Suomen Asianajajat
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Muuten lähteetön mutta valvontalautakunnalle laitoin lähteen. |
| Suomen Asianajajat | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1958 |
| Toimiala | Asianajotoiminnan kehittäminen ja asianajajien valvonta |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Jäsenmäärä | 2 100 |
| Pääsihteeri | Niko Jakobsson |
| Puheenjohtaja | Eero-Pekka Uotila |
| Jäsenlehti | Defensor Legis Advokaatti |
| Aiheesta muualla | |
| www.asianajajaliitto.fi | |
Suomen Asianajajat (ruots. Finlands Advokater) on vuonna 1958 perustettu asianajajalakiin (laki asianajajista, 496/1958) perustuva julkisoikeudellinen yhteisö. Julkisoikeudellista liittoa edelsi vuonna 1919 perustettu Suomen Asianajajaliitto ry. Vuonna 2025 Suomen Asianajajaliitto vaihtoi nimekseen Suomen Asianajajat (ruots: Finlands Advokater).lähde?
Suomen Asianajajaliitto oli vuoden 2023 loppuun asti Suomen Lakimiesliiton jäsenjärjestö. Se kuuluu jäsenenä Euroopan unionin asianajajajärjestöjen neuvostoon CCBE:hen. Sen pääsihteerinä toimii varatuomari Niko Jakobsson.
Jäsenistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ainoastaan Suomen Asianajajien jäsenet saavat käyttää ammattinimikettä ”asianajaja”. Asianajajien jäsenyyttä hakevalta edellytetään:
- ylempää oikeustieteellistä loppututkintoa (lakimies, OTK/OTM)
- vähintään neljän vuoden kokemusta lakimiestehtävistä, joista vähintään kaksi vuotta asianajollisista tehtävistä
- asianajajatutkinnon suorittamista
- asianajajalain ja liiton sääntöjen mukaista sopivuutta tehtävään
Asianajajat eroavat edellä mainituilla perusteilla muista oikeudellisia palveluita tarjoavista lakimiehistä. Asianajotoimisto-nimikettä saa käyttää vain sellainen toimisto, jonka omistaa asianajaja. Julkisuudessa ja kansalaiskeskustelussa termit ”lakimies” ja ”asianajaja” sekoittuvat usein toisiinsa. Lyhyesti sanoen kaikki asianajajat ovat lakimiehiä, mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia (Suomen Asianajajaliiton jäseniä).
Suomessa oli vuoden 2013 lopussa noin 800 asianajotoimistoa ja niissä työskenteli noin 2 000 asianajajaa (luvussa on mukana noin sata julkista oikeusavustajaa, jotka ovat Suomen Asianajajaliiton jäseniä) ja noin 600 avustavaa lakimiestä. Noin puolet asianajajista ja asianajotoimistojen palveluksessa olevista avustavista lakimiehistä työskentelee pääkaupunkiseudulla. Asianajajista naisia on 28 prosenttia.
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asianajat vastaa asianajajien ja oikeusavustajien ammatillisesta eli hyvän asianajajatavan valvonnasta yhdessä valtioneuvoston oikeuskanslerin kanssa. Asianajajien jäsenten valvonta erottaa heidän toimintansa muista oikeudellisten palveluiden tarjoajista (lakimiehet, lakiasiantoimistot). Kuka tahansa voi kannella asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luva saaneiden oikeudenkäyntiavustajien asiattomasta toiminnasta Asianajajien yhteydessä toimivalle itsenäiselle valvontalautakunnalle[1]. Valvontamenettely on kantelijalle maksuton.
Myös Suomen Asianajien hallituksella on velvollisuus valvoa asianajajien toimintaa ja sen tulee puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Viime kädessä hallitus voi saattaa vireille asianajajaan kohdistuvan valvontamenettelyn. Valvonta-asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta vastaa liiton yhteydessä toimiva lautakunta, johon kuuluu asianajajien lisäksi ammattikunnan ulkopuolisia jäseniä, muun muassa oikeustieteen professoreja ja tuomareita. Valvontalautakunnan päätöksestä voi menettelyn kohteena oleva asianajaja ja valtioneuvoston oikeuskansleri valittaa Helsingin hovioikeuteen. Asianajajaliitto seuraa aktiivisesti oikeuskehitystä sekä tekee työtä kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi. Liitto jättää vuosittain lausuntonsa liki kaikista keskeisistä lainsäädäntöuudistuksista.
Suomen Asianajajat julkaisee kahta lehteä, oikeudellisia artikkeleita sisältävää Defensor Legistä ja Advokaatti-nimistä jäsenlehteä. Liitto myöntää Oikeusteko-palkintoja henkilöille, yhteisöille tai viranomaisille, jotka ovat edistäneet merkittävällä tavalla oikeudenmukaisuutta. Palkinnon ovat saaneet muun muassa oikeuskansleri Jaakko Jonkka[2], korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo[3], Rovaniemen hovioikeuden laadunarviointijärjestelmä, toimittaja Paavo Teittinen[4] ja valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen[5].
Puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Asianajajien puheenjohtajana toimii Eero-Pekka Uotila,[6] aiemmin tehtävässä ovat toimineet muun muassa Lauri Castrén, Lars Hornborg, Åke Roschier-Holmberg, Kaarlo Ståhlberg, Erik Salvén, Erkki-Juhani Taipale, Jukka Peltonen, Pauli Alankoja, Pekka Sirviö, Tomas Lindholm, Matti Manner, Kari Lautjärvi, Riitta Leppiniemi, Mika Ilveskero, Risto Sipilä, Jarkko Ruohola ja Hanna Räihä-Mäntyharju.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen Asianajajaliiton valvontalautakuntaviitattu 4.8.2014 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Asianajajaliiton Oikeusteko-palkinto Jaakko Jonkalle: Oikeudellisten palveluiden valvontaa tiukennettava epressi.com. 16.6.2017. Suomen Asianajajaliitto. Viitattu 15.6.2022.
- ↑ Asianajajien Vuoden oikeusteko -palkinto Pauliine Koskelolle rohkeasta julkisesta keskustelusta – ”Uudistamistahdon puute on pahempi uhka kuin rahapula.” epressi.com. 5.6.2015. Suomen Asianajajaliitto. Viitattu 15.6.2022.
- ↑ Oikeusteko-palkinto toimittaja Paavo Teittiselle asianajajaliitto.fi. 14.6.2019. Viitattu 15.6.2019.
- ↑ Oikeusteko-palkinto valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaiselle 10.6.2022. Suomen Asianajajaliitto. Viitattu 15.6.2022.
- ↑ Reinboth, Susanna: Asianajajaliiton uusi puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju: Oikeusjärjestelmän hitaudesta kärsivät erityisesti lapset Helsingin Sanomat. 12.6.2020. Viitattu 10.7.2020.