Kiihotus kansanryhmää vastaan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa
Syrjintä
Muodot
Uskontoryhmiä kohtaan
Ilmeneminen
Aiheeseen liittyvää
n · k · m

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on puhetta tai kirjoitusta, jonka tarkoitus on halventaa tai pelotella kansanryhmää tai lietsoa väkivaltaista tai syrjivää toimintaa kansanryhmää kohtaan. Yleensä kansanryhmällä tässä yhteydessä tarkoitetaan rodun, etnisen taustan, kansallisuuden, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden määrittämää kansanryhmää.

Kansanryhmää vastaan kiihottamisen juridinen asema vaihtelee maittain, sillä sen nähdään usein olevan eri kannalla sananvapauden kanssa. Toisaalta kunnianloukkauskin ohittaa sananvapautta määrittelevät lait useimmissa maissa.

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Määrittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa rikoslaki (13.5.2011/511) määrittelee kiihottamisen kansanryhmää vastaan 11 luvussa, joka sisältää sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan:

Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammautumisen perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.[1]

Lisäksi 10 a §:ssä erotetaan rikoksen törkeä muoto.

Solvausta ja panettelua ei sinänsä laissa määritellä, mutta lain esitöissä annetaan esimerkkejä:

”Tyypillinen rangaistava menettely olisi sellaisen tiedon, mielipiteen tai muun viestin levittäminen, joissa ryhmään kohdistuvaa väkivaltaa tai syrjintää pidetään hyväksyttävänä tai toivottavana tai ihmisiä verrataan eläimiin, loisiin jne. tai yleistäen väitetään heitä rikollisiksi tai esitetään alempiarvoisiksi jne.”[2]

Tuomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomiot kiihotuksesta kansanryhmää vastaan olivat ennen melko harvinaisia. Ennen vuotta 2001 niitä on ollut 4–5.[3] Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tuomittiin vuosina 2009–2014 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 27 henkilöä. Tuomiot ovat olleet sakosta kahteen vuotta vankeutta. Eniten tuomioita annettiin vuonna 2012, jolloin käräjäoikeudessa tuomittiin 12 henkilöä.[4]

Kehotus palata Afrikkaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

21. tammikuuta 1999 Turun käräjäoikeus tuomitsi turkulaisen kaupunginvaltuutetun Olavi Mäenpään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 50 päiväsakkoon, mikä teki 1 800 markkaa. Mäenpää oli asettanut 7. heinäkuuta 1998 Turussa Kurjenmäen urheilukentälle 25 kylttiä, joissa muun muassa kehotettiin somaleja palaamaan Afrikkaan.[5][6] Mäenpää tuomittiin Turun käräjäoikeudessa samasta rikoksesta uudelleen vuonna 2001, tällä kertaa 80 päiväsakkoon mikä vastasi 500 euroa. Mäenpää ei suostunut maksamaan sakkoja, jolloin ne muunnettiin 80 päiväksi vankeutta, joista hän istui puolet eli 40 vuorokautta. Syynä oli Kansallinen Rintama -ryhmän verkkosivustolle vuonna 2000 kirjoitettu artikkeli "Islamilaisten maihinnousu on estettävä".[7]

Juutalaisvastaiset kirjoitukset Uusimaassa ja Kansan Uutisissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 Porin käräjäoikeus tuomitsi porvoolaismiehen sakkoihin Uusimaa- ja Kansan Uutiset -lehdissä julkaistusta mielipidekirjoituksesta, jossa solvattiin ja paneteltiin juutalaisia ja pidettiin juutalaisten joukkotuhoa hyväksyttävänä ja toivottavana toimenpiteenä. Uusimaan varapäätoimittaja tuomittiin sakkoihin kiihotuksesta kansanryhmää vastaan ja Kansan Uutisten päätoimittaja sakkoihin valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä. Tämä oli ensimmäinen kerta Suomessa, kun tiedotusvälineen edustaja tuomittiin kiihotuksesta kansanryhmää kohtaan.[8]

Allahin ja Muhammadin sekaantuminen eläimiin piirroksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen käräjäoikeus tuomitsi 3. toukokuuta 2008 Seppo Lehdon 2 vuoden ja 4 kuukauden[9] ehdottomaan vankeusrangaistukseen 11 syytekohdan perusteella: törkeistä kunnianloukkauksista (9 kohtaa), kiihottamisesta kansanryhmää vastaan (1 kohta) ja uskonrauhan rikkomisesta (1 kohta). Lisäksi tuomittiin sotilasarvon menettäminen, 40 verkkosivuston poistaminen sekä erinäisiä korvauksia yhteisvastuullisesti rikoskumppanin kanssa 75 000 euron edestä. Kansanryhmää vastaan kiihottaminen tapahtui muun muassa esittämällä Allahia tai profeetta Muhammadia kuvaavia hahmoja sekaantumassa eläimiin. Lehdon rikoskumppanin yhdeksästä syyksi luetusta kohdasta yksi oli kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja hänen tuomionsa oli vuoden ja 2 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus.lähde?

Juutalaisten joukkotuhon puolustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2009 Helsingin hovioikeus vahvisti Helsingin käräjäoikeuden langettaman 30 päiväsakon rangaistuksen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan runokirjan vuonna 2005 julkaisseelle miehelle. Käräjäoikeus piti osaa kirjoituksista uhkaavina ja solvaavina ja katsoi kirjan olevan rasistista propagandaa. Kirjassa mies oli muun muassa esittänyt, että kolmannen valtakunnan juutalaisiin kohdistama joukkotuho oli hyväksyttävä ja toivottava toimenpide.[10]

"Kikkarapäälle kuonoon"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2011 Kouvolan hovioikeus tuomitsi Perussuomalaisten silloisen kansanedustajan James Hirvisaaren 25 päiväsakkoon (noin 1 425 euroa) kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syynä oli hänen muslimeja halventava blogikirjoituksensa "Kikkarapäälle kuonoon", joka oli julkaistu verkkolehti Uuden Suomen ylläpitämällä sivustolla 4. helmikuuta 2010, jolloin Hirvisaari oli Asikkalan kunnanvaltuutettu.[11]

Muslimitytön raipparangaistuksen kommentointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2012 Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi kotkalaisen perussuomalaisen kaupunginvaltuutetun Freddy van Wonterghemin sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.[12] Hovioikeus piti tuomion voimassa, eikä korkein oikeus myöntänyt valituslupaa. Syynä oli kommentti verkkolehti Uuden Suomen uutiseen muslimitytön saamasta raipparangaistuksesta.lähde?

Jussi Halla-aho islamista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

8. kesäkuuta 2012 korkein oikeus tuomitsi perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon uskonrauhan rikkomisesta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta 50 päiväsakkoon. Tuomioon johti Halla-ahon vuonna 2008 julkaisema blogikirjoitus, jota oikeus piti islaminuskoa loukkaavana ja kansanryhmää halventavana.[13]

Magneettimedia juutalaisista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 2013 Ylivieska-Raahen käräjäoikeus tuomitsi Magneettimedian päätoimittajan Juha Kärkkäisen 90 päiväsakkoon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomio tuli Kärkkäisen Magneettimedia-lehdessä ja sen verkkosivustolla syksyllä 2012 ja keväällä 2013 julkaisemista juutalaisia käsittelevistä kirjoituksista. Lisäksi Magneettimedia tuomittiin maksamaan yhteisösakkoa 45 000 euroa.[14]

Video pikkutytöstä lyömässä "pakolaista"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi huhtikuussa 2016 miehen ja naisen sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syytetyt olivat ladanneet Facebookiin videon, jossa pikkutyttöä kehotetaan lyömään "pakolaiseksi" kutsuttua apinalelua. Naisen tuomio on 40 päiväsakkoa à 6 euroa, eli yhteensä 240 euroa. Miehen tuomio on 50 päiväsakkoa à 6 euroa, eli yhteensä 300 euroa.[15]

Tummaihoisia vastaan suunnattu teksti Ylilaudalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi kesällä 2019 lappeenrantalaisen vuonna 1986 syntyneen miehen 40 päiväsakkoon (2 480 euroa) tämän julkaistua tummaihoisia vastaan suunnatun tekstin Ylilauta-keskustelufoorumilla syyskuussa 2017. Miehen julkaisema teksti kannatti valkoista ylivaltaa, ja siinä ehdotettiin kansalaisoikeuksien poistamista tummaihoisilta ihmisiltä sekä väkivallan ja muiden vakavien rikosten sallimista näitä kohtaan. Miehen omien sanojen mukaan hän pyrki aikaansaamaan keskustelua tekstin sisällöstä, mutta käräjäoikeuden mukaan tästä ei ollut näyttöä.[16]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laillisuusperiaate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laillisuusperiaatteen mukaan ihmisten pitäisi tietää ennalta, mitkä teot ovat rikollisia ja mitkä eivät, mutta valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mukaan esimerkiksi sananvapausrikoksiin liittyy kontekstisidonnaisuutta, eikä asia ole siten aivan suoraviivainen.[17]

Puolueiden kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoomuksen Nuorten Liitto on vuonna 2013 kritisoinut lakipykälää. Kokoomusnuoret ilmoittivat tuolloin, että he poistaisivat pykälän lainsäädännöstä kokonaan, koska kyseessä on "ajatusrikos".[18] Heidän mukaansa kansanryhmäksi voi lukea periaatteessa "mitä vaan", jolloin vaarana on lain soveltaminen mielivaltaisesti, kun vain tietyt tahot otetaan luupin alle.[19][20]

Perussuomalaiset esittivät eduskunnassa vuonna 2018 lakialoitteella, että lakipykälää rajataan siten, että rangaistaviksi jäävät vain rikollisella teolla uhkaaminen ja tällaiseen tekoon yllyttäminen. Perussuomalaisten lakialoitteen mukaan rikoslain 11 luvun 10 § on muotoiltu niin väljäksi, että se käytännössä johtaa tiedon ja mielipiteiden ilmaisemisessa ennakko- ja itsesensuuriin.[21]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rikoslain 11. luvun 10. § (511/2011): Kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
  2. HE 317/2010 vp, s. 42.
  3. Kaupunginvaltuutettu Mäenpää sai sakot kiihotuksesta kansanryhmää vastaan turunsanomat.fi. Viitattu 17.3.2009. [vanhentunut linkki]
  4. Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vain muutamia tuomioita vuosittain MTV.fi. 29.10.2015. Viitattu 30.10.2015.
  5. Turun Sanomat 22.1.1999
  6. Helsingin Sanomat 29.1.1999
  7. Alibi 2/2004
  8. Juutalaisia solvanneista kirjoituksista sakkoja 8.1.2007. YLE.
  9. Seppo Lehdon tuomio pysyi hovissa Yle Uutiset. 26.6.2009. Viitattu 10.4.2016.
  10. Rasistisen runokirjan kirjoittaneelle sakot hovissa Iltasanomat.fi. 18.2.2009. Viitattu 10.4.2016.
  11. Kansanedustaja James Hirvisaarelle tuomio vihapuheista Yle Uutiset. 12.12.2011. Viitattu 10.4.2016.
  12. Pelkonen, Linda: Tuomittu perussuomalainen puolustautuu vertaamalla naista autoon Uusi Suomi. 31.3.2012. Viitattu 10.4.2016.
  13. Sundqvist, Vesa: KKO kovensi Halla-ahon tuomiota Yle Uutiset. 8.6.2012. Viitattu 10.4.2016.
  14. Kärkkäiselle sakkoja juu­ta­lais­kir­joi­tuk­sis­ta - katso aikajanalta Mag­neet­ti­me­dian kohut Kaleva.fi. 21.10.2013. Viitattu 10.4.2016.
  15. https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016040521367941
  16. Manskinen, Harri: Sakkotuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaa — Lappeenrantalainen mies julkaisi tummaihoisia solvaavan ja uhkaavan tekstin Ylilauta-sivustolla, Etelä-Saimaa 5.7.2019
  17. Paavo Teittinen: Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä Helsingin Sanomat. 20.11.2019.
  18. Rasisteja vai sananvapauden marttyyreja? – Näin kiihotuspykälä toimii Yle Uutiset. Viitattu 3.6.2017.
  19. "Tietenkään emme halua sallia rasismia" - Tästä on kyse kokoomusnuorten kohukannanotossa Verkkouutiset. Viitattu 3.6.2017.
  20. KNL Tavoiteohjelma 2014.docx Google Docs. Viitattu 3.6.2017.
  21. Lakialoite LA 15/2018 vp Eduskunnan verkkosivusto. 20.4.2018. Viitattu 4.6.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]