Kaukoliikenne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaukolinja-auto asemalla.

Kaukoliikenne tarkoittaa pitkämatkaista usein kaupunkien välistä linja-autoliikennettä, erotukseksi paikallisliikenteestä ja tilausliikenteestä. Kaukolinjaliikenne jakautuu edelleen vakiovuoroihin ja pikavuoroihin.

Vakiovuoro on maaseudulla ja kaupunkien välillä ajava vuoro, joka pysähtyy pienemmissä kylissä ja tarvittaessa kaikilla reitin varrella olevilla pysäkeillä.[1] Vakiovuororeittien pituus vaihtelee 10 kilometristä jopa satoihin kilometreihin. Vakiovuorojen suurimmat käyttäjäryhmät ovat koululaiset ja työmatkalaiset, joten vuorot on ajoitettu näiden ryhmien tarpeiden mukaan. Vakiovuoroilla kuljetetaan myös rahtia.

Pikavuoroja ajetaan keskikokoisten ja suurten kaupunkien välillä, ja ne pysähtyvät vain merkityillä pikavuoropysäkeillä.[1] Yhtiöstä riippuen autot ovat melko uusia, ja niiden varusteluun kuuluu yleensä WC. Pikavuoro kuljettaa matkustajien lisäksi rahtia. Pitkillä yhteysväleillä voi kulkea myös erikoispikavuoroja, jotka ajavat nopeammin ja mahdollisimman suoraan päätepisteeseen pysähtymättä pienemmissä kaupungeissa reitin varrella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tietoa linja-automatkustajille 4.6.2012. Pohjolan Matka. Viitattu 28.9.2013.
Tämä liikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.