Jalkaranta
Jalkaranta on Lahden 33. kaupunginosa[1]. Jalkaranta sijaitsee läntisessä Lahdessa Vesijärven ja Salpausselän reunamuodostuman välisellä alueella[1][2]. Kaupunginosaan kuuluvat Lahden keskustan suunnasta luettuna Pallaksen, Tapanilan, Kankolan, Kiikkulan, Rautakankareen ja Korpikankareen asuinalueet[1]. Etäisyys melko keskellä Jalkarantaa sijaitsevasta Kiikkulankadun ja Jalkarannantien risteyksestä kauppatorille on noin 4 km[3].
Vuonna 2018 Jalkarannan suuralueella, mikä vastaa pääosin Jalkarannan kaupunginosaa, asui 5 418 henkilöä[1][4][5]. Jalkarannalla on osin historiasta ammentava maine varakkaimpien kaupunginosana ja kaupunki saakin alueelta runsaasti verotuloja[6]. Jalkarannan postinumeroalueen 15900 täysi-ikäisistä asukkaista noin 41 prosenttia kuului vuonna 2021 maan hyvätuloisimpaan viidennekseen[7].
Jalkarannassa on kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja[6]. Yksityiset palvelut ovat vuosien varrella yksipuolistuneet[6], mutta kaupunki on panostanut alueeseen esimerkiksi rakennuttamalla Jalkarantaan monitoimitalo Jalon[8].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jalkaranta oli Hollolan vanhimpia kyliä. Ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1460, jolloin Hollolan lautamiehenä toimi Anders Jalkaranda.
Erään tarinan mukaan Jalkaranta sai nimensä siitä, että siellä lepuutettiin jalkoja matkalla Hollolan kirkolle. Toisen tarinan mukaan kirkolle menijät säästivät kenkiään kävelemällä Jalkarannassa oleville kirkkoveneille. Jalkaranta liitettiin Hollolan kunnasta Lahden kaupunkiin vuonna 1933. [9]
Jalkarannan osa-alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapanila
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jalkarannantietä tultaessa ensimmäinen Pallaksen jälkeinen Jalkarannan puolella oleva alue on Tapanila. Tapanila on metsäinen osa Jalkarantaa, ja se jää Vesijärven rantaan laskeutuvien Kankolan ja Kiikkulan eteläpuolelle. Tapanilan rannassa on Myllysaari, jossa on purjehdusseuran kesäpaviljonki, venevaja ja venelaiturit. Aikaisemmin saareen ei ollut tieyhteyttä, mutta 1980-luvulla sinne rakennettiin yksikaistainen tie huoltoajoa varten. Tapanilassa on asiamiesposti Sale-myymälässä, Kukkakauppa Keijunkehrä, Pitseria Miranda ja siellä sijaitsi vanhainkoti, myöhemmin Tapanilakoti. Alueella on myös suurehko nurmipintainen jalkapallokenttä ja sen vieressä talvisin jäädytettävä luistelukenttä.
Nykyinen Osuuskauppa Hämeenmaan Sale oli aikaisemmin K-lähikauppa Sirpakka.
Tarjantien länsipäässä on Tapanilan hiihtomaja, jonka varressa on lukuisia talvella hiihtolatuina ylläpidettäviä pururatoja. Niitä pitkin on hyvä yhteys Messilän kartanoon ja Tiirismaan luonnonsuojelualueen maastoihin, kuten myös Lahteen Lahden urheilukeskukseen. Tapanilan hiihtomaja on eräänlainen keskuspaikka, josta pääsee ulkoilemaan laajalle: Urheilukeskukseen, Messilään, Tiirismaalle, Heinsuolle ja Rautakankareelle. Hiihtomaja on kaksikerroksinen ja sen yläkerrassa toimi aiemmin kahvila.
Tapanilassa toimii Lahden Steinerkoulu.
Kankola
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapanilasta länteen seuraava alue on Kankola, joka laskeutuu pohjoisessa Vesijärven rantaan. Kankolan urheilukentällä voi pelata kesäisin jalkapalloa ja tennistä sekä talvisin jääkiekkoa. Urheilukentän vieressä on Kankolan uimaranta ja pienvenesatama.
Kankolassa on R-kioski, Parturi-Kampaamo, Pizzeria Finlandia ja ravintola Karanda. Aikaisemmin alueella oli ensin BP:n liikenneasema, joka muuttui Unioniksi ja lopulta Nesteeksi, jolloin sieltä purettiin lounasravintola ja asema muuttui korttiautomaattiasemaksi. Huoltoaseman vieressä oli Spar, mutta se joutui lopettamaan ja tilalle rakennettiin Ok Hämeenmaan S-market-Jalkaranta. Polttoaineenmyynti alueella päättyi vuonna 2007. Jalkarannan vedenottamolta nostetaan noin 40 % Lahden ja Hollolan käyttövedestä pohjavetenä.
Jalkarannan koulun yhteydessä toimii päiväkoti ja Jalkarannan kirjasto. Jalkarannan koulun vieressä Tarjantien varrella on uusia kerrostaloja sekä Jalkarannan sairaala (2008). Ala-asteen tilat ovat kouluajan ulkopuolella urheiluseurojen käytössä.
Kiikkula
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyypillistä Kiikkulalle ovat Lahden Seudun Osuuspankin rahoittamat korkeat kerrostalot, joilta aukenee näköala pitkälle Vesijärvelle.
Lähempänä rantaa on kolmikerroksisia pitkiä kerrostaloja, jotka Rauma-Repola rakennutti työntekijöilleen vuokra-asunnoiksi. Sittemmin asunnot on myyty asukkaille asunto-osakeyhtiömuodossa.
Kiikkulanranta oli 1970-luvulla kaislikkoa, jossa kasvoi pajuja. 1980-luvulla ranta raivattiin uimarannaksi ja uimarannan sekä luisteluratana talvella käytettävän urheilukentän väliin rakennettiin tenniskenttä. Alue kuitenkin tunnetaan Kankolan kenttänä.
Rautakankare
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jalkaranta jatkuu korkealle Rautakankareelle, jossa on Jalkarannantien molemmin puolin rivi- ja omakotitaloasutusta. Hollolan kunnan rajalta alkaa Messilä, jonka rannassa on pienvenesatama, uimaranta ja matkailuvaunualue. Myös Rautakankareella on hiihtomaja Tapanilan tapaan.
Korpikankare
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korpikankare on Rautakankareen tapainen metsäinen osa Jalkarantaa. Se päättyy Hollolan rajalle, mistä alkaa Messilä.
Ulkoilu ja liikunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jalkarannasta lähtee useita hiihto- ja ulkoilureittejä[10]. Alueella on myös muita liikuntapaikkoja, kuten Kankolan urheilualue tenniskenttineen, Jalon sisäliikuntahalli sekä muutama urheilukenttä[2][11][12][13]. Lapsiperheiltä ajatellen Jalkarannasta löytyy useita leikkipuistoja, kuten Kankolanpuiston leikkialue[14].
Linja-autoyhteydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jalkarantaan kulkee arkisin linja-auto 5–8 kertaa tunnissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Lahden karttapalvelu. Aluejaot. Kaupunginosat. Lahden kaupunki. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ a b Karttapaikka - Maanmittauslaitos asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ Lahden karttapalvelu. Mittaustyökalu. Lahden kaupunki. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ Lahden kaupunki: TE Web Statistics TILDA Tilastotietoa Lahdesta. Arkistoitu 6.7.2008. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ Tilastoaluekartta 2016 TILDA Tilastotietoa Lahdesta. Lahden kaupunki. Arkistoitu 27.7.2019. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ a b c Asukkaat vaihtuvat mutta miljöö säilyy Jalkarannassa ESS.fi. 9.2.2012. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ Kuokkaneb, Venla: Suomen Solsidanit. Helsingin Sanomat, 11.7.2023. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 11.7.2023.
- ↑ Jalkarannan monitoimitalo Jalo – Projektiuutiset.fi projektiuutiset.fi. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ http://www.paijat-hamewiki.fi/wiki/Jalkaranta
- ↑ mSki www.mski.fi. Arkistoitu 21.7.2019. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ Liikunta ja virkistyspaikat Lahdessa Lahden kaupunki. Arkistoitu 28.7.2019. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ Koulujen liikuntasalit Lahti.fi. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ Tenniskentät Lahti.fi. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ Lahden karttapalvelu. Category:Leikkipuistot. Lahden kaupunki. Viitattu 28.7.2019.