Matkahuolto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oy Matkahuolto Ab[1]
Matkahuollon logo.svg
Tunnuslause Paremmin perillä
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 28. tammikuuta 1933[2]
Toimitusjohtaja Mika Husso (va)[3]
Puheenjohtaja Mika Salokangas [3]
Avainhenkilöt

Lakiasianjohtaja Riku Korpela, Markkinointi- ja viestintäjohtaja Olessia Kozlova, Matkustaja- ja Liikennöitsijäpalvelut va. johtaja Anu Pekurinen, Talousjohtaja Teemu Naatula, Pakettipalvelut ja palvelupisteverkosto ja tuontanto johtaja Kati Nevalainen, Myyntijohtaja Juha-Pekka Pirvola, Teknologia- ja strategiajohtaja Mika Rajanen, Tuotantojohtaja Jani Ståhlhammar, Henkilöstöjohtaja Hanna Weckman,

Asiakaspalvelujohtaja Tiina Åkerlund
Kotipaikka Helsinki, Suomi[1]
Toiminta-alue Matka- ja Pakettipalvelut
Toimiala linja-autoasemat[1]
Liikevaihto Nousua 91 milj. € (2018)
Liikevoitto Nousua +0,26 milj € (2015)[4]
Henkilöstö 610 (2018)
Tytäryhtiöt Trimico Oy sekä kiinteistöosakeyhtiöitä
Omistaja Linja-autoliitto ry sekä sen osastot
Kotisivu www.matkahuolto.fi

Oy Matkahuolto Ab on 28. tammikuuta 1933 perustettu yksityinen linja-autoliikenteen palvelu- ja markkinointiyritys, jonka omistaa Linja-autoliitto osastoineen. Yhtiön pääliiketoiminta-alat ovat matka- ja pakettipalvelut sekä kioskipalvelut.[2]

Oy Matkahuolto Ab:n tytäryhtiöitä ovat Trimico Oy sekä kiinteistöosakeyhtiöt. Trimico Oy:n päätoimialana ovat liiketoimintojen taustaohjelmien valmistus, suunnittelu, vuokraus ja myynti. Matkahuolto omistaa 12 kiinteistöosakeyhtiötä, jotka pääasiassa omistavat kukin yhden linja-autoaseman. Niiden merkitys Matkahuollon taloudelliseen tilaan on kuitenkin vähäinen.[2] Yrityksen aputoiminimiä ovat Matka Pyörä, Suomen Pikarahti ja Siipipyörä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linja-autoliikenteen alkuaikoina yrittäjät ilmoittivat kukin erikseen sanomalehdissä, mistä heidän bussinsa lähtevät ja mihin aikaan. Vuonna 1928 perustettiin Linja-autoliikennöitsijäin Liitto (LAL), ja LAL:n paikallisosastot ryhtyivät perustamaan keskitettyjä linja-autoasemia. Ensimmäinen linja-autoasema aloitti Tampereella vuonna 1932. Asemat syntyivät usein huoltoasemien yhteyteen, sillä öljyalan yritykset oivalsivat tässä tilaisuuden kasvattaa markkinoitaan.[5]

Oy Matkahuolto Ab:n perustivat 1933 LAL:n ohella öljy-yhtiöt Shell ja Nobel-Standard sekä Suomen Autoilijaliitto ry ja Vakuutusosakeyhtiö Liikenne, kukin 20 prosentin osuudella. Kaksi viimemainittua myivät 1930-luvun loppuun mennessä osuutensa LAL:lle. Yhtiöjärjestyksen mukaan Matkahuolto pyrki "toimimaan ammattiautoilijoiden huoltokonttorina, perustamaan linja-autojen pysähdyspaikoille odotus- ja matkailutoimistoja sekä tavaran säilytys- ja kuljetustoimistoja, omistamaan tai vuokraamaan kiinteistöjä, toimimaan vakuutusyhtiöiden asiamiehinä, harjoittamaan ravintola- ja kahvilaliikettä ynnä kauppaa kaikilla autoalaan kuuluvilla artikkeleilla."[5]

Matkahuollon tehtävistä tärkein oli linja-autoasemaverkon laajentaminen. Vuonna 1939 Matkahuollolla oli 56 toimipaikkaa ja 36 omaa asemaa. Helsingin linja-autoasema avattiin vuonna 1935. Sinne sijoittui Matkahuollon pääkonttorin lisäksi Linja-autoliikennöitsijäin Liitto.[5]

Sotien aikana linja-autoliikenteen suosio kasvoi, mutta autokapasiteetti supistui. Matkaliput oli varattava ennakkoon, ja lipunmyynti Matkahuollon asemilla lisääntyi. Sotien jälkeen 1947 Matkahuollon omia linja-autoasemia oli 45, ja kolme vuosikymmentä myöhemmin 1977 jo 68. Asiamiestoimipaikkoja oli 225 vuonna 1947. Suurimmillaan asiamiesverkko oli vuonna 1967 (464 kpl), kunnes verkosto alkoi supistua maaseudulta pois muuton ja yksityisautoistumisen takia. Vuonna 1977 yrittäjävetoisia Matkahuollon toimipaikkoja oli vajaa 400.[5]

Sotien jälkeen Matkahuolto tarjosi palvelujaan myös liikenteenharjoittajille myymällä matkalippuniteitä, rahastajan pihtejä ja kuljettajan lakkeja. Almex-rahastuskassakoneita meni kaupaksi 1960–1970-luvuilla vuosittain aluksi 300 ja lopulta noin tuhat kappaletta vuodessa.[5]

Matkahuollon välittämän bussirahdin määrä kasvoi nopeasti sodan jälkeen. Kun vuonna 1947 tehtiin runsas miljoona rahtikirjaa, vuonna 1969 niitä kirjoitettiin jo yli viisi miljoonaa. Vuonna 1989 Matkahuolto keskitti tavarakuljetukset Sininen Kuljetus –nimiseen konseptiin. Seuraavana vuonna monet bussiyritykset liittyivät ExpressBus-palveluun.[5]

Vuonna 2013 Matkahuolto perusti ShopInShop-verkkopalvelun, joka oli tarkoitettu kokoamaan suomalaiset verkkokaupat yhteen paikkaan[6]. ShopInShop suljettiin tammikuussa 2018[7]

Matkapalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkahuollon tavaraterminaali Oulussa.

Matkahuolto kehittää linja-automatkustukseen liittyviä palveluja ja tuotteita sekä vastaa niiden saatavuudesta. Matkahuollon merkittäviin tehtäviin kuuluu aikatauluinformaatiojärjestelmien, matkakortti- ja matkalippujärjestelmien, maksu- ja clearingjärjestelmien sekä muiden matkustukseen liittyvien maksu- ja tietojärjestelmien kehittäminen.[2]

Yrityksellä on internet- ja puhelinpalvelu, jossa on useimpien Suomessa liikennöivien kaukoliikenteen linja-autojen aikataulut. Linja-autojen lähtöjä on noin 40 000 päivässä ja lisäksi linja-autopysäkkitietoja on 20 000 paikalta.[2]

Matkahuollon matkakorttijärjestelmä on käytössä valtakunnallisesti kaukoliikenteessä sekä useilla eri paikkakunnilla kaupunki- ja seutuliikenteessä. Järjestelmä on avoin ja yhteensopiva myös muiden järjestelmien kanssalähde?.

Pakettipalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkahuolto ylläpitää Suomen laajuista paketinkuljetusjärjestelmää, joka 2020-luvulle saakka perustui linja-autoliikenteen aikataulutettuun reittiverkostoon. Toimintaan kuuluu lisäksi nouto- ja jakelupalvelu.[2] Vuonna 2015 Matkahuolto kuljetti yli 12 miljoonaa pakettialähde?.

Palveluverkosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkahuollon palveluverkostoon kuului vuonna 2020 yli 2 000 palvelupistettä.[8] Matkahuollon palveluja välittää noin 400 asiamiestä. Lisäksi Pakettipisteinä palvelee K-Marketeja, R-kioskeja, Saleja ja Tokmanneja sekä lukuisia muita yrityksiä kautta maan. Matkahuollon matkakortteja ladataan myös R-kioskeissa.[2]

Kartelli 2010–2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailuvirasto teki syyskuussa 2011 yllätystarkastuksen Matkahuollon ja Linja-autoliiton pääkonttoreihin kartelliepäilyn vuoksi. Virasto epäili Matkahuoltoa ja Linja-autoliittoa kilpailunrajoituslain (480/1992) 4 § ja 6 § rikkomisesta eli kilpailijoiden keskeisestä kielletystä yhteistyöstä sekä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.[9]

Tammikuussa 2016 Kilpailu- ja kuluttajavirasto sai valmiiksi tutkinnan, jonka mukaan Matkahuolto on ollut osa kartellia. Kartelli, johon on kuulunut Matkahuollon lisäksi eri liikennöitsijöitä, on estänyt ja rajoittanut kilpailijoiden pääsyä alalle. Virasto esitti lähes 40 miljoonan sakkoa liikennöitsijöille ja Matkahuollolle. Markkinaoikeus ratkaisi Matkahuoltoa koskevan asian joulukuussa 2017 ja hylkäsi merkittävän osan Kilpailu- ja kuluttajaviraston vaatimuksista.[10]

Asian käsittely jatkui Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, joka julkisti päätöksensä 20.8.2019. KHO muutti markkinaoikeuden päätöstä merkittävästi. Korvausten kokonaissummaksi tuli yhteensä 8,9 milj. euroa, josta Matkahuollon osuus oli suurin, 4,3 milj. euroa[11][12]

Arvostelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneministerinä vuosina 2011–2014 toiminut Merja Kyllönen on sanonut Matkahuollon uhkailleen häntä.[13] Matkahuolto kiisti väitteen tiedotteessaan.[14]

Matkahuollon omistaa Linja-autoliitto, jonka tehtävänä on vaikuttaa muun muassa julkiseen valtaan niin, että liiton jäsenten toiminta olisi kannattavaa.[15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä Patentti- ja rekisterihallitus ja verohallinto. Viitattu 14.10.2016.
  2. ↑ a b c d e f g Yritystieto Oy Matkahuolto Ab. Arkistoitu 19.12.2010. Viitattu 12.1.2011.
  3. ↑ a b Finder yritystieto Fonecta Oy. Viitattu 11.5.2019.
  4. ↑ Yrityshaku Sanoma Media Finland, Taloussanomat. Arkistoitu 23.4.2014. Viitattu 30.8.2016.
  5. ↑ a b c d e f [www.elma.elka.fi/ArkHistory/M110.DOC Matkahuolto 1933–] (doc) Suomen Elinkeinoelämän keskusarkisto. Viitattu 9.9.2012. [vanhentunut linkki]
  6. ↑ Matkahuolto perustaa tavaratalon nettiin Markkinointi & Mainonta. 28.3.2013. Viitattu 31.8.2019.
  7. ↑ ShopInShop Verkkokaupat shopinshop.fi. Viitattu 15.9.2019. (englanniksi)
  8. ↑ Vuosikertomus 2020 (.pdf) matkahuolto.fi. Viitattu 28.12.2022.
  9. ↑ https://web.archive.org/web/20120814023730/http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/2011/09/1385002/hs-linja-autoliikenteessa-epaillaan-kartellia
  10. ↑ http://www.hs.fi/talous/a1453694895808
  11. ↑ .Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 3712 (PDF) kho.fi. 20.8.2019. Viitattu 22.8.2019.
  12. ↑ Paakkanen, Mikko: KHO korotti bussiyhtiöiden seuraamusmaksuja kartellista, osa maksuista nousee sadastatuhannesta jopa miljooniin euroihin (Helsingin Sanomien uutinen 20.8.2019) hs.fi. Viitattu 22.8.2019.
  13. ↑ Ministeri Kyllönen: Matkahuolto on uhkaillut minua, Vihreä Lanka 14.2.2013.
  14. ↑ Matkahuolto tyrmää väitteet: Emme olleet uhkailleet liikenneministeriä mtvuutiset.fi. 15.2.2013. Viitattu 28.12.2022.
  15. ↑ Toiminta-ajatus (Arkistoitu – Internet Archive), Linja-autoliitto.fi, luettu 27.2.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Matkahuolto.
  • Oy Matkahuolto Ab
  • Matti Viitaniemi – Aarne Mäkelä: Suomen linja-autoliikenteen historia. Jyväskylä 1978.
  • Yrjö Raevuori: Linja-autoliikenteen vaiheet. Tampere 1948.
  • Matti Viitaniemi: Oy Matkahuolto Ab 1933-1993.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Matkahuolto&oldid=21594004”