Siirry sisältöön

Matkahuolto

Wikipediasta
Oy Matkahuolto Ab[1]
Tunnuslause Paremmin perillä
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 28. tammikuuta 1933 [2]
Toimitusjohtaja Mika Husso[1]
Puheenjohtaja Katri Harra [3]
Kotipaikka Vantaa, Suomi[1]
Toiminta-alue Matkapalvelut ja Pakettipalvelut
Toimiala linja-autoasemat[1]
Tuotteet linja-autoliikenne, kahvilat, kuljetusliikenne, postituspalvelu[1]
Liikevaihto Nousua 98,4 milj. euroa (2025)[1]
Liikevoitto Nousua 3,1 milj. euroa (2025)[1]
Henkilöstö Laskua 332 (2025)[1]
Tytäryhtiöt Trimico Oy sekä kiinteistöosakeyhtiöitä
Omistaja Linja-autoliitto ry sekä sen osastot
www.matkahuolto.fi

Oy Matkahuolto Ab on vuonna 1933 perustettu yksityinen linja-autoliikenteen palvelu- ja markkinointiyritys, jonka omistaa Linja-autoliitto osastoineen.[2] Yhtiön pääliiketoiminta-alat ovat matka- ja pakettipalvelut.[4]

Matkahuolto kuljettaa Postin jälkeen eniten paketteja Suomessa.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Matkahuollon historia

Matkahuolto 1933–1999

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oy Matkahuolto Ab:n perustivat 1933 Linja-autoliikennöitsijäin Liitto (LAL), Suomen Autoilijaliitto ry, Vakuutusosakeyhtiö Liikenne, Arne Söderberg ja Frithiof Timgren, joilla oli kullakin 20 prosentin osuus.[6] Matkahuollon tehtävä oli huolehtia eri puolelle maata perustetuista linja-autoasemista, niiden asiakkaista ja niiden kautta kulkevasta tavaraliikenteestä. Se yhdisti maan liikennealan yritykset ja tuki niiden markkinointia ja palvelutoimintaa.[7]

Salon linja-auto asema 1950-luvulla

Matkahuollon tärkein tehtävä oli laajentaa linja-autoasemaverkkoa.[8] Vuonna 1946 Matkahuollolla oli 35 omaa linja-autoasemaa ja 133 linja-autotoimistoa.[6] Vuosikymmenen lopussa Matkahuollon omia linja-autoasemia oli 49 ja asiamiestoimipaikkoja 310.[9]

Matkahuolto alkoi testata Kotkan reiteillään niin kutsuttuja älykortteja vuonna 1988.[10] Vuonna 1990 Matkahuollon toimintoihin kuului matkustus, kuljetus, vähittäiskauppa, ravitsemis- ja sijoitustoiminta. Konsernilla oli 1100 työntekijää.[7] Vuoden 1996 loppuun mennessä älykorttijärjestelmä oli käytössä koko Suomessa. Järjestelmässä hallinnoitiin lähes 400 bussiyrityksen matkatilityksiä.[10] Vuonna 1997 Suomessa oli 400 bussiyritystä, ja ne operoivat 6000 autoa.[11]

Matkahuolto 2000–2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesän 2002 ja kevään 2003 välillä Matkahuollon verkkosivuille lisättiin kaukoliikenteen aikataulut, noin 20 000 vuoroa. Aiemmin siellä oli ollut vain pikavuorojen aikataulut.[12] Vuonna 2007 Matkahuolto kehitti sähköistä lipunmyyntijärjestelmää internetiin.[13] Maaliskuussa 2007 Matkahuolto ja Tradeka (myöhemmin Suomen Lähikauppa[14]) aloittivat yhteistyön, jonka myötä Siwat, Valintatalot ja Euromarketit liittyivät Matkahuolto pakettiverkostoon. Yhteistyö nosti toimipaikkojen määrän 500:sta 1200:een.[15]

Joulukuussa 2009 kaukoliikenteen reitit Suomessa vapautuivat lakiuudistusten myötä. Linja-autoyhtiöt olivat yrittäneet kommentoida lakiuudistusta, joka teki nopealla aikataululla kaukoliikenteestä vapaimman koko EU:ssa, samalla kun kuntien ja ely-keskusten hallitsemaa bussiliikennettä ei vapautettu.[16] Kilpailuvirasto teki syyskuussa 2011 yllätystarkastuksen Linja-autoliiton ja Matkahuollon pääkonttoreihin kartelliepäilyn vuoksi. Virasto epäili niiden syyllistyneen kilpailijoiden keskeiseen kiellettyyn yhteistyöhön ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön.[17] Matkahuollon katsottiin pyrkineen omistajiensa suojelemiseen Onnibusilta, joka oli uudistanut matkustajaliikennettä halvoilla hinnoillaan.[18] Keväällä 2012 Matkahuolto lisäsi aikataulujärjestelmäänsä 40–50 uutta reittiliikennevuoroa, lähinnä Onnibusilta, minkä jälkeen sen järjestelmissä näkyivät lähes kaikki kotimaan vuorot.[19]

Ensimmäiset pakettiautomaatit otettiin käyttöön vuonna 2015 Helsingissä ja Kauniaisissa.[20] Tammikuussa 2016 Kilpailu- ja kuluttajaviraston julkaiseman raportin mukaan Matkahuolto ja eri liikennöitsijät olivat olleet osa kartellia, joka oli estänyt ja rajoittanut kilpailijoiden pääsyä alalle.[21] Huhtikuussa 2016 Pakettipalvelu-yhteistyö aloitettiin Keskon kanssa, kun se osti Suomen Lähikauppa Oy:n.[22] Matkahuolto uudisti strategiaansa keväällä 2017 ja kertoi hakevansa kasvua pakettien kuljetuksesta, matkaketjuista ja pikavuorolippujen myynnistä mobiilisovelluksen avulla.[23]

Koiviston Auto on yksi Matkahuollon suurimmista omistajista. Koiviston bussi Jyväskylän Matkakeskuksessa vuonna 2017

Vuonna 2018 Matkahuolto kertoi avaavansa Lehtipisteen kanssa noin 300 pakettiautomaattia.[18] Yhtiöllä oli yhteensä noin 2000 palvelupistettä, muun muuassa R-kioskeissa, K-kaupoissa ja Tokmanneilla.[18] Lokakuussa 2018 Onnibus myytiin Koiviston Liikenteelle, yhdelle Matkahuollon suurimmista omistajista.[18] Korkein hallinto-oikeus julkisti kartelliin liittyvän päätöksensä elokuussa 2019. Sen määräämien korvausten kokonaissummasta (8,9 miljoonaa euroa) Matkahuollon osuus oli 4,3 miljoonaa euroa.[24] Joulukuussa Matkahuolto ja MaaS-alustaa operoiva Kyyti Group sopivat yhteistyöstä matkoja ketjuttavasta mobiilisovelluksesta.[25]

Matkahuolto 2020–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkahuolto julkaisi Reitit ja Liput -mobiilisovelluksen maaliskuussa 2020.[26] Kevään korona-ajan rajoitteiden ja matkustajamäärien nopean romahtamisen vuoksi noin 70 prosenttia normaaliaikojen 10 000 linja-autovuorosta jäi tauolle.[26] Kun verkkokaupan määrä kasvoi samaan aikaan, ei linja-autoliikenteen volyymi riittänyt pakettien kuljetukseen ja paketteja alettiin kuljettaa myös rekoilla.[5]

Kesäkuussa 2021 Reitit ja Liput -sovellukseen lisättiin toimintoja. Se etsi reitit osoitteesta osoitteeseen hyödyntäen eri joukkoliikennemuotoja ja mahdollisti lippujen ostot eri matkaosuuksille.[27] Marraskuussa Matkahuolto avasi Vantaalle uuden logistiikkaterminaalin. Terminaalin Böwe Optimus -lajittelukone yli kaksinkertaisti Matkahuollon pakettien käsittelyvolyymin.[28] Yhtiö alkoi siirtää pakettiliikennettään pois linja-autoista ja linja-autoasemilta. Kuljetukseen käytettiin rekkoja ja pakettiautoja ja lajittelu tapahtui logistiikkakeskuksissa.[5]

Yhtiö lopetti matkalippujen myynnin linja-autoasemilla koko maassa kesäkuussa 2023. Sen jälkeen lippuja sai ostaa joko netistä tai suoraan bussinkuljettajalta.[29] Syksyllä yhtiö kertoi sijoittavansa 25 miljoonaa euroa rakentaakseen uusia terminaaleja ja kasvattaakseen noutopisteverkostoa. Turkuun aiottiin perustaa kansainväliseen pakettiliikenteeseen keskittynyt terminaali. Yhtiö oli myös kehittämässä matkalippukauppaa sekä reittisuunnittelupalvelua, jossa voitiin yhdistää esimerkiksi juna- että linja-automatkoja.[5]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matkahuollon yksi logistiikkaterminaali sijaitsee Kampissa

Matkahuollon omistavat yksityiset linja-autoyhtiöt, eli[5] Linja-autoliitto osastoineen.[2] Yhtiön toimitusjohtaja on ollut vuodesta 2023 Mika Husso.[30] Alan edunvalvontaan keskittyneen Linja-autoliiton tavoitteena on muun muassa hyvien, tasapuolisten ja kestävien liiketoimintaedellytysten turvaaminen jäsenille sekä kaupunkiliikenteessä että maanteiden henkilöliikenteessä. Asiakkaille taas halutaan tarjota liikennepalveluita laadukkaasti ja kattavasti.[31]

Matkahuollon aputoiminimiä ovat Matka Pyörä, Suomen Pikarahti ja Siipipyörä.[1]

Matkahuollolla on logistiikkaterminaalit Jyväskylässä, Helsingissä (Kamppi-kauppakeskuksen alakerrassa), Tampereella ja Vantaalla.[28]

Johtoryhmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2026 Matkahuollon hallituksen puheenjohtajana toimi Katri Harra. Muita jäseniä olivat varapuheenjohtaja Johanna Lehtosen lisäksi Henri Hihnala, Lauri Hiltunen, Markus Kühn, Tomi Pienimäki, Kennet Svanbäck ja Maria Timgren.[3]

Johtoryhmään kuului toimitusjohtaja Mika Husson lisäksi Riku Korpela, Olessia Kozlova, Petri Lindqvist, Petri Luurila, Aleksi Manninen, Teemu Naatula, Kati Nevalainen, Jani Ståhlhammar, Hanna Weckman ja Tiina Åkerlund.[3]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matkahuollon tavaraterminaali Oulussa.

Matkahuollon perinteinen tehtävä on ollut tuottaa palveluita jäsenyrityksilleen. Se on ylläpitänyt linja-autoasemia, kehittänyt lipunmyyntiä ja markkinoinut linja-autoliikennettä. Pakettien kuljettaminen oli yhtiölle aluksi täydentävää liiketoimintaa, mutta 2000-luvulla pakettiliiketoiminnan merkitys on kasvanut.[5]

Matkapalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Busseissa maksamiseen käytetään Matkahuollon maksupäätteitä. Kuva vuodelta 2023.

Matkahuolto on keskittynyt linja-automatkustukseen liittyviin palveluihin, lippuihin ja aikatauluihin. Asiakkaina sillä on yksittäisten matkustajien lisäksi myös kuntia, kaupunkeja, yrityksiä ja yhteisöjä.[32] Liikennöitsijöille se kehittää digitaalisia työkaluja kuten lippu- ja maksujärjestelmiä.[33]

Matkahuolto Matkat-sovellus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkat-mobiilisovelluksella yksityishenkilöt voivat suunnitella matkaan liittyviä matkaketjuja ja ostaa tarvitut liput maanlaajuisesti. Sovelluksesta löytyy kaukoliikenteen bussit ja junat sekä lähi- ja paikallisliikenteen kulkuneuvot.[34] Jotkin kunnat käyttävät Matkat-sovellusta paikallislippujen myyntiin. Esimerkiksi Savonlinna otti sovelluksen käyttöön vuonna 2020,[35] Riihimäki vuonna 2026.[36]

Sovellus julkaistiin maaliskuussa 2020 nimellä Reitit ja Liput.[26] Se mahdollisti reittien etsinnän osoitteesta osoitteeseen hyödyntäen eri joukkoliikennemuotoja (paikallis-, seutu- ja kaukoliikenteen matkat, saariston lautat). Sovelluksesta saa ostaa liput kaikille matkaosuuksille.[27] Kesällä 2023 Matkahuollon kausi- ja sarjalippujen myynti siirrettiin sovellukseen. Kertalippuja sai ostaa myös verkkosivulta ja bussista.[37] Keväällä 2026 sovelluksen nimeksi vaihdettiin Matkahuolto Matkat.[38] Samalla sovellukseen lisättiin laivayhteydet Tallinnaan ja Tukholmaan.[34]

Muut matkapalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkahuollon Bussipassi-palvelun avulla käyttäjät saavat matkustaa rajattomasti linja-autoilla[26] viikon tai kahden viikon ajan.[39] Palvelu on otettu käyttöön 2010-luvulla.[26]

Kesällä 2025 Matkahuolto järjesti ensimmäistä kertaa Mysteerimatkoja. Helsingistä, Jyväskylästä ja Oulusta heinäkuussa lähteneiden 6-9 tuntia kestäneiden matkojen kohteeksi saattoi valita kylän, kaupungin, rannan tai metsän. Matkan tarkka kohde selvisi matkustajille vasta perillä.[40] Kaikki kymmenen matkaa myytiin loppuun, osallistujia oli 700.[41]

Pakettipalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matkahuollon pakettipiste Jyskän Lidlissä Jyväskylässä vuonna 2026
Matkahuollon pakettien vastaanotto/toimituspalvelu vuonna 2017

Matkahuolto on Suomen toiseksi suurin pakettitoimija Postin jälkeen.[42] Se kuljettaa yksityishenkilöiden[43] ja yritysten paketteja koko Suomessa.[44]

Matkahuollon Paketit-sovelluksesta näkee paketin viimeisen noutopäivän ja sen kautta voi tarvittaessa pidentää paketin säilytysaikaa.[45] Pakettinsa nopeasti hakeneita on palkittu pisteillä vuodesta 2024 lähtien.[46] Kerätyillä pisteillä saa alennuksia paketin lähettämisessä, säilytysajan pidentämisessä ja kotiinkuljetuksissa.[47]

Paketit lajitellaan logistiikkakeskuksissa ja ne kuljetetaan rekoilla ja pakettiautoilla.[5] Matkahuolto siirsi pakettikuljetukset niihin, kun verkkokaupan kasvu, jakelun automatisointi ja pakettiautomaattien suosio lisäsivät pakettien määrää niin paljon, ettei linja-autojen kapasiteetti enää riittänyt.[42]

Vuonna 2011 Matkahuolto kuljetti lähes 10 miljoonaa pakettia,[48] vuonna 2017 yli 13 miljoonaa pakettia[49] ja vuonna 2019 noin 15 miljoonaa.[50] Traficomin arvioin mukaan Matkahuolto toimitti vuonna 2020 viidenneksen Suomessa kuljetetuista paketeista, 20 miljoonaa kappaletta.[51] Vuonna 2025 Matkahuolto kuljetti noin 20 miljoonaa pakettia.[42]

Palvelupisteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 Matkahuollolla oli 1600 palvelupistettä, joihin kuului esimerkiksi 300 pakettiautomaattia.[52] Vuonna 2026 Matkahuolto avasi yli 300 uutta pakettiautomaattia ja laajensi sen vanhoja automaatteja.[45] Tämän jälkeen Matkahuollon palveluverkostoon kuului noin 2 550 palvelupistettä.[32]

Yhteiskuntavastuu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 Matkahuollon järjestelmäuudistuksessa omat palvelimet ja konesali korvattiin pilvipohjaisella konesalipalvelulla. Muutoksella säästettiin 400 000 euroa it-kuluista, kun esimerkiksi sähkön kulutus pieneni.[53] Vuonna 2022 yhtiön hiilidioksidipäästöistä kahdeksan prosenttia tuli tietotekniikasta.[54]

Kesällä 2022 Matkahuolto kertoi aikeistaan korvata fossiiliset polttoaineet omissa autoissaan biodieselillä alkuvuonna 2023. Yrityksen tavoite oli puolittaa vuoden 2020 päästötaso vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yhtiö tavoitteli hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä päästöjen vähennysten ja kompensointien avulla.[55]

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Matkahuolto ja Onnibus olivat vuonna 2015 arvostetuimmat liikenne- ja kuljetusbrändit Suomessa.[56]
  • Vuonna 2020 Matkahuolto herätti tutkimuksen mukaan Suomessa toimivasta kahdeksasta logistiikka-alan yhtiöstä positiivisimman mielikuvan.[57]
  • Tivi valitsi Matkahuollon toimitusjohtaja Janne Jakolan vuoden digijohtajaksi vuonna 2021[58]
  • Marraskuussa 2021 Matkahuollon Porvoon kyläkyyti sijoittui toiseksi Keskuskauppakamarin ensimmäisessä Vuoden vastuullisuusteko -kilpailussa.[59]
  • Vuonna 2025 Matkahuolto oli maan arvostetuin pakettibrändi, matkapalveluissa se sijoittui toiseksi.[60]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Matkahuolto www.finder.fi. Viitattu 2.7.2026.
  2. 1 2 3 Turunen, Petri: Jääkö bussimatkustaja tienposkeen, jos lupaa Uudenmaan rajan ylittämiseen ei ole? Ilta-Sanomat. 28.3.2020. Viitattu 11.8.2023.
  3. 1 2 3 Yrityksen johto Yrityksen johto. Viitattu 6.8.2026.
  4. ↑ Matkahuolto yrityksenä Matkahuolto yrityksenä. Viitattu 13.10.2023.
  5. 1 2 3 4 5 6 7 Verkkokauppa | Matkahuollon taustalla on busseja ja pahamaineinen yökerho Helsingin Sanomat. 16.10.2023. Viitattu 16.10.2023.
  6. 1 2 Oy Matkahuolto Ab — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 11.8.2023.
  7. 1 2 Kauppaneuvos Jan Heikkilä (1936–) kansallisbiografia.fi. Viitattu 11.8.2023.
  8. ↑ Viitaniemi, Matti: Pakettitoimistoista kattavaksi kuljetusjärjestelmäksi - Oy Matkahuolto Ab 1933-1993, s. 13,17,19,37,38,56,133. Gummerus, 1993.
  9. ↑ Kurkinen, Jari: Euroopan parasta bussiliikennettä - Linja-autoliitto 80 vuotta, Matkahuolto 75 vuotta, s. 53,54,56. Linja-autoliitto, 2008.
  10. 1 2 Matkahuollon älykortit käyttöön Kauppalehti. 28.3.1996. Viitattu 12.8.2023.
  11. ↑ Riihonen, Risto: Bussiyhtiöt ja Matkahuolto kehittävät elämisen eväitä Kauppalehti. 14.8.2023. Viitattu 14.8.2023.
  12. ↑ Kaukoliikenteen bussitiedot Matkahuollon sivuille Kauppalehti. 14.8.2023. Viitattu 14.8.2023.
  13. ↑ Matkahuolto kokeilee busseissa langatonta internetiä Yle Uutiset. 26.6.2007. Viitattu 11.8.2023.
  14. ↑ Tradeka muuttuu Suomen Lähikaupaksi Yle Uutiset. 11.12.2008. Viitattu 14.8.2023.
  15. ↑ Tammilehto, Pirkko: Matkahuollon paketit voi hakea Tradekan kaupoista Kauppalehti. 14.8.2023. Viitattu 14.8.2023.
  16. ↑ Sinervä, Ilkka: 38 miljoonan sakot uhkana Kauppalehti. 26.1.2016. Viitattu 14.8.2023.
  17. ↑ Huhtanen, Jarmo: Kilpailuvirasto ratsasi Linja-autoliiton ja Matkahuollon pääkonttorit Helsingin Sanomat. 6.9.2011. Viitattu 11.8.2023.
  18. 1 2 3 4 Tammilehto, Pirkko: Matkahuolto haastaa Postin: lähtee uusin voimin pakettikilpailuun Kauppalehti. 11.10.2018. Viitattu 12.8.2023.
  19. ↑ Matkahuolto taipui aikataulukiistassa Yle Uutiset. 4.6.2012. Viitattu 11.8.2023.
  20. ↑ Verkko-ostosten noutoon joustoa Kauppalehti. 27.4.2015. Viitattu 14.8.2023.
  21. ↑ Boxberg, Katja: Selvitys: Linja-autokartelli jarrutti kilpailua vuosia Helsingin Sanomat. 31.1.2016. Viitattu 11.8.2023.
  22. ↑ Kesko osti Suomen Lähikaupan Kauppalehti. 13.4.2016. Viitattu 12.8.2023.
  23. ↑ Nikula, Paula: Matkahuolto pistää itsensä uusiksi Kauppalehti. 24.5.2017. Viitattu 12.8.2023.
  24. ↑ Paakkanen, Mikko: KHO korotti bussiyhtiöiden seuraamusmaksuja kartellista, osa maksuista nousee sadastatuhannesta jopa miljooniin euroihin Helsingin Sanomat. 20.8.2019. Viitattu 11.8.2023.
  25. ↑ Junttila, Harri: Uusi sovellus yhdistää pian kaikki Suomen bussit, kimppa-autot, taksit ja kaupunkipyörät Kauppalehti. 11.8.2023. Viitattu 12.8.2023.
  26. 1 2 3 4 5 Uudenmaan rajojen avaaminen tuskin lisää bussi- ja junavuorojen tarvetta merkittävästi LS24. 15.4.2020. Viitattu 16.10.2023.
  27. 1 2 Lähdevuori, Laura: Matkahuolto laajentaa matkaketjuverkostoaan, pyrkii ”dialogiin” asiakkaiden kanssa Talouselämä. 15.6.2021. Viitattu 11.8.2023.
  28. 1 2 Tammilehto, Pirkko: Matkahuolto haastaa Postin nyt tosissaan Kauppalehti. 25.11.2021. Viitattu 28.8.2023.
  29. ↑ Hietalahti, Kaisa: Linja-autoasemien lipunmyynti loppuu kesällä koko maassa Aamulehti. 17.3.2023. Viitattu 28.8.2023.
  30. ↑ Lukkari, Esko: Mika Hussosta Matkahuollon uusi toimitusjohtaja Osto&Logistiikka. 31.1.2023. Viitattu 3.7.2026.
  31. ↑ Linja-autoliitto, toiminta-ajatus linja-autoliitto.fi. Linja-autoliitto. Viitattu 23.8.2023.
  32. 1 2 Liiketoimintamme Liiketoimintamme. Viitattu 2.7.2026.
  33. ↑ Liikennöitsijän palvelut – Liput, aikataulut ja ajoneuvolaitteet | Matkahuolto Liikennöitsijän palvelut – Liput, aikataulut ja ajoneuvolaitteet | Matkahuolto. Viitattu 6.8.2026.
  34. 1 2 Lukkari, Esko: Matkahuollon Matkat-sovellus kattaa nyt ulkomaitakin Osto&Logistiikka. 5.3.2026. Viitattu 2.7.2026.
  35. ↑ Matkahuollon mobiilisovellus käyttöön Savonlinnan joukkoliikenteeseen Yle Uutiset. 31.7.2020. Viitattu 2.7.2026.
  36. ↑ Kekki, Marko: Riihimäen joukkoliikenteessä merkittäviä muutoksia kesäksi Aamuposti. 26.5.2026. Viitattu 2.7.2026.
  37. ↑ Matkahuollon matkakortin voi pian saada vain mobiilisovellukseen Ilta-Sanomat. 23.2.2023. Viitattu 2.7.2026.
  38. ↑ Reitit ja Liput saa uuden nimen Reitit ja Liput saa uuden nimen. Viitattu 2.7.2026.
  39. ↑ Bussipassi Bussipassi. Viitattu 16.10.2023.
  40. ↑ Matkailu | Matkahuolto tarjoaa tänä kesänä matkoja tuntemattomaan Helsingin Sanomat. 17.6.2025. Viitattu 2.7.2026.
  41. ↑ Siippainen, Aapo: Matkahuolto ei kertonut mysteerimatkan päämäärää Aamuposti. 6.7.2025. Viitattu 2.7.2026.
  42. 1 2 3 Hytönen, Timo: Pakettirahti katosi linja-autoista Yle Uutiset. 23.6.2026. Viitattu 2.7.2026.
  43. ↑ Pakettipalvelut henkilöille Pakettipalvelut henkilöille. Viitattu 2.7.2026.
  44. ↑ Pakettipalvelut yrityksille | Matkahuolto Pakettipalvelut yrityksille | Matkahuolto. Viitattu 2.7.2026.
  45. 1 2 Kaskela, Elias: Matkahuolto: Merkittävä muutos pakettien hakemiseen Ilta-Sanomat. 22.1.2026. Viitattu 2.7.2026.
  46. ↑ Väinämö, Jouki: Matkahuolto kannustaa noutamaan paketit automaateista ripeästi, koska ruuhka-aika lähestyy Yle Uutiset. 30.10.2024. Viitattu 2.7.2026.
  47. ↑ Perttunen, Mikko: Matkahuolto lyhentää pakettiensa säilytysaikaa www.markkinointiuutiset.fi. 22.1.2026. Viitattu 2.7.2026.
  48. ↑ Kuumat pakettimarkkinat yle.fi. 26.4.2012. Viitattu 11.8.2023.
  49. ↑ Eskola, Hanna: Matkahuolto kuljetti viime vuonna yli 13 miljoonaa pakettia Talouselämä. 8.1.2018. Viitattu 11.8.2023.
  50. ↑ Mainio, Tapio: Postilakko satoi pysyvästi Matkahuollon laariin Talouselämä. 2.1.2020. Viitattu 11.8.2023.
  51. ↑ Palmén, Joanna: Kuljetusyhtiöiden pudotuspeli kovenee, eikä ilmaista kotiinkuljetusta ole olemassa Talouselämä. 6.11.2021. Viitattu 11.8.2023.
  52. ↑ Karkimo, Ari: Matkahuollon johtaja riemuitsee huippuajoitusta Talouselämä. 13.11.2019. Viitattu 11.8.2023.
  53. ↑ Kailio, Antti: Matkahuolto säästää 400 000 euroa vuodessa it-uudistuksen avulla – palvelimet ovat päällä vain tarvittaessa Kauppalehti. 15.9.2022. Viitattu 14.8.2023.
  54. ↑ HS Ympäristö | Suomalaisyritys säästi yli 400 000 euroa ja valtavasti sähköä laittamalla it-järjestelmänsä kuntoon. Helsingin Sanomat. 25.5.2022. Viitattu 28.8.2023.
  55. ↑ Päästöt | Matkahuolto aikoo lopettaa fossiilidieselin käytön ensi vuonna Helsingin Sanomat. 22.6.2022. Viitattu 28.8.2023.
  56. ↑ Kaislaniemi, Mari: Onnibus ja Matkahuolto kiihdyttivät kärkeen Kauppalehti. 14.10.2015. Viitattu 14.8.2023.
  57. ↑ Suutarinen, Janne: Tutkimus paljastaa, mitä mieltä suomalaiset ovat eri kuljetusalan brändeistä Kauppalehti. 11.8.2023. Viitattu 12.8.2023.
  58. ↑ Vaikean vuoden onnistujat Tivi. 21.10.2021. Viitattu 11.8.2023.
  59. ↑ 4H Suomen Taimiteko voitti vastuullisuuskilpailun Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 28.8.2023.
  60. ↑ Lukkari, Esko: Matkahuolto yhä maan arvostetuin pakettibrändi Osto&Logistiikka. 12.9.2025. Viitattu 2.7.2026.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Yrjö Raevuori: Linja-autoliikenteen vaiheet. Tampere 1948.
  • Matti Viitaniemi – Aarne Mäkelä: Suomen linja-autoliikenteen historia. Jyväskylä 1978.
  • Matti Viitaniemi: Pakettitoimistoista kattavaksi kuljetusjärjestelmäksi – Oy Matkahuolto Ab 1933-1993. Jyväskylä 1993.
  • Jari Kurkinen: Euroopan parasta bussiliikennettä. Saarijärvi 2008.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Matkahuolto&oldid=24156275”