Risto E. J. Penttilä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Risto E. J. Penttilä Helsingin kirjamessuilla 2012.

Risto Erkki Juhani Penttilä (s. 17. maaliskuuta 1959 Pori[1]) on Nordic West Officen[2] toimitusjohtaja. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori[3] Oxfordin yliopistosta.[4]

Penttilä oli Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVAn johtaja vuodesta 2002[3] ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja vuosina 2010-2017. Hän on nuorsuomalainen ja kokoomuslainen poliitikko, tutkija ja entinen SM-tason jalkapalloilija. Hän on toiminut muun muassa tutkijana, kansanedustajana sekä erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä.

Penttilä oli vuonna 1994 yksi Nuorsuomalaisten puolueen perustajia ja pääsi kansanedustajaksi yhdeksi kaudeksi. 1999 eduskuntavaaleissa puolue ei saanut enää edustajia ja lopetettiin, ja Penttilä piti liki vuosikymmenen ajan taukoa päivänpolitiikasta, kunnes asettui ehdokkaaksi 2009 europarlamenttivaaleissa kokoomuksen ehdokkaana, sai 50 881 ääntä eikä päässyt EU-parlamenttiin.[4] Hän kuitenkin pääsi varasijalle ja sai rannalle jääneistä ehdokkaista suurimman henkilökohtaisen äänimäärän.

Penttilän kirjoituksia on julkaistu useissa julkaisuissa kuten International Herald Tribune, Russia in Global Affairs, Foreign Policy, Helsingin Sanomat ja Dagens Industri. Hänen haastattelujaan on nähty muun muassa CNN, BBC World ja Al-Jazeera -kanavilla.lähde?

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Penttilä suoritti kandidaatin tutkinnon Yalen yliopistossa (Bachelor of Arts 1984). Sittemmin Penttilä jatkoi opintojaan Oxfordin yliopistossa, josta hän valmistui filosofian maisteriksi (engl. Master of Philosophy) 1986 ja tohtoriksi (engl. Doctor of Philosophy) 1989.

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorsuomalaisten puheenjohtajana ja eduskuntaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1994 Penttilä julkaisi Jaakko Tapanisen ja Janne Jutilan kanssa kirjan, jossa he esittelivät liberaalia yhteiskuntanäkemystä ja visioivat Suomen mahdollisuuksia.[5] Pian kirjan julkistamisen jälkeen perustettiin Nuorsuomalainen puolue, jonka puheenjohtajaksi Penttilä ryhtyi. Nuorsuomalaiset pyrkivät haastamaan suomalaisen yhteiskunnan klassisen liberalismin ajatuksin. Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa nuorsuomalaiset saivat läpi kaksi edustajaansa; Risto Penttilän ja Jukka Tarkan. Puolue teki yhteistyötä muun muassa keskustan kanssa, mutta jäi ilman kansanedustajia vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Pian sen jälkeen nuorsuomalaisten toiminta puolueena lakkasi.

Kokoomuksen eurovaaliehdokkaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Penttilä oli kokoomuksen ehdokas vuoden 2009 eurovaaleissa. Penttilä kuvasi kampanjaansa blogissaan seuraavasti: "Euroopan unionin keskiössä ovat neljä vapautta. Nyt nämä vapaudet ovat uhattuna. Itse asiassa koko avoimen yhteiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla. Kysymys on siitä tuleeko Suomi ja Eurooppa ulos lamasta lannistettuna vai uudistuneena. Kysymys on siitä nitistetäänkö markkinatalous vai tehdään siitä parempi versio." Penttilä kertoi keskittyvänsä kolmeen aihealueeseen turvallisuuteen, talouteen ja terveyteen.[6]

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes ilmoitti kannattavansa Penttilää vaaleissa[7], mikä synnytti keskustelua Vasemmistoliiton keskuudessa [8].

Penttilä sai vaaleissa 50881 ääntä ja jäi varasijalle. [9] Henkilökohtainen äänimäärä oli kymmenenneksi suurin.[10] Penttilälle avautui parlamenttipaikka europarlamentaarikko Ville Itälän tultua valituksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi ja joutuessaan täten luopumaan parlamenttipaikastaan. Keskuskauppakamarin hallitus päätti kuitenkin, että se ei myönnä toimitusjohtaja Penttilälle virkavapautta europarlamentaarikon toimen hoitoa varten eikä Penttilä täten mennyt Euroopan parlamenttiin.[11][12] Virallisesti Penttilän oli kuitenkin otettava paikka vastaan[13]: hän tuli valituksi Euroopan parlamentin jäseneksi 1. maaliskuuta 2012 ja hänen eroanomuksensa hyväksyttiin samana päivänä.[14] Lopulta Itälän ja Penttilän tilalle europarlamenttiin nousi 2. varasijalta Petri Sarvamaa.

Penttilä on ehdokkaana vuoden 2019 eduskuntavaaleissa kokoomuksen ehdokkaana Helsingin vaalipiiristä[15].

Asiantuntija ja tutkija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Penttilä tuli tunnetuksi nuorena kansainvälisen politiikan tutkijana vuonna 1991, kun hän ehdotti YYA-sopimuksen sotilaallisten artiklojen mitätöimistä. Asiasta nousi suuri kohu. Jo ennen tätä Penttilän Oxfordin yliopistoon tekemä väitöskirja oli synnyttänyt keskustelua Suomen puolustuspolitiikastalähde?.

Hän toimi nuoruudessaan vierailevana tutkijana Ruotsin, Itävallan ja Suomen ulkopoliittisissa instituuteissa sekä konsulttina McKinsey & Companyn palveluksessa. Hän on myös ollut Maailman talousfoorumin ja Oxford Analytican palveluksessa.

2000-luvulla Penttilä on pyrkinyt asiantuntijaroolissa kyseenalaistamaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden. Vaihtoehdoksi hän on tarjonnut markkinahenkisempää mallia, jollainen on käytössä muun muassa Virossa ja muissa Baltian maissa. Penttilä on kuulunut yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Leif Fagernäsin kanssa näkyvimpiin yrityselämän etujen puolustajiin Suomessalähde?. Keväällä 2004 Penttilä kirjoitti Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla presidentti Tarja Halosen keskittyneen presidenttikaudellaan liikaa maailmanparannukseen ja jättäneen Suomen etujen puolustamisen liian vähälle. Samalla Penttilä kritisoi Suomen perustuslakia siitä, että vallanjako hallituksen ja presidentin välillä ulkopoliittisissa kysymyksissä oli epäselvä. Penttilä kehotti Halosta aloittamaan perustuslain uudistuksen tai olemaan asettumatta ehdolle toiselle kaudelle. Penttilä on kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä ja hän on toiminut vuodesta 2004 Suomen Atlantti-Seuran puheenjohtajana.

Kirjailija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2006 Penttilä julkaisi kirjan Historian roolipeli. Aiemmin Penttilä on julkaissut kirjan G8-maista (The Role of the G8 in International Peace and Security, Oxford University Press 2003), katsauksen Suomen ulkosuhteisiin yhdessä mm. Olli Rehnin ja Timo Pesosen kanssa, Suomen puolustuspolitiikkaa käsittelevän kirjan sekä poliittisen manifestin yhdessä Jaakko Tapanisen ja Janne Jutilan kanssa.

Hän on kirjoittanut useita teoksia suomeksi ja englanniksi. Lisäksi hän kirjoittaa kolumneja Financial Timesiin, International Herald Tribuneen sekä Taloussanomiin.

Yksityiselämä ja harrastukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Penttilä syntyi Porissa, mutta hänen juurensa ovat Pohjanmaalla ja hän kiertänyt nuoruudessaan ympäri Suomea. Hänen äitinsä Anneli "Luumu" Penttilä oli ilma-akrobaatti Pilvien huimapäät -nimisessä lentävässä sirkuksessa. Isä oli taistelulentäjä.[16] Penttilä on naimisissa ja hänellä on kaksi tytärtä.[1]

Penttilä on voittanut Suomen Cupin jalkapallossa Lahden Reippaassa.[17][18], valittu All Ivy League joukkueeseen jalkapallossa ja ollut Oxfordin yliopiston jääkiekkojoukkueen kapteeni. Hän on osallistunut myös Jukolan viestiin.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Risto E. J. Penttilä: Historian roolipeli (Otava 2006)
  • Risto E. J. Penttilä & al.: Ultimatum isänmaalle. Nuorsuomalainen näkemys Suomen mahdollisuuksista (Otava 1994)
  • Risto E. J. Penttilä: Puolustuslinjat : puolustuspolitiikka Suomen kansainvälisen aseman vakauttamisessa 1944-67 (Otava 1988).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Palveluksessanne putkimies Penttilä. (Eurovaalit '09 extra) Nykypäivä, 30.4.2009, nro 18B, s. 26-27. Kokoomus.
  2. Home / NORDIC WEST OFFICE. Viitattu 7.6.2018. (englanniksi)
  3. a b Risto E. J. Penttilä Keskuskauppakamarin johtoon, Yle.fi
  4. a b Jarmo Aaltonen: Penttilä seuraa kari Jalasta Kauppakamarissa. Helsingin Sanomat, 6.1.2009, s. B4.
  5. Risto E.J. Penttilä - Jaakko Tapaninen - Janne Jutila: Ultimatum isänmaalle. Nuorsuomalainen näkemys Suomen mahdollisuuksista. Otava, 1994.
  6. Eurooppaan! Risto E.J. Penttilä. 23.01.2009
  7. Suvi-Anne Siimes: Syrjähypystä kunnon loikkaus. Iltalehti, 14.5.2009.
  8. Siimes yllätti vanhat toverit - ”Ei kestä katsoa...” | Uusi Suomi web.archive.org. 27.9.2015. Viitattu 30.9.2019.
  9. http://tulospalvelu.vaalit.fi/EP2009/s/valitut/kokomaaval.htm
  10. Suhteellisen vaalitavan myötä hän jäi varasijalle
  11. Risto E.J. Penttilä ei lähde europarlamenttiin Helsingin Sanomat. 2.2.2012. Viitattu 30.9.2019.
  12. Risto E. J. Penttilä on valmis mepiksi, jos on pakko Yle Uutiset. Viitattu 30.9.2019.
  13. Vaalijohtaja: Penttilän otettava europarlamentin paikka vastaan Yle Uutiset. Viitattu 30.9.2019.
  14. Minutes - Monday, 12 March 2012 - Composition of Parliament www.europarl.europa.eu. Viitattu 30.9.2019.
  15. TE: ”Mitään ei ole opittu megauudistuksista” Verkkouutiset. Viitattu 5.3.2019.
  16. Risto-visa. Risto E. J. Penttilän nettisivut.
  17. Finaali (Suomen Cup 1978) Suomencup.net. Viitattu 26.1.2009.
  18. Suomen Cupin historiaa Suomen Palloliitto. Viitattu 26.1.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]