Kiihotus kansanryhmää vastaan

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Osa artikkelisarjaa
Muodot

Rasismi · Seksismi · Ikäsyrjintä
Uskonto · Koulu · Työ
Elitismi · Homofobia
Ksenofobia · Luokkasyrjintä
Miesviha · Naisviha
Nepotismi · Transfobia
Vammaiset

Uskontoryhmiä kohtaan

Muslimit · Juutalaiset · Kristityt
Uskonnottomat

Ilmeneminen

Apartheid · Etninen puhdistus
Holokausti · Kansanmurha
Lynkkaus · Orjuus · Vaino
Kiihotus · Valkoinen ylivalta
Rikos ihmisyyttä vastaan
Musta ylivalta · Pakkosiirto
Vihapuhe · Viharikos

Aiheeseen liittyvää

Ennakkoluulo · Moniarvoisuus
Monikulttuurisuus · Suvaitsevaisuus
Yhdenvertaisuus · Tasa-arvo · Poliittinen korrektius

 n  k  m 

Kiihotus kansanryhmää vastaan on puhetta tai kirjoitusta, jonka tarkoitus on halventaa tai pelotella kansanryhmää tai lietsoa väkivaltaista tai syrjivää toimintaa kansanryhmää kohtaan. Yleensä kansanryhmällä tässä yhteydessä tarkoitetaan rodun, etnisen taustan, kansallisuuden, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden määrittämää kansanryhmää.

Kansanryhmää vastaan kiihottamisen juridinen asema vaihtelee maittain, sillä sen nähdään usein olevan eri kannalla sananvapauden kanssa. Toisaalta kunnianloukkauskin ohittaa sananvapautta määrittelevät lait useimmissa maissa.

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Määrittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa rikoslaki (13.5.2011/511) määrittelee kiihottamisen kansanryhmää vastaan 11 luvussa, joka sisältää sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan:

Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammautumisen perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.[1]

Lisäksi 10 a §:ssä erotetaan rikoksen törkeä muoto.

Solvausta ja panettelua ei sinänsä laissa määritellä, mutta lain esitöissä annetaan esimerkkejä:

”Tyypillinen rangaistava menettely olisi sellaisen tiedon, mielipiteen tai muun viestin levittäminen, joissa ryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana tai ihmisiä verrataan eläimiin, loisiin jne. tai yleistäen väitetään heitä rikollisiksi tai esitetään alempiarvoisiksi jne.”[2]

Tuomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomiot kiihotuksesta kansanryhmää vastaan olivat ennen melko harvinaisia. Ennen vuotta 2001 niitä on ollut 4–5.[3] Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tuomittiin vuosina 2009–2014 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 27 henkilöä. Tuomiot ovat olleet sakosta kahteen vuotta vankeutta. Eniten tuomioita annettiin vuonna 2012, jolloin käräjäoikeudessa tuomittiin 12 henkilöä.[4]

21. tammikuuta 1999 Turun käräjäoikeus tuomitsi kaupunginvaltuutettu Olavi Mäenpään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 50 päiväsakkoon, mikä teki 1 800 markkaa. Mäenpää oli asettanut 7. heinäkuuta 1998 Kurjenmäen urheilukentälle 25 kylttiä, joissa muun muassa kehoitettiin somaleja palaamaan Afrikkaan.[5][6] Mäenpää tuomittiin Turun käräjäoikeudessa samasta rikoksesta uudelleen vuonna 2001, tällä kertaa 80 päiväsakkoon mikä vastasi 500 euroa. Mäenpää ei suostunut maksamaan sakkoja, jolloin ne muunnettiin 80 päiväksi vankeutta, joista hän istui puolet eli 40 vuorokautta. Syynä oli Kansallinen Rintama -ryhmän nettisivuille vuonna 2000 kirjoitettu artikkeli Islamilaisten maihinnousu on estettävä.[7]

Tampereen käräjäoikeus tuomitsi 3. toukokuuta 2008 Seppo Lehdon 2 vuoden ja 4 kuukauden[8] ehdottomaan vankeusrangaistukseen 11 syytekohdan perusteella: törkeistä kunnianloukkauksista (9 kohtaa), kiihottamisesta kansanryhmää vastaan (1 kohta) ja uskonrauhan rikkomisesta (1 kohta). Lisäksi tuomittiin sotilasarvon menettäminen, 40 nettisivuston poistaminen sekä erinäisiä korvauksia yhteisvastuullisesti rikoskumppanin kanssa 75 000 euron edestä. Kansanryhmää vastaan kiihottaminen tapahtui muun muassa esittämällä Allahia tai profeetta Muhammadia kuvaavia hahmoja sekaantumassa eläimiin. Lehdon rikoskumppanin yhdeksästä syyksi luetusta kohdasta yksi oli kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja hänen tuomionsa oli vuoden ja 2 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus.lähde?

Helmikuussa 2009 Helsingin hovioikeus vahvisti Helsingin käräjäoikeuden langettaman 30 päiväsakon rangaistuksen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan runokirjan vuonna 2005 julkaisseelle miehelle. Käräjäoikeus piti osaa kirjoituksista uhkaavina ja solvaavina ja katsoi kirjan olevan rasistista propagandaa. Kirjassa mies oli esittänyt muun muassa, että kolmannen valtakunnan juutalaisiin kohdistama joukkotuho oli hyväksyttävä ja toivottava toimenpide.[9]

Joulukuussa 2011 Kouvolan hovioikeus tuomitsi perussuomalaisten silloisen kansanedustaja James Hirvisaaren 25 päiväsakkoon (noin 1 425 e) kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syynä oli hänen muslimeja halventava blogikirjoituksensa Kikkarapäälle kuonoon, joka oli julkaistu verkkolehti Uuden Suomen ylläpitämällä sivustolla 4. helmikuuta 2010, jolloin Hirvisaari oli Asikkalan kunnanvaltuutettu.[10]

Maaliskuussa 2012 Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi kotkalaisen perussuomalaisten kaupunginvaltuutetun Freddy van Wonterghemin sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.[11] Hovioikeus piti tuomion voimassa, eikä korkein oikeus myöntänyt valituslupaa. Syynä oli kommentti verkkolehti Uuden Suomen uutiseen muslimitytön saamasta raipparangaistuksesta.

8. kesäkuuta 2012 korkein oikeus tuomitsi perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-ahon uskonrauhan rikkomisesta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta 50 päiväsakkoon. Tuomioon johti Halla-ahon vuonna 2008 julkaisema blogikirjoitus, jota oikeus piti islaminuskoa loukkaavana ja kansanryhmää halventavana.[12]

Lokakuussa 2013 Ylivieska-Raahen käräjäoikeus tuomitsi Magneettimedian päätoimittajan Juha-Matti Kärkkäisen 90 päiväsakkoon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomio tuli Kärkkäisen Magneettimedia-lehdessä ja sen verkkosivuilla syksyllä 2012 ja keväällä 2013 julkaisemista juutalaiskirjoituksista. Lisäksi Magneettimedia tuomittiin maksamaan yhteisösakkoa 45 000€.[13]

Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi huhtikuussa 2016 miehen ja naisen sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syytetyt olivat ladanneet Facebookiin videon, jossa pikkutyttöä kehotetaan lyömään "pakolaiseksi" kutsuttua apinalelua. Naisen tuomio on 40 päiväsakkoa á 6 euroa, eli yhteensä 240 euroa. Miehen tuomio on 50 päiväsakkoa á 6 euroa, eli yhteensä 300 euroa.[14]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rikoslain 11. luvun 10. § (511/2011): Kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
  2. HE 317/2010 vp, s. 42.
  3. Kaupunginvaltuutettu Mäenpää sai sakot kiihotuksesta kansanryhmää vastaan Viitattu 17.3.2009.[vanhentunut linkki]
  4. Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vain muutamia tuomioita vuosittain MTV.fi. 29.10.2015. Viitattu 30.10.2015.
  5. Turun Sanomat 22.1.1999
  6. Helsingin Sanomat 29.1.1999
  7. Alibi 2/2004
  8. Seppo Lehdon tuomio pysyi hovissa Yle Uutiset. 26.6.2009. Viitattu 10.4.2016.
  9. Rasistisen runokirjan kirjoittaneelle sakot hovissa Iltasanomat.fi. 18.2.2009. Viitattu 10.4.2016.
  10. Kansanedustaja James Hirvisaarelle tuomio vihapuheista Yle Uutiset. 12.12.2011. Viitattu 10.4.2016.
  11. Pelkonen, Linda: Tuomittu perussuomalainen puolustautuu vertaamalla naista autoon Uusi Suomi. 31.3.2012. Viitattu 10.4.2016.
  12. Sundqvist, Vesa: KKO kovensi Halla-ahon tuomiota Yle Uutiset. 8.6.2012. Viitattu 10.4.2016.
  13. Kärkkäiselle sakkoja juu­ta­lais­kir­joi­tuk­sis­ta - katso aikajanalta Mag­neet­ti­me­dian kohut Kaleva.fi. 21.10.2013. Viitattu 10.4.2016.
  14. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016040521367941_uu.shtml

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]