Keskuskauppakamari

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Keskuskauppakamari (lyhenne K3) on Suomen kauppakamarien yhteistyöelin. Se pyrkii edistämään yritysten toimintaedellytyksiä ja yrittäjyyttä. Keskuskauppakamarin toimintaa säätelee kauppakamarilaki (1.11.2002/878).

Keskuskauppakakamarin toimintaa ovat yritysten edunvalvonta, elinkeinoelämän itsesääntelytehtävät ja julkiset tehtävät. Keskuskauppakamarin yhteydessä toimivat muun muassa seuraavat toimielimet: välimieslautakunta ja lunastuslautakunta (nimeävät jäsenet välimiesoikeuksiin), kiinteistönarviointilautakunta (hyväksyy ja valvoo auktorisoituja kiinteistöarvioijia (AKA)), tavarantarkastajalautakunta (hyväksyy ja valvoo tavarantarkastajia (HTT)) ja liiketapalautakunta (antaa lausuntoja hyvän liiketavan mukaisesta toiminnasta).

Keskuskauppakamarin alaisuudessa aiemmin toiminut tilintarkastuslautakunta on siirtynyt Patentti- ja rekisterihallitukselle 1.1.2016 alkaen.

Keskuskauppakamari myöntää Suomen elinkeinoelämän tunnustuksena ansiomerkkejä.

Keskuskauppakamari perustettiin 17. heinäkuuta 1918 Helsingin pörssitalossa.

Kauppakamariryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria muodostavat Suomen kauppakamariryhmän. Kauppakamareilla on yli 20 000 jäsentä, joista valtaosa on yrityksiä (2016). Yrityksistä 45 prosenttia edustaa palvelualoja, 25 prosenttia kauppaa, 20 prosenttia teollisuutta ja 10 prosenttia muita toimialoja. Lisäksi kauppakamarien jäseniin kuuluu julkisyhteisöjä, elinkeinonharjoittajia, kuntia ja yhdistyksiä. Jäsenyys on organisaatiokohtainen.

Missio, visio ja arvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppakamarit perustettiin 1500-luvulla taistelemaan merirosvoja vastaan [1]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskuskauppakamarissa ylintä päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, joka muodostuu alueellisten kauppakamarien valitsemista edustajista. Edustajien lukumäärä määräytyy suhteessa kauppakamarien jäsenten lukumäärään. Hallituksen puheenjohtaja on UPM-Kymmene Oyj:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen[2]. Toimitusjohtaja on toukokuun 2010 alusta filosofian tohtori Risto E. J. Penttilä.

Keskuskauppakamarin organisaatio koostuu kuudesta yksiköstä. Yksiköt ovat markkinat ja pelisäännöt, liikenne ja infra, verotus ja talouspolitiikka, riidanratkaisu, palvelut ja resurssit sekä viestintä ja sidosryhmät. Lisäksi Keskuskauppakamarin kanssa tiiviissä yhteistyössä toimivat Suomen Nuorkauppakamarit ry, ICC Suomen osasto sekä European Business Leaders’ Convention (EBLC).[3]  

Keskuskauppakamarin ansiomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskuskauppakamarin ansiomerkki on tunnustus työstä yrityksen ja Suomen elinkeinoelämän puolesta. Merkkejä myönnetään työvuosien, elämäntyön tai erityisen merkittävän teon johdosta elinkeinoelämän palveluksessa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vesikansa, Jyrki: Talouden vapauden puolesta - 75 vuotta Keskuskauppakamarin toimintaa. Otava, 1993. ISBN 951-1-12714-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Penttilä, Risto E.J.: Toimitusjohtajan missiolausunto Keskuskauppakamari. Viitattu 2015-07-1.
  2. Hallitus - Kauppakamari Kauppakamari. Viitattu 5.7.2017.
  3. Keskuskauppakamari. Organisaatio. Viitattu 18.2.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.