Raija Toiviainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Raija Toiviainen
Henkilötiedot
Syntynyt2. syyskuuta 1954 (ikä 66)
Vihti
Ammatti valtakunnansyyttäjä (2018–)
apulaisvaltakunnansyyttäjä (2016–2018)
valtionsyyttäjä (1997–2016)

Raija Sinikka Toiviainen (o.s. Putkonen; s. 2. syyskuuta 1954 Vihti) on suomalainen oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari,[1] joka on toiminut Suomen valtakunnansyyttäjänä vuodesta 2018.[2] Aiemmin hän toimi apulaisvaltakunnansyyttäjänä ja valtionsyyttäjänä.

Koulutus ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toiviainen valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1980.[3] Toiviainen toimi Valtakunnansyyttäjänvirastossa valtionsyyttäjänä vuosina 1997–2016 ja viraston kansainvälisen yksikön päällikkönä vuosina 1997–2015. Aiemmin hän työskenteli muun muassa käräjätuomarina ja syyttäjäntehtävissä kaupunginviskaalina sekä lakimiehenä oikeusministeriön kansainvälisessä yksikössä.[4]

Toiviainen aloitti apulaisvaltakunnansyyttäjänä Jorma Kalskeen seuraajana heinäkuussa 2016.[5] Tehtävässä hän kertoi ottavansa erityiseen tarkkailuun tuomioistuinten antamat rangaistukset niin sanotuista vihapuherikoksista.[6][7] Toiviainen nimitettiin valtakunnansyyttäjäksi 1. elokuuta 2018 alkaen. Sitä ennen hän oli toiminut määräaikaisena valtakunnansyyttäjänä, kun Matti Nissinen oli pidätetty virantoimituksesta rikosepäilyn vuoksi.[8]

Julkisuudessa olleita tapauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2019–2020 valtakunnansyyttäjä Toiviainen määräsi poliisin toimittamaan neljä esitutkintaa, jotka koskevat kansanedustaja Päivi Räsäsen esiintymisiä ja kirjoituksia liittyen homoseksuaalisuuteen, joissa voi olla kyse kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Kaikissa tapauksissa poliisi päätti ensin, että asioissa ei ole syytä epäillä rikosta.[9] Toiviaisen mukaan hän on saanut asian tiimoilta paljon viestejä, joilla on pyritty häiritsemään hänen toimintaansa viranomaisena ja joissa on ollut kyse myös maalittamisesta.[10] Joidenkin mielestä tutkinnoilla rajoitetaan uskonnonvapautta, mutta Toiviaisen mukaan uskonnonvapauden varjolla ei saa loukata tiettyyn ihmisryhmään kuuluvia.[11] Emeritusprofessori Timo Vihavainen arvosteli lainkäytön alistamista politiikan tekoon. Hänen mukaansa Toiviainen yritti ”ajaa asiaansa vastoin asiaa tutkineiden poliisiviranomaisten kantaa”. Esimerkiksi Raamatun siteeraminen somessa oli johtanut monien tuntien mittaisiin kuulusteluihin.[12]

Kesäkuussa 2020 Toiviainen pyysi eduskunnalta lupaa asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen tämän eduskunnassa pitämän puheen vuoksi. Kansanedustajan syytesuojan murtaminen olisi vaatinut viiden kuudesosan enemmistön, eikä vaadittavaa enemmistöä tullut. Äänestyksen jälkeen Toiviainen totesi, että jos asia olisi voitu viedä oikeuteen, Mäenpää olisi luultavasti saanut tuomion. Jotkut kansanedustajat pitivät Toiviaisen kommenttia syyttömyysolettaman vastaisena, ja yksi kansanedustaja teki hänestä kantelun oikeuskanslerille, mutta haastateltujen oikeusoppineiden mukaan Toiviaisen lausunnot olivat asiallisia ja myös virkamiehellä on sananvapaus.[13][14][15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laurila, Petri – Salo, Mikko (toim.): Suomen lakimiehet – Finlands jurister 2003, s. 1150. Suomen Lakimiesliiton kirjasarja, 118. Helsinki: Talentum, 2003. ISSN 0585-9530. ISBN 952-14-0637-2.
  2. Konttinen, Matti: Raija Toiviainen on uusi valtakunnansyyttäjä 13.7.2018. Yle Uutiset. Viitattu 13.7.2018.
  3. Sisäasianministeriön muistio suojelupoliisin päällikön viran täyttämiseksi Yle Uutiset. 29.10.2007. Viitattu 24.1.2017.
  4. Apulaisvaltakunnansyyttäjäksi esitetään Raija Toiviaista 2.6.2016. Valtioneuvosto. Viitattu 24.1.2017.
  5. Apulaisvaltakunnansyyttäjäksi nousemassa Raija Toiviainen Aamulehti. 2.6.2016. Viitattu 24.1.2017.
  6. Uusi apulaisvaltakunnansyyttäjä vihaa vihapuhetta – "Sakkorangaistusten taso mietityttää" Yle Uutiset. 22.1.2017. Viitattu 24.1.2017.
  7. Markku Jokipii: Professori varoittaa: Oikeuslaitoksen politisoituminen vie mielivaltaan Verkkouutiset. 19.09.2020. Viitattu 30.09.2020.
  8. Raija Toiviainen on uusi valtakunnansyyttäjä Yle Uutiset. 13.7.2018. Viitattu 2.2.2020.
  9. Valtakunnansyyttäjä määräsi kaksi uutta esitutkintaa Päivi Räsäsen puheista Kotimaa. 6.3.2020. Viitattu 28.12.2020.
  10. Nyt puhuu häi­rin­tä­vies­tien vyöryn saanut val­ta­kun­nan­syyt­tä­jä Raija Toi­viai­nen – Päivi Rä­sä­seen koh­dis­tu­vis­sa esi­tut­kin­nois­sa ”ei ole kyse yk­sit­täi­sen vir­ka­mie­hen halusta toimia tie­tyl­lä ta­val­la”. Kaleva. 7.3.2020. Viitattu 28.12.2020.
  11. Pyhien kirjojen avulla ei saa loukata toisen ihmisarvoa, sanoo valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen HS:lle Suomenmaa. 20.11.2019. Viitattu 28.12.2020.
  12. Professori varoittaa: Oikeuslaitoksen politisoituminen vie mielivaltaan Verkkouutiset. 19.09.2020.
  13. Kansanedustaja kanteli valtakunnansyyttäjän Mäenpää-kommenteista oikeuskanslerille: ”Antoi lukuisia oikeudellisesti virheellisiä lausuntoja” Iltalehti. 2.7.2020. Viitattu 28.12.2020.
  14. Valtakunnansyyttäjän Mäenpää-kommentit saivat perussuomalaiset hermostumaan: Unohtuiko syyttömyysolettama? Näin oikeusoppineet vastaavat Ilta-Sanomat. 29.6.2020. Viitattu 28.12.2020.
  15. Nä­kö­kul­ma: Sa­nan­va­paus kuuluu myös vir­ka­mie­hel­le – val­ta­kun­nan­syyt­tä­jäl­lä oli oikeus kertoa nä­ke­myk­sen­sä his­to­rial­li­sen ää­nes­tyk­sen jälkeen Lapin Kansa. 28.6.2020. Viitattu 28.12.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]