R-kioski

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
R-kioski Oy

R-kioski-logo yellow background December 27 2014.svg

Tunnuslause Nopeaa ja mukavaa on asiointi
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 1910 (R-kioski Oy: 2011)
Toimitusjohtaja Johannes Sangnes[1]
Kotipaikka Suomen lippu Vantaa, Suomi
Toiminta-alue Suomen lippu Suomi
Viron lippu Viro
Liettua
Toimiala Kioskikauppa
Liikevaihto 305,5 miljoonaa euroa (2014)[2]
Emoyhtiö Reitan Convenience
Omistaja Reitangruppen
Kotisivu www.r-kioski.fi

R-kioski (viralliselta toiminimeltään R-kioski Oy) on Reitan Conveniencen omistama valtakunnallinen monimyymäläketju. Ketjuun kuuluu Suomessa noin 660 R-kioskia, joista ketjun hoidossa on noin kaksi kolmasosaa ja loput ovat franchise-sopimuksen piirissä. Ketjulla on kioskitoimintaa myös Virossa ja Liettuassa.[3]

R-kioskin mainoslause on ”Nopeaa ja mukavaa on asiointi”. Aiempina mainoslauseina ovat olleet muun muassa ”Kaiken lisäksi lähellä”, ”Äkkiä R-kioskille”, ”R-kioskilla kaikki käy”, sekä ”R Kioski - Sellaisena kuin sinä haluat.

R-kioskin pääkonttori Vantaalla.

Ketjun nimessä R-kirjain tulee sanasta Rautatiekirjakauppa, mutta kansanomaisemmin kioskeista käytetään nimitystä ”Ärrä”. R-kioskin logo uudistui vuonna 2010, kun R-kioski täytti sata vuotta.

Uuden Sampo-konseptin mukainen R-kioski Helsingin Etelä-Esplanadilla.

R-kioskien valikoimaan kuuluu muun muassa VR:n junalippujen lunastus, Matkahuollon korttien arvon lataaminen, laskunmaksu, kalastusluvat ja puheajan lataus. Pääkaupunkiseudun R-kioskeilla on myös mahdollista ladata HSL:n matkakortteja. Suomen passit on noudettu vuodesta 2013 lähtien R-kioskeilta.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

R-kioski Helsingin Hakaniemessä.

R-kioskiketjun historia alkaa vuodesta 1910, jolloin Kustannusosakeyhtiö Otava, Sanoma Osakeyhtiö (nyk. Sanoma News), Uuden Suomettaren Oy, Hufvudstadsbladet Ab sekä eräät muut yhtiöt perustivat Rautatiekirjakauppa Osakeyhtiön. Sen tarkoitus oli myydä sanomalehtiä sekä kirjallisuutta rautatieasemilla.

Vuonna 1911 suomalaiseen asemakuvaan saapuivat ensimmäiset 30 kirjakaupan kioskia. Myös lehtien junamyynti alkoi. Vuonna 1920 yhtiöllä oli jo yli 100 kioskia ja muuta toimipistettä. 1920-luvun lopussa toimipaikkojen määrä oli 140, junamyyntiä suoritettiin 70 myyjän voimin, katukauppiaita oli 300, ja muita tuotteiden jälleenmyyjiä 500. Henkilöstöä yhtiöllä oli 380. Vuonna 1933 yhtiö perusti ensimmäiset kioskinsa rautatiealueiden ulkopuolelle. Samalla aloitettiin valokuvausfilmien, tupakan, ja makeisten myyntikokeilu. Veikkaustoiminnan alkaessa Suomessa 1940 useimmat Rautakirjan kioskit toimivat veikkausasioimistoina jo ensimmäisestä kierroksesta lähtien.

Vuonna 1958 yhtiö otti käyttöön uuden logon, ja uudet kioskit saivat suoraan nimekseen R-kioski. R-kioskeja perustettiin nopeasti useisiin ostoskeskuksiin. Viidessadas R-kioskin toimipiste avattiin 1971. Videofilmien vuokraus alkoi vuonna 1982, ja kolme vuotta myöhemmin R-kioskeja olikin jo yli 800 kappaletta eri puolilla Suomea.

Vuonna 2004 R-kioskeissa otettiin käyttöön uusi myymäläjärjestelmä, joka mahdollisti uusien tuotteiden sekä palveluiden tarjoamisen kioskeissa, muun muassa TeliaSonera (puheajan lataus) ja Lippupalvelu.

Vuonna 2012 Sanoma Oy myi R-kioskien liiketoiminnan ja Rautakirja-nimen norjalaiselle Reitangruppenin Reitan Conveniencelle.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]