Kiveriö

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kiveriö
Kiveriön vesitorni heinäkuussa 2014.
Kiveriön vesitorni heinäkuussa 2014.
Kaupunki Lahti
Koordinaatit 60.9908°N, 25.6895°E
Kaupunginosa nro 5
Väkiluku 4 363 [1] (2017)
Lähialueet Möysä, Paavola, Keski-Lahti, Niemi, Kivimaa ja Kytölä

Kiveriö on Lahden 5. kaupunginosa, joka sijaitsee kilometrin päässä kaupungin keskustasta koilliseen. Se sijaitsee pääosin Mustankallionmäen pohjoispuolella, osin sen päällä ja Kivistönmäellä. Vesitorni on tämän alueen korkeimmalla kohdalla. Naapurikaupunginosia ovat Möysä ja Paavola etelässä, Keski-Lahti ja Niemi lännessä, Kivimaa pohjoisessa ja Kytölä koillisessa.[2] Kiveriön kaupunginosan väkiluku (2017) oli 4 363.[1]

Kiveriö on muodostunut toisen maailmansodan jälkeen rakennetun rintamamiestaloalueen ympärille. Leimallista alueelle ovat suuret puutarhatontit. 1960-luvulla alueelle rakennettiin lamelli- ja pistekerrostaloja sekä uusia omakotitaloja. Kiveriön omakotiyhdistys perustettiin 1950-luvulla.

Kiveriön Juustilankatu 9:ssä sijainnut Asunto Oy Lahden Säästöhuippu oli rakenteilla ollut 9-kerroksinen kerrostalo, joka sortui harjakorkeudessa 12. huhtikuuta 1963. Turun Sanomat piti rakennussortumaa sotien jälkeisen ajan suurimpana. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa. Rakennussortuma oli suuri uutinen ja siitä tuli "pääsiäisnähtävyys", jota tuhannet eteläsuomalaiset kävivät katsomassa. Samalle paikalle alettiin pian sortumisen jälkeen rakentaa uutta samanlaista tornitaloa.[3]

Peruskoulun yläaste ja lukio, aiemmin Kiveriön yhteiskoulu on lakkautettu, myös peruskoulun ala-aste lopetti toimintansa kosteusongelmien vuoksi. Lähimmät koulut sijaitsevat Kivimaalla. Kiveriön vuonna 1963 perustettu kirjasto on lopettanut . Kiveriön kirjastoon siirrettiin Suomen vanhin taidelainaamo Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston musiikkiosastolta vuonna 1981. Lahden keskustaan pääsee kallioon louhitun tunnelin läpi.

Alueen aiempi nimi oli Sikosuo, mutta asukkaat halusivat vaihtaa nimen. Sikosuo viitannee alueen soisiin metsiin, joilla laidunnettiin karjaa ennen omakotialueen syntyä. Keskellä Kiveriötä on vieläkin lähde, jonka vesi virtaa Palolampeen. Palolammen viereisen niin sanotun ala-asteen metsän ulkoilureittien lomassa on soisia alueita vieläkin. Kyseinen metsä esitteleekin pienuudestaan huolimatta erilaisia metsätyyppejä.

Kiveriöstä on hyvät bussiyhteydet keskustaan. Linja 5 kulkee Kiveriönkatua ohi. Lassi kulkee tunnelin läpi kaupunginsairaalan kautta urheilukeskukseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Friman, Tehri: Olipa kerran Sikosuo kirjanen, 2000
  • Kouluverkkotyöryhmän muutosesitykset, Etelä-Suomen Sanomat: [1]
  • Mitä järkeä on lakkauttaa Joutjärven koulu?, Etelä-Suomen Sanomat: [2]
  • Hengenravinnon lähikauppa - tutkimus Lahden lähikirjastoista, Marjo Laitinen ja Tuulikki Vähäpullo, 2005, Keravan ammattiopisto, Informaatio- ja kirjastopalveluiden koulutusohjelma, opinnäytetyö

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Katja Karevaara: Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017 (pdf) (Sivulla 13 kaupunginosien ja suuralueiden väkiluvut 2017, sivulla 14 väestön ikäjakaumaa kaupunginosittain) 13.12.2018. Lahden kaupunki, lahti.fi. Viitattu 15.3.2019.
  2. Lahden karttapalvelu: Kiveriö (Kartan valikoista karttapohjaa vaihtaa ja valikosta voi hakea esitettäväksi erilaisia palveluja, kuten esimerkiksi kouluja) Lahden kaupunki, lahti.fi. Viitattu 27.10.2018.
  3. Junttila, Veli: Tornitalo romahti Lahdessa (19. vsk, ISSN: 0356-133X) ts.fi. 8.4.2013. Turun Sanomat Oy. Viitattu 19.11.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]