetuilla koneilla. 1920-luvulla tehtaan tuotanto oli noin 40 000 pyörää vuodessa. Tehtaalle perustettiin myös suksituotantolinja Anton Collinin johdolla.
  • Selman kutomo
  • Viljasen Puusepäntehdas 1919.
  • Väinö Hilpisen Suksivalmistamo.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikekiinteisöyhtiö Renor haluaa rakennuttaa kerros- ja pientaloja Lahti-Kouvola-junaradan varteen ja Moisionkadun päähän.[7]

Vladimir Lenin yöpyi Anttilanmäellä Kurhilankatu 4:ssä 7.8.–8.8.1917 yhdellä 23 matkastaan Suomen suuriruhtinaskunnassa.[4]. Reino Helismaa asui Anttilanmäellä Harjantekijänkatu 13:ssa 1920- ja 1930-luvuilla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mastonet.fi Pdf-tiedosto
  2. Anttilanmäen esikaupunkiasutus Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  3. Edu.lahti.fi
  4. a b c Phnet.fi Anttilanmäen vaiheita
  5. Lahden kaupunki Anttilanmäki vuoden 2008 kaupunginosa
  6. a b Kuka, mitä, Lahti
  7. Ess.fi Anttilanmäki on vuoden kaupunginosa

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: