Lahden kaupunginteatteri
| Lahden kaupunginteatteri | |
|---|---|
Lahden kaupunginteatteri. |
|
| Osoite | Kirkkokatu 14, 15140 Lahti |
| Sijainti | Paavola, Lahti |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1983 |
| Suunnittelija | Pekka Salminen |
| Käyttäjä | Lahden kaupunginteatteri |
| Tyylisuunta | brutalismi, modernismi |
| Runkorakenne | betoni |
| Julkisivumateriaali | betoni, teräs ja lasi |
| Bruttoala | noin 12 000 m² |
| Tilavuus | 80 000 m³ |
| Verkkosivut | |
| Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla | |
Lahden kaupunginteatteri on Lahden kaupungin ylläpitämä ammattiteatteri. Se toimii Kirkkokadulla arkkitehti Pekka Salmisen suunnittelemassa teatteritalossa, joka valmistui vuonna 1983.
Teatteritalossa on kolme varsinaista näyttämöä: 653-paikkainen Suuri näyttämö, 212-paikkainen Pieni näyttämö ja 75-paikkainen Studionäyttämö. Lisäksi teatterin ala-aulassa toimii syksyllä 2024 käyttöön otettu Lämpiönäyttämö.[1]
Teatteritalo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisen teatteritalon suunnitteli arkkitehti Pekka Salminen. Rakennus valmistui vuonna 1983, ja se sai Vuoden Betonirakenne -palkinnon jo vuonna 1982.[1]
Teatterissa tuotetaan vuosittain omia esityksiä, yhteistuotantoja ja vierailuesityksiä. Näytäntövuonna 2025–2026 teatterissa järjestettiin 264 esitystä, joissa kävi yhteensä 53 323 katsojaa.[2]
Johtajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fritz-Hugo Backman (1947–1953)
- Fritz-Hugo Backman (1959–1963)[3]
- Raija-Sinikka Rantala (1985–1990)[4]
- Risto Ruohonen (1990–1991)
- Lasse Lindeman (1991–1997)
- Jotaarkka Pennanen (1997–2001)
- Kari Rentola (2001–2006)
- Maarit Pyökäri (2007–2013)
- Ilkka Laasonen (2014–2023)[5]
- Lauri Maijala (2024–)[6]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lahden teatteritalo on Lahden kaupunginteatterin nykyinen, vuonna 1983 valmistunut teatterirakennus.[7] Se sijaitsee Lahden keskustan tuntumassa Kirkkokadulla. Rakennuksen suunnittelu alkoi 1970-luvun alussa arkkitehtikilpailulla, ja sitä oli jo edeltänyt vuosikymmenten keskustelu teatterirakennuksesta.[7] Rakennustyöt aloitettiin syksyllä 1980. Talon pääsuunnittelija oli arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Ky. Rakennuksen tilavuus on noin 80 000 m³ ja kerrosala noin 12 000 m². Viralliset vihkiäiset olivat 10. syyskuuta 1983.[8] Rakennus sai Vuoden betonirakenne -palkinnon 1982.[9]
Talossa on kolme näyttämöä: suuri Juhani-näyttämö (653 henkeä), pieni Eero-näyttämö (207 henkeä) sekä studionäyttämö Aino (80 henkeä).[10] Rakennuksen kalusteet on sunnitellut Yrjö Kukkapuro ja tekstiilien suunnittelun on tehnyt Irma Kukkasjärvi.[8] Sisustusta on kuitenkin vuosien aikana muutettu, ja alkuperäinen sisustus on joutunut osittain väistymään.[7]
Rakennuksen edustalla on Olavi Lanun betoniveistos Kivettymä, joka esittää kyyristyneitä betonisia ihmishahmoja.[8]
Näyttelijöitä ja ohjaajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ilmari Aarre-Ahtio (–1963)[11]
- Maija-Liisa Ahlgren (1954)[12]
- Milka Ahlroth (1991–)[13]
- Dagi Angervo (1957)[12]
- Antti Aro (1985–1991)[14][13]
- Jukka Auvinen (1975–)[15]
- Asta Backman (1951)[12]
- Hannu-Pekka Björkman (2000)[12]
- Ritva Filppu (1975–)[15]
- Ilkka Forss (2004)[12]
- Sirkku Grahn (1963)[12]
- Ilkka Granberg (1983–)[16][12]
- Minna Haapkylä (1998–1999)[17]
- Fanni Halonen (1956)[12]
- Heikki Hannula (1963–1969)[11][18]
- Seppo Haukijärvi (ohjaaja, 1968)[12]
- Jorma Helminen (2007)[12]
- Kauko Helovirta (1952)[12]
- Heidi Herala (1983–)[16]
- Aimo Hiltunen (1976)[12]
- Laura Huhtamaa (2014)[12]
- Esko Hukkanen (1985–)[14]
- Pekka Huotari (–1991)[13]
- Saana Hyvärinen (2019)[12]
- Teija Hyvärinen (ohjaaja, 1991–)[13]
- Olli Ikonen (1985–)[14]
- Eija Inkeri (1963–)[11]
- Ola Johansson (1949–1985)[14]
- Jaana Jonkari (2001)[12]
- Ensio Jouko (1950)[12]
- Ritva Juhanto (–1963)[11]
- Mikko Jurkka (2003, 2013, 2015)[12]
- Nina Jääskeläinen (1991–)[13]
- Martti Kainulainen (1963, 1978)[12]
- Tapani Kalliomäki (2006, 2009)[12]
- Janne Kallioniemi (2005)[12]
- Ossi Kangas (1980)[12]
- Eeva Kantanen[11][14]
- Ritva Karivirta (1963–)[11]
- Seppo Karjalainen (1963–)[11]
- Jukka Keinonen (1991–)[13]
- Pertti Kelkka (1975)[12]
- Leena Kokko (1969–)[18]
- Eeva-Kirsti Komulainen (1992)[12]
- Tuomas Korkia-Aho (2024)[12]
- Svante Korkiakoski (1975–1983)[19][16]
- Juhani Kouki (1985–)[14]
- Lumikki Kouki (2011)[12]
- Rauno Kuosmanen (1963–)[11]
- Uula Laakso (1997)[12]
- Ilkka Laasonen (2022)[12]
- Eila Lappalainen (myös ohjaaja, 1963–)[11]
- Tauno Lehtihalmes (1953)[12]
- Pertti Lehtinen (1975–)[15]
- Lasse Lindeman (1991–)[13]
- Mia Lindström (1999)[12]
- Inkeri Luoma-aho (1963–2000)[20]
- Anna-Elina Lyytikäinen (1994)[12]
- Seppo Maijala (1983–)[16]
- Veikko Manninen (1970)[12]
- Erja Manto (–1983)[16]
- Kapo Manto (–1963)[11]
- Tarja Markus (2000)[12]
- Aino Mattila (1960)[12]
- Kari Mattila (1983–)[16]
- Tuomas Mattila (1963–)[11]
- Maarita Mäkelä (1974)[12]
- Mari Naumala (2023)[12]
- Marja-Liisa Nisula (1972)[12]
- Marita Nordberg (1958)[12]
- Veikko Nousiainen (1974, 1979)[12]
- Seija Näppilä (1963–)[11]
- Orvokki Oksanen (1978)[12]
- Timo Paavola (ohjaaja, 1975–)[15]
- Turo Pajala (–1985)[14]
- Teemu Palosaari (2017)[12]
- Seppo Parkkinen (dramaturgi, 1990–)[13]
- Aarre-Veikko Pekkarinen (2002)[12]
- Sirkku Peltola (1991–)[13]
- Suvi-Sini Peltola (2007)[12]
- Maarit Peltomaa (1991–)[13]
- Jarmo Perälä (1991–)[13]
- Paavo Pirttimaa (lavastaja-ohjaaja, 1975–)[15]
- Anna Pitkämäki (2010)[12]
- Maarit Pyökäri (ohjaaja, 2012)[12]
- Nisse Rainne (1969–)[18]
- Aki Raiskio (2018)[12]
- Vesa Raiskio (1972)[12]
- Raija-Sinikka Rantala (ohjaaja, –1991)[13]
- Matti Rasila (1983–1985)[16][14]
- Varpu Reilin (1985)[12]
- Ulla Reinikainen (1986)[12]
- Topi Reinikka (–1963)[11]
- Vesa Repo (1995)[12]
- Taneli Rinne (–1963)[11]
- Aulis Rosendahl (1963–)[11]
- Aulis Ruostepuro (–1963)[11]
- Mirja Räty (2009)[12]
- Pekka Räty (1989, 1999)[12]
- Risto Saanila (1963–1991)[11][13][12]
- Jaakko Saariluoma (1996)[12]
- Maiju Saarinen (2016)[12]
- Thelma Saastamoinen (–1985)[14]
- Katja Salminen (1975–)[15]
- Harri Saukkonen (1977, 1981)[12]
- Anita Seitava (1963–1969)[11][18]
- Aino Seppo (1983–1985)[16][14]
- Kaarina Turunen (1979, 2008)[12]
- Veikko Uusimäki (myös apulaisjohtaja, 1963–)[20]
- Raimo Wahlström (1963–)[11]
- Kirsti Wallasvaara (1991–)[13]
- Ismo Vehkakoski (1975–)[15]
- Auvo Vihro (–1991)[13]
- Sirkka-Liisa Wilén (1975–)[15]
- Jari Ålander (ohjaaja, 1991–)[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Teatteri Lahden kaupunginteatteri. Viitattu 30.7.2026.
- ↑ Lahden kaupunginteatterin näytäntövuosi 2025–2026 nosti katsojamäärää 22.5.2026. Lahden kaupunginteatteri. Viitattu 30.7.2026.
- ↑ Teatterisyksy alkaa maakunnissa. Helsingin Sanomat, 3.8.1961, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Leppänen, Veli-Pekka: Epäluuloa ja vastustusta kokenut Raija-Sinikka Rantala nosti Lahden kaupunginteatterin lopulta kukoistukseen 1980-luvulla. Helsingin Sanomat, 30.5.2017. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Kuosmanen, Ilkka: Ilkka Laasonen Lahden kaupunginteatterin johtajaksi Etelä-Suomen Sanomat. 19.9.2013. Viitattu 16.10.2015.
- ↑ Turtola, Kati: Lauri Maijala on uusi Lahden kaupunginteatterin johtaja Yle Uutiset. 23.11.2022. Viitattu 25.7.2024.
- 1 2 3 Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä, s. 89. Lahden kaupunginmuseo, 2012. ISBN 978-952-5749-35-9
- 1 2 3 Rakennus. Lahden Kaupunginteatteri. Arkistoitu 21.4.2019. Viitattu 21.4.2019.
- ↑ Aiemmat kilpailut – Vuoden betonirakenne on valittu vuodesta 1970 lähtien Betoni.com. Viitattu 20.1.2021.
- ↑ Näyttämöt Lahden Kaupunginteatteri. Arkistoitu 21.4.2019. Viitattu 21.4.2019.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Näyttelijämarkkinat jatkuivat kiivaina. Helsingin Sanomat, 16.3.1963, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 Iivari-patsaan saajat lahdenkaupunginteatteri.fi. Viitattu 8.3.2025.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Työtilaisuudet sopimuksia tärkeämpiä teattereiden kiinnityskierroksella. Helsingin Sanomat, 15.2.1991, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Teatterien verenvaihto on vilkasta. Helsingin Sanomat, 2.2.1985, s. 27. Näköislehti (maksullinen).
- 1 2 3 4 5 6 7 8 Kiinnityskierros: Vuorossa Kuopio, Lahti, Tilateatteri. Helsingin Sanomat, 26.02.1975, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
- 1 2 3 4 5 6 7 8 Kiinnitykset loppusuoralla: Pienissä teattereissa vilkkain näyttelijävaihto. Helsingin Sanomat, 2.2.1983, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Joulukuun leffatähti: Minna Haapkylä. Nordisk Film. Arkistoitu 14.7.2010.
- 1 2 3 4 Ostajan markkinat näyttelijäpestissä. Helsingin Sanomat, 2.2.1969, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Näyttelijät muuttavat. Iso haavi Helsingissä, muualla hiljaisempaa. Helsingin Sanomat, 29.1.1975, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
- 1 2 Näyttelijäkiinnityksiä. Helsingin Sanomat, 18.3.1963, s. 7. Näköislehti (maksullinen).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Niskanen, Aino: Teatterirakennukset 1945–2000. Museovirasto. Arkistoitu 23.1.2023. Viitattu 20.1.2021.
- Kulttuurikaupunki Lahti Kuka, Mitä, Lahti – Lahdenmuseot.fi. Arkistoitu 23.1.2021. Viitattu 20.1.2021.
- lahdenkaupunginteatteri.fi
| Kaupunginosat |
| ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Asuinalueet | |||||
| Järvet | |||||
| Saaret | Enonsaari | ||||
| Museot |
| ||||
| Rakennukset ja alueet | |||||
| Puistot | |||||
| Luonnonsuojelualueet | |||||
| Patsaat, muistomerkit ja -laatat | |||||
| Tapahtumat |