Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari (lyhenne K3) on Suomen kauppakamarien yhteistyöelin. Se pyrkii edistämään yritysten toimintaedellytyksiä ja yrittäjyyttä. Keskuskauppakamarin toimintaa säätelee kauppakamarilaki (1.11.2002/878).

Keskuskauppakakamarin toimintaa ovat yritysten edunvalvonta, elinkeinoelämän itsesääntelytehtävät ja julkiset tehtävät. Keskuskauppakamarin yhteydessä toimivat muun muassa seuraavat toimielimet: välimieslautakunta ja lunastuslautakunta (nimeävät jäsenet välimiesoikeuksiin), kiinteistönarviointilautakunta (hyväksyy ja valvoo auktorisoituja kiinteistöarvioijia (AKA)), tavarantarkastajalautakunta (hyväksyy ja valvoo tavarantarkastajia (HTT)) ja liiketapalautakunta (antaa lausuntoja hyvän liiketavan mukaisesta toiminnasta).

Keskuskauppakamarin alaisuudessa aiemmin toiminut tilintarkastuslautakunta on siirtynyt Patentti- ja rekisterihallitukselle 1.1.2016 alkaen.

Keskuskauppakamari myöntää Suomen elinkeinoelämän tunnustuksena ansiomerkkejä.

Historia

Keskuskauppakamari perustettiin 17. heinäkuuta 1918 Helsingin pörssitalossa.

Kauppakamariryhmä

Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria muodostavat Suomen kauppakamariryhmän. Kauppakamareilla on yli 20 000 jäsentä, joista valtaosa on yrityksiä (2016). Yrityksistä 45 prosenttia edustaa palvelualoja, 25 prosenttia kauppaa, 20 prosenttia teollisuutta ja 10 prosenttia muita toimialoja. Lisäksi kauppakamarien jäseniin kuuluu julkisyhteisöjä, elinkeinonharjoittajia, kuntia ja yhdistyksiä. Jäsenyys on organisaatiokohtainen.

• Etelä-Karjalan kauppakamari
• Etelä-Pohjanmaan kauppakamari
• Etelä-Savon kauppakamari
• Helsingin seudun kauppakamari
• Hämeen kauppakamari
• Keski-Suomen kauppakamari
• Kuopion kauppakamari
• Kymenlaakson kauppakamari
• Lapin kauppakamari
• Länsi-Uudenmaan kauppakamari
• Oulun kauppakamari
• Pohjanmaan kauppakamari
• Rauman kauppakamari
• Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari
• Satakunnan kauppakamari
• Pohjois-Karjalan kauppakamari
• Tampereen kauppakamari
• Turun kauppakamari
• Ålands handelskammare

Organisaatio

Keskuskauppakamarissa ylintä päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, joka muodostuu alueellisten kauppakamarien valitsemista edustajista. Edustajien lukumäärä määräytyy suhteessa kauppakamarien jäsenten lukumäärään. Hallituksen puheenjohtaja toimi vuosina 2017-2021 UPM-Kymmene Oyj:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen. Vuodesta 2022 hallituksen puheenjohtajana on toiminut OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja oli toukokuun 2010 alusta syksyyn 2017 asti filosofian tohtori Risto E. J. Penttilä. Maaliskuussa 2018 toimitusjohtajana aloitti Juho Romakkaniemi.

Keskuskauppakamarin organisaatio koostuu kuudesta yksiköstä. Yksiköt ovat markkinat ja pelisäännöt, liikenne ja infra, verotus ja talouspolitiikka, riidanratkaisu, palvelut ja resurssit sekä viestintä ja sidosryhmät. Lisäksi Keskuskauppakamarin kanssa tiiviissä yhteistyössä toimivat Suomen Nuorkauppakamarit ry, ICC Suomen osasto sekä European Business Leaders’ Convention (EBLC).

Keskuskauppakamarin ansiomerkit

Keskuskauppakamarin ansiomerkki on tunnustus työstä yrityksen ja Suomen elinkeinoelämän puolesta. Merkkejä myönnetään työvuosien, elämäntyön tai erityisen merkittävän teon johdosta elinkeinoelämän palveluksessa.

Katso myös

• Nuorkauppakamari

Lähteet

• Vesikansa, Jyrki: Talouden vapauden puolesta - 75 vuotta Keskuskauppakamarin toimintaa. Otava, 1993. ISBN 951-1-12714-4.

Aiheesta muualla

• Keskuskauppakamarin sivusto
• Keskuskauppakamarin ansiomerkit
• uutishuone
• Facebook-sivu
• Twitter-tili
• LinkedIn
• Youtube-kanava