Siirry sisältöön

Lahden kaupunginteatteri

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Lahden teatteritalo)
Lahden kaupunginteatteri
Lahden kaupunginteatteri.
Lahden kaupunginteatteri.
Osoite Kirkkokatu 14, 15140 Lahti
Sijainti Paavola, Lahti
Koordinaatit 60°59′04.5″N, 25°40′13.2″E
Valmistumisvuosi 1983
Suunnittelija Pekka Salminen
Käyttäjä Lahden kaupunginteatteri
Tyylisuunta brutalismi, modernismi
Runkorakenne betoni
Julkisivumateriaali betoni, teräs ja lasi
Bruttoala noin 12 000 m²
Tilavuus 80 000 m³
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Lahden kaupunginteatteri on Lahden kaupungin ylläpitämä ammattiteatteri. Se toimii Kirkkokadulla arkkitehti Pekka Salmisen suunnittelemassa teatteritalossa, joka valmistui vuonna 1983.

Teatteritalossa on kolme varsinaista näyttämöä: 653-paikkainen Suuri näyttämö, 212-paikkainen Pieni näyttämö ja 75-paikkainen Studionäyttämö. Lisäksi teatterin ala-aulassa toimii syksyllä 2024 käyttöön otettu Lämpiönäyttämö.[1]

Nykyisen teatteritalon suunnitteli arkkitehti Pekka Salminen. Rakennus valmistui vuonna 1983, ja se sai Vuoden Betonirakenne -palkinnon jo vuonna 1982.[1]

Teatterissa tuotetaan vuosittain omia esityksiä, yhteistuotantoja ja vierailuesityksiä. Näytäntövuonna 2025–2026 teatterissa järjestettiin 264 esitystä, joissa kävi yhteensä 53 323 katsojaa.[2]

Ilkka Laasonen

Lahden teatteritalo on Lahden kaupunginteatterin nykyinen, vuonna 1983 valmistunut teatterirakennus.[7] Se sijaitsee Lahden keskustan tuntumassa Kirkkokadulla. Rakennuksen suunnittelu alkoi 1970-luvun alussa arkkitehtikilpailulla, ja sitä oli jo edeltänyt vuosikymmenten keskustelu teatterirakennuksesta.[7] Rakennustyöt aloitettiin syksyllä 1980. Talon pääsuunnittelija oli arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Ky. Rakennuksen tilavuus on noin 80 000 m³ ja kerrosala noin 12 000 m². Viralliset vihkiäiset olivat 10. syyskuuta 1983.[8] Rakennus sai Vuoden betonirakenne -palkinnon 1982.[9]

Talossa on kolme näyttämöä: suuri Juhani-näyttämö (653 henkeä), pieni Eero-näyttämö (207 henkeä) sekä studionäyttämö Aino (80 henkeä).[10] Rakennuksen kalusteet on sunnitellut Yrjö Kukkapuro ja tekstiilien suunnittelun on tehnyt Irma Kukkasjärvi.[8] Sisustusta on kuitenkin vuosien aikana muutettu, ja alkuperäinen sisustus on joutunut osittain väistymään.[7]

Rakennuksen edustalla on Olavi Lanun betoniveistos Kivettymä, joka esittää kyyristyneitä betonisia ihmishahmoja.[8]

Näyttelijöitä ja ohjaajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Teatteri Lahden kaupunginteatteri. Viitattu 30.7.2026.
  2. ↑ Lahden kaupunginteatterin näytäntövuosi 2025–2026 nosti katsojamäärää 22.5.2026. Lahden kaupunginteatteri. Viitattu 30.7.2026.
  3. ↑ Teatterisyksy alkaa maakunnissa. Helsingin Sanomat, 3.8.1961, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
  4. ↑ Leppänen, Veli-Pekka: Epäluuloa ja vastustusta kokenut Raija-Sinikka Rantala nosti Lahden kaupunginteatterin lopulta kukoistukseen 1980-luvulla. Helsingin Sanomat, 30.5.2017. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 26.7.2024.
  5. ↑ Kuosmanen, Ilkka: Ilkka Laasonen Lahden kaupunginteatterin johtajaksi Etelä-Suomen Sanomat. 19.9.2013. Viitattu 16.10.2015.
  6. ↑ Turtola, Kati: Lauri Maijala on uusi Lahden kaupunginteatterin johtaja Yle Uutiset. 23.11.2022. Viitattu 25.7.2024.
  7. 1 2 3 Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä, s. 89. Lahden kaupunginmuseo, 2012. ISBN 978-952-5749-35-9
  8. 1 2 3 Rakennus. Lahden Kaupunginteatteri. Arkistoitu 21.4.2019. Viitattu 21.4.2019.
  9. ↑ Aiemmat kilpailut – Vuoden betonirakenne on valittu vuodesta 1970 lähtien Betoni.com. Viitattu 20.1.2021.
  10. ↑ Näyttämöt Lahden Kaupunginteatteri. Arkistoitu 21.4.2019. Viitattu 21.4.2019.
  11. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Näyttelijämarkkinat jatkuivat kiivaina. Helsingin Sanomat, 16.3.1963, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
  12. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 Iivari-patsaan saajat lahdenkaupunginteatteri.fi. Viitattu 8.3.2025.
  13. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Työtilaisuudet sopimuksia tärkeämpiä teattereiden kiinnityskierroksella. Helsingin Sanomat, 15.2.1991, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
  14. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Teatterien verenvaihto on vilkasta. Helsingin Sanomat, 2.2.1985, s. 27. Näköislehti (maksullinen).
  15. 1 2 3 4 5 6 7 8 Kiinnityskierros: Vuorossa Kuopio, Lahti, Tilateatteri. Helsingin Sanomat, 26.02.1975, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
  16. 1 2 3 4 5 6 7 8 Kiinnitykset loppusuoralla: Pienissä teattereissa vilkkain näyttelijävaihto. Helsingin Sanomat, 2.2.1983, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
  17. ↑ Joulukuun leffatähti: Minna Haapkylä. Nordisk Film. Arkistoitu 14.7.2010.
  18. 1 2 3 4 Ostajan markkinat näyttelijäpestissä. Helsingin Sanomat, 2.2.1969, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
  19. ↑ Näyttelijät muuttavat. Iso haavi Helsingissä, muualla hiljaisempaa. Helsingin Sanomat, 29.1.1975, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
  20. 1 2 Näyttelijäkiinnityksiä. Helsingin Sanomat, 18.3.1963, s. 7. Näköislehti (maksullinen).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Niskanen, Aino: Teatterirakennukset 1945–2000. Museovirasto. Arkistoitu 23.1.2023. Viitattu 20.1.2021.
  • Kulttuurikaupunki Lahti Kuka, Mitä, Lahti – Lahdenmuseot.fi. Arkistoitu 23.1.2021. Viitattu 20.1.2021.
  • lahdenkaupunginteatteri.fi