Keravan rautatieasema

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kerava
Kervo
Kuva asemalta
Keravan rautatieasema
Perustiedot
Lyhenne  Ke
Rataosa  Helsinki–Riihimäki
Keravan kaupunkirata
Kerava–Lahti
Kerava–Porvoo
Ratakilometri  28+869[1]
Sijainti  60°24′15″N, 025°06′19″E
Osoite  Asemanaukio 1, 04200 Kerava
Kunta  Kerava
Valtio  Suomi
Etäisyydet  Helsinki 28,8 km
Savio 2,6 km
Riihimäki 42,5 km
Ainola 6,2 km
Lahti 75,4 km
Haarajoki 11 km
Porvoo 34,1 km
Sköldvik 27,4 km
Vuosaaren satama 21,3 km
Avattu  1863[2]
Liikenne
Käyttäjiä   7 215 (arkivrk 2014) [3]
Operaattori(t)  VR-Yhtymä
Lähijunat  K N T R D Z
Vaihtoyhteydet  632, 633, 633A, 633N, 638, 738, 738K, 962, 963, 973, 973L, 975, 978, 983
Asemarakennus
Tyyppi  puurakenteinen asemarakennus
Suunnittelija  Knut Nylander
Lipunmyynti  lippuautomaatti
Liukuportaita  0
Hissejä  2
Ratapiha
Raiteisto  4 laituriraidetta, 2 ohittavaa raidetta

Keravan rautatieasema (ruots. Kervo järnvägsstation) on rautatieasema Keravalla Keskustan kaupunginosassa noin 29 kilometriä pohjoiseen Helsingin päärautatieasemalta. Se on risteysasema, jossa Helsinki–Riihimäki-radalta on yhteydet Lahden oikoradalle, Sköldvikin radalle ja Porvoon radalle sekä Vuosaaren satamaradalle. Asemarakennus on valmistunut vuonna 1878 ja sen on suunnitellut Knut Nylander.[4] Keravan asemaa vastapäätä ratapihan toisella puolen sijaitsi tavaramakasiini joka on purettu pois Keravan kaupunkiradan rakentamisen ja Keravan ratapihan muutostöiden yhteydessä.

Asema on pääteasema Keravan kaupunkirataa kulkeville K- ja N-junille, joiden lisäksi asemalla pysähtyvät Riihimäelle liikennöivät junat D, R ja T sekä Lahteen liikennöivä Z. Asemalla eivät pysähdy kaukojunat.

Kerava–Porvoo-radan Ollin linjavaihteelta rakennettiin tavaraliikenteen rata Nesteen öljynjalostamolle silloisen Porvoon maalaiskunnan Sköldvikiin vuonna 1972. Henkilöliikenne Porvoon radalla lopetettiin vuonna 1981 ja rataosa Ollista Porvooseen suljettiin vuonna 1990.[5]

Kerava on jaettu 15. toukokuuta 2006 alkaen kahteen liikennepaikkaan johon kuuluvat Keravan aseman lisäksi Kytömaan uudempi liikennepaikka.

Asemarakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keravan rautatieasema avattiin vuonna 1863. Tällöin asemalle tuotiin muualta siirretty vanha rakennus, joka muutettiin asemaksi. Tämä entinen asema osoittautui nopeasti liian pieneksi ja vuonna 1866 tehtiin päätös uuden asemarakennuksen rakentamisesta. Ennen uuden asemarakennuksen rakentamista vanhaa asemaa laajennettiin jonkin verran.[2]

Keravan nykyisen asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Knut Nylander, ja se rakennettiin vuosina 1876-1878. Myöhemmin asemarakennusta on muutettu ja laajennettu. Pääpiirteissään sen ulkoasu on säilynyt alkuperäisenä, mutta yksityiskohdissa on tapahtunut muutoksia. Alkuperäisiä pilastereita, peilejä ja muita koristeita on poistettu, ikkunoiden vuorilaudat on uusittu ja itse asemaa on jatkettu muutamalla metrillä vuonna 1904. Muutoksista huolimatta rakennus on rakennushistoriallisesti merkittävä rakennus, sillä se edustaa muuten kokonaan kadonnutta asematyyppiä.[2]

Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2. elokuuta 2014[6], mutta rakennuksessa toimii vielä kahvila. Kesäkuun 2015 alussa asemarakennukseen avattiin myös R-Kioski, josta saa ostettua myös junalippuja. Sisä- ja ulkotiloissa on lippuautomaatit.

Junien lähtöraiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raiteelta 1 kulkevat R- ja Z-junat Helsinkiin.
  • Raiteilla 2 ja 3 liikennöivät pysähtymättä ohi kulkevat kaukojunat, eikä niillä ole laituria.
  • Raiteelta 4 kulkevat T-, R- D- ja Z-junat pohjoiseen (Riihimäelle ja Lahteen).
  • Raiteelta 5 kulkevat K-, N- ja T-junat Helsinkiin.
  • Raiteelta 6 ruuhka-aikoina osa K-junista, lisäksi Porvoon museorautatien lättähattujunat lähtevät kesäisin Porvooseen kyseiseltä raiteelta

Linja-autoyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HSL:n bussit sekä U-linjat

  • 5K (Sorsakorpi–Keravan asema–Mattilanpuisto)
  • 5B (Sorsakorpi–Keravan asema)
  • 5K (Bastukärr–Keravan asema–Mattilanpuisto)
  • 5T (Keravan asema–Viro)
  • 632 (RautatientoriAviapolis–Myllykylä–Kerava)
  • 633 (Rautatientori–KorsoVallinoja–Kerava)
  • 633A (Rautatientori–Korso–Vallinoja–Keravan asema–Virrenkulma)
  • 633N (Rautatientori–Korso–Vallinoja–Keravan asema–Ahjo–Sorsakorpi)
  • 635 (Rautatientori–Maantiekylä–Kerava)
  • 635 (Hyrylä–Kerava)
  • 738 (Rautatientori–Ahjo–Keravan asema–Mattilanpuisto)
  • 738K (Rautatientori–Ahjo–Keravan asema–Mattilanpuisto)
  • 962 (Jumbo–Aviapolis–Hyrylä–Kerava)
  • 963 (Hyrylä–Kilta–Keravan asema)
  • 962B (Aviapolis–Hyrylä–Kerava)
  • 973 (Peijas–Korso–Keravan asema–Virrenkulma)
  • 973L (Peijas–Korso–Kannisto–Keravan asema–Virrenkulma)
  • 983 (Keravan tori–Keravan asema–NikkiläKilpilahti)


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valanto Sirkka: Suomen Rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto - Rakennushistorian osasto, 1982. ISBN 951-9074-68-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rautateiden verkkoselostus 2017, s. 72. Liikennevirasto, 2015. Verkkojulkaisu (PDF) (viitattu 19.9.2016).
  2. a b c Valanto 1982: s.27.
  3. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lr_2015_lahiliikenteen_uudet_web.pdf
  4. Picture Gallery Kerava.fi. Viitattu 13.9.2009. (englanniksi)
  5. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 82. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  6. VR laittaa lappuja lipputoimistojen luukuille 1.8.2014. Yle Uutiset. Viitattu 3.8.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Keravan rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.