Tämä on lupaava artikkeli.

Jussi Halla-aho

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jussi Halla-aho
Jussi Halla-aho toukokuussa 2023.
Jussi Halla-aho toukokuussa 2023.
Eduskunnan puhemies
21.6.2023–
Edeltäjä Petteri Orpo
Perussuomalaisten puheenjohtaja
10.6.2017–14.8.2021
Edeltäjä Timo Soini
Seuraaja Riikka Purra
Euroopan parlamentin jäsen
1.7.2014–2.7.2019
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja
9.2.2022–4.4.2023[1]
Edeltäjä Mika Niikko
Seuraaja Johannes Koskinen
Kansanedustaja
20.4.2011–30.6.2014
3.7.2019–
Vaalipiiri Helsingin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt27. huhtikuuta 1971 (ikä 52)
Tampere
Puoliso Hilla Halla-aho (vih. 2002)
Lapset 5
Tiedot
Puolue Perussuomalaiset
Koulutus filosofian tohtori (2006)
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Uskonto agnostisismi[2]
Aiheesta muualla
Kotisivu

Jussi Kristian Halla-aho (s. 27. huhtikuuta 1971 Tampere)[1] on suomalainen poliitikko, joka on toiminut eduskunnan puhemiehenä 21. kesäkuuta 2023 lähtien. Hän toimi perussuomalaisten puheenjohtajana vuosina 2017–2021. Halla-aho on toiminut kansanedustajana vuosina 2011–2014 ja uudelleen heinäkuusta 2019 alkaen sekä Euroopan parlamentin jäsenenä 2014–2019.

Halla-aho tuli tunnetuksi Scripta-nimisen bloginsa kautta. Blogissaan Halla-aho käsitteli vuosien ajan Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ja monikulttuurisuutta. Sen sisältämästä vieraskirjasta sai alkunsa maahanmuuttokriittisten keskustelijoiden Hommaforum-keskustelupalsta.

Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen hän on ollut vuoden 2009 alusta. Koulutukseltaan hän on kielitieteilijä ja filosofian tohtori.[1] Halla-aho liittyi Perussuomalaiset-puolueen jäseneksi loppuvuodesta 2010[3]. Sitä ennen hän toimi Suomen Sisussa ja sitoutumattomana Helsingin kaupunginvaltuutettuna. Halla-aho nousi perussuomalaisten kansanedustajaksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Halla-aho kuului Nuivan manifestin allekirjoittajiin vuonna 2010. Europarlamentaarikoksi Halla-aho valittiin samaan aikaan Sampo Terhon kanssa vuoden 2014 eurovaaleissa. Halla-aho on tullut tunnetuksi monikulttuurisuutta ja Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivista kannanotoistaan.[4][5][6]

Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi kesäkuussa 2017, kun hän voitti vastaehdokkaansa Sampo Terhon ja nousi Timo Soinin seuraajaksi.[7] Halla-ahon tultua valituksi puolueen eduskuntaryhmä hajosi.[8] Puheenjohtajana Halla-aho onnistui nostamaan puolueen kannatuksen hajoamista edeltäneelle tasolle ja sirpaleryhmä Sininen tulevaisuus kuihtui. Vuoden 2021 puoluekokouksessa Halla-aho ei enää asettunut ehdolle puolueen puheenjohtajaksi. Syy tähän löytyy tiedotteesta, jonka saa julkaista vasta kesäkuussa 2031.[9]

Halla-aho valittiin kesäkuussa 2023 eduskunnan puhemieheksi. Hän oli perussuomalaisten ehdokas vuoden 2024 presidentinvaaleissa ja sijoittui kolmanneksi 19 prosentin kannatuksella.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-aho on sukutaustaltaan pohjalainen. Isän suku on talollisia Alajärven Hoiskosta. Äidinpuoleisessa Bergrothien suvussa on virkamiehiä ja kulttuurin parissa toimineita 1700-luvulta lähtien. Halla-ahon äidin isoisä toimi Alajärvellä metsänhoitajana ja äidinisä kunnanlääkärinä. Halla-ahon epävirallisen elämäkerran kirjoittaneen Lauri Nurmen mukaan sukutausta on keskeinen tekijä Halla-ahon nousussa yhteiskunnan huipulle.[10] Halla-ahon vanhemmat muuttivat ennen hänen syntymäänsä Tampereelle Etelä-Pohjanmaalta Alajärveltä.[11]

Halla-aho varttui Peltolammin kaupunginosassa[11] perheessä, jossa isä oli "viihdealan monitoimimiehen" Tappi Suojasen palveluksessa, äiti sairaanhoitaja.[12] Vanhempiensa erotessa Halla-aho oli 12-vuotias. Hän kävi Tampereella peruskoulun, jonka yläasteella joutui koulukiusatuksi. Halla-aho on kuvannut Iltalehden Totuus minusta -ohjelmassa yläasteaikansa "aikamoiseksi helvetiksi" kiusaamisen takia, jonka hän on sanonut vaikuttaneen häneen niin ihmisenä kuin poliitikkonakin.[13] Hän kävi myös lukionsa Tampereella. Hän kävi lukiota aluksi Hatanpään lukiossa, mutta kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen iltalukiosta vuonna 1991 yleisarvosanalla magna cum laude approbatur.[14]

Halla-aho soitti noin vuosina 1989–1994 Blashemia-nimisessä speed metal -yhtyeessä, jonka kappaleet hän sävelsi ja sanoitti.[15] Yhtye esiintyi Lemporockissa vuonna 1994.[16]

Halla-aho suoritti 1990-luvun alussa siviilipalveluksen[17] työskentelemällä nuorisotalon iltaohjaajana. Myöhemmin hän on sanonut katuneensa siviilipalveluksen suorittamista.[11][18] Siviilipalvelusaikoihin yrittäjäkurssille osallistunut Halla-aho sanoi Hyvinkään Sanomien toimittajalle suunnittelevansa seksikaupan avaamista Joensuuhun. Suunnitelma jäi toteutumatta ja saattoi olla pelkkä satunnainen heitto.[19][20] Siviilipalveluksen jälkeen Halla-aho opiskeli Pirkanmaan hotelli- ja ravintolaoppilaitoksessa, josta hän valmistui tarjoilijaksi vuonna 1994.[21]

Vuosina 1995–2000 Halla-aho opiskeli Helsingin yliopistossa venäjää ja valmistui vuonna 2000 filosofian maisteriksi. Sen jälkeen hän oli vuosina 2000–2006 yliopistossa tutkija, tuntiopettaja ja jatko-opiskelija.[22] Vuonna 2006 hän väitteli filosofian tohtoriksi muinaiskirkkoslaavista arvosanalla eximia cum laude approbatur.[23] Halla-ahon väitöskirja käsitteli muinaiskirkkoslaavin substantiivien ja adjektiivien taivutuspäätteiden historiallista kehitystä.[24]

Ennen poliitikon uraansa Halla-aho työskenteli tarjoilijana, viisumivirkailijana Suomen Kiovan-suurlähetystössä sekä Helsingin yliopistossa tutkijana ja muinaiskirkkoslaavin tuntiopettajana.[25] Nurmi on haastatellut elämäkertaa varten muun muassa slavistiikan professoria Jouko Lindstedtiä. Haastattelujen pohjalta Nurmi kertoo kirjoittamassaan elämäkerrassa, että Halla-ahon verkkokäytös oli herättänyt yliopistolla huomiota jo vuosia ja rasistiset tekstit aiheuttaneet ongelmia. Halla-ahoa oli varoitettu useasti. Haastattelujen perusteella Nurmi kirjoittaa, että Halla-ahon yliopistoura päättyi, kun tuntiopettajan työsopimus jäi vaille jatkoa. Nurmen mukaan tämä sai Halla-ahon katkeroitumaan ja väittämään olevansa uhri, vaikka väitöskirjan jälkeen harva saa yliopistosta työpaikan.[26]

Poliittinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-aho kuului vuodesta 2000 alkaen aina perussuomalaisten puheenjohtajaksi valitsemiseensa saakka kansallismieliseen Suomen Sisu -yhdistykseen, joka ilmoittaa toimivansa herättääkseen ja vahvistaakseen suomalaisten kansallista yhtenäisyyttä ja itsetuntoa.[17][27][28][29]

Halla-aho on ylläpitänyt vuodesta 2003 blogia nimeltä Scripta – kirjoituksia uppoavasta Lännestä, joka sisältää hänen omien sanojensa mukaan ”pääasiassa maahanmuuttoa, monikultturismia, suvaitsevaisuutta, ilmaisunvapautta ja poliittista korrektiutta käsitteleviä kriittisiä mielipidekirjoituksia”.[30] Blogin lukijamäärä on vaihdellut kolmestatuhannesta kahdeksaantuhanteen päivässä.[31][17] Halla-aho on todennut kirjoitustapansa olevan ”kärkevä, sarkastinen ja ajoittain aggressiivinen, mikä jättää lukijalle paljon vastuuta”.[30] Halla-ahon blogin vieraskirjan keskusteluista kehittyi itsenäinen Hommaforum-niminen keskustelupalsta joulukuussa 2008.[11]

Halla-aho Hämäläis-Osakunnan vaalipaneelissa marraskuussa 2006.

Halla-aho oli perussuomalaisten sitoutumaton kansanedustajaehdokas Helsingin vaalipiirissä jo vuoden 2007 eduskuntavaaleissa mutta ei tullut valituksi 2 215 äänellä.[32] Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon sitoutumattomana perussuomalaisten ehdokkaana.[33][34] Hän sai 2 977 ääntä, mikä oli 18. eniten koko maan ehdokkaista.[35] Kannatuksensa Halla-aho keräsi lähes kokonaan ilman mainontaa ja perinteisiä tiedotusvälineitä.[36] Valtio-opin emeritusprofessori Tuomo Martikainen sanoi, että ”Halla-ahon maahanmuuttajakriittisyys herättää kannatusta etenkin niiden ihmisten joukossa, jotka kokevat maahanmuuttajat arjessaan”.[37]

Halla-ahon kannattajat keräsivät keväällä 2009 kahtatuhatta kannattajakorttia Halla-aholle perustettua valitsijayhdistystä varten siltä varalta, etteivät perussuomalaiset ottaisi Halla-ahoa ehdokkaakseen kesän 2009 eurovaaleihin. Halla-ahoa ei lopulta valittu perussuomalaisten listalle, ja kannattajayhdistys keräsi lähes 3 700 nimeä, mutta Halla-aho ei lähtenyt ehdolle, koska pelkäsi ehdokkuuden hajottavan ”maahanmuuttokriittisen liikkeen”.[38]

Historiantutkija Markku Jokisipilän mukaan tähän vaiheeseen liittyy Halla-ahon poliittisen uran nousun yksi keskeisimmistä tekijöistä – julkinen esiintyminen Ylen Pressiklubi-ohjelmassa 6. helmikuuta 2009. Ruben Stillerin juontamassa ohjelmassa vieraina olivat Halla-ahon ohella toimittajat Leif Salmén ja Saska Saarikoski. Jokisipilän mukaan ohjelmasta muodostui kolme vastaan yksi -asetelma, jossa erityisesti Salmén hyökkäsi kiivaasti Halla-ahoa vastaan, mikä käänsi yleisön sympatiat rauhallisesti esiintyneen ja täsmällisesti argumentoineen Halla-ahon puolelle ja teki tästä valtakunnallisen julkisuuden henkilön.[39]

Lokakuussa 2010 Halla-aho liittyi perussuomalaisen puolueen jäseneksi.[40] Vuonna 2011 hän nousi Helsingin kaupunginhallitukseen ja on toiminut muun muassa opetuslautakunnan jäsenenä.[41] Hän on toiminut myös perussuomalaisten valtuustoryhmän varapuheenjohtajana. Vuoden 2012 kuntavaaleissa Halla-aho valittiin 6 034 äänellä Helsingin kaupunginvaltuustoon.[42] Hänen äänimääränsä oli kolmanneksi korkein sekä Helsingissä että koko maassa, vaikkei hän kampanjoinut vaaleissa lainkaan.[43][44][45] Halla-aho erosi kaupunginhallituksen jäsenyydestä tultuaan valituksi Euroopan parlamenttiin[46], mutta jatkoi kaupunginvaltuustossa. Vuonna 2015 hän ei kuitenkaan osallistunut lainkaan kaupunginvaltuuston kokouksiin.[47]

Kansanedustaja 2011–2014 ja 2019–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Halla-aho valittiin kansanedustajaksi Helsingin vaalipiirin toiseksi suurimmalla[48] ja koko maan kuudenneksi suurimmalla äänimäärällä (15 074).[49] Halla-ahon vaalirahakeräys tuotti reilut 60 000 euroa, kaikki 910 yksityiseltä lahjoittajalta. Halla-aho arvioi, että kyseessä on suurin summa, jonka eduskuntavaaliehdokas on milloinkaan kerännyt yksittäisiltä lahjoittajilta.[50]

Huhtikuussa 2011 perussuomalaisten eduskuntaryhmä valitsi Halla-ahon maahanmuuttoon liittyviä lakiesityksiä käsittelevän hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi.[51] Hän kuitenkin luopui puheenjohtajuudesta kesäkuussa 2012 muiden puolueiden eduskuntaryhmien vaadittua hänen eroaan.[52] Taustalla olivat Halla-ahon blogikirjoituksestaan saama sakkotuomio sekä hänen omat kommenttinsa korkeimman oikeuden vahvistamasta tuomiosta. Halla-ahoa syytettiin muun muassa oikeusjärjestelmän vähättelystä.[52]

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Halla-aho keräsi koko maassa eniten ääniä, 30 596[53], mikä on uusi ennätys Helsingin vaalipiirissä.[54] Hän pyysi vapautusta edustajantoimesta 2. heinäkuuta 2019 saakka, jolloin hänen toimikautensa Euroopan parlamentissa päättyy.[55]

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Halla-ahon äänimäärä oli maan neljänneksi suurin, 22 081.[56]

Europarlamentaarikko 2014–2019[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa Jussi Halla-aho valittiin europarlamenttiin Alexander Stubbin jälkeen suurimmalla henkilökohtaisella äänimäärällä Suomessa (80 529 ääntä).[57][58] Halla-aho aloitti europarlamentaarikkona heinäkuussa 2014, ja hänen tilalleen kansanedustajaksi nousi varasijalta Mika Raatikainen.[59]

Europarlamentaarikko Halla-aho Brysselissä marraskuussa 2014.

Europarlamentissa Halla-aho kuului Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR). Hän oli jäsen kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa (LIBE) sekä EU:n ja Venäjän parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan valtuuskunnassa. Varajäsen hän oli sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa (IMCO) ja valtuuskunnassa, joka toimii EU:n ja Kazakstanin, Kirgisian ja Uzbekistanin parlamentaarisissa yhteistyövaliokunnissa ja vastaa suhteista Tadžikistaniin, Turkmenistaniin ja Mongoliaan.[60]

Halla-aho oli vuoden 2017 alkuun mennessä jättänyt yksitoista kirjallista kysymystä, joista kymmenen käsitteli maahanmuuttoa. Käyttämissään 31:ssä puheenvuorossa hän on 25:ssä käsitellyt maahanmuuttoa, kolmessa rajatarkastuksia ja kahdessa muslimien osuutta viharikoksiin.[61] Halla-aho on europarlamentissa äänestänyt muun muassa terrorismia tukevan Saudi-Arabian aseidenvientikieltoa vastaan.[62]

Joulukuussa 2016 Halla-aho ilmoitti, ettei aio pyrkiä jatkokaudelle Euroopan parlamentissa vaan asettuu ehdolle kuntavaaleissa 2017 sekä eduskuntavaaleissa 2019.[63] Hän ilmoitti myös asettuvansa todennäköisesti ehdolle perussuomalaisten puheenjohtajaksi kesän 2017 puoluekokouksessa.[64]

Puolueen puheenjohtaja 2017–2021[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-aho puhumassa Lappajärven markkinoilla heinäkuussa 2018.

Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi Jyväskylän puoluekokouksessa 10. kesäkuuta 2017. Halla-aho sai puheenjohtajavaalin ensimmäisellä kierroksella yli puolet annetuista äänistä (949 ääntä), minkä johdosta hänet valittiin puheenjohtajaksi ensimmäisellä kierroksella.[65]

Linjapuheessaan puoluekokouksessa Halla-aho muun muassa arvosteli maahanmuuttopolitiikkaa, eurooppalaista integraatiota ja yhteisvaluutta euroa. Puheessaan Halla-aho myös toi esille, että perussuomalaiset eivät ole vaatineet hallitusohjelman neuvottelua uusiksi vaan perussuomalaiset edellyttävät, että myös perussuomalaisille tärkeitä hallitusohjelman kirjauksia noudatetaan. [66]

Halla-ahon mukaan perussuomalaiset selvisi kesän 2017 eduskuntaryhmää koskeneesta kriisistä hyvin, sillä ”Perussuomalaisten kannatus näyttää olevan suunnilleen siinä, missä se oli ennen tätä eduskuntaryhmästä tapahtunutta loikkaustakin”.[67] Halla-aho jatkaa puolueen puheenjohtajana myöhemmin samassa kuussa järjestettävän puoluekokouksen jälkeenkin.[68]

Halla-aho kertoi kesäkuussa 2021, ettei ole ehdolla puheenjohtajaksi seuraavassa elokuun 2021 puoluekokouksessa.[69]

Eduskunnan puhemiehenä 2023–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhemies Halla-aho Irlannin Dublinissa syyskuussa 2023.

Halla-aho valittiin eduskunnan puhemieheksi 21. kesäkuuta 2023. Hänen valintansa puolesta äänesti 134 kansanedustajaa.[70]

Valintansa jälkeen pitämässä puheessaan Halla-aho korosti sananvapauden tärkeyttä eduskunnassa ja sitä, että kansanedustajalla on oikeus olla tulematta loukatuksi, mutta hänellä on myös velvollisuus olla loukkaantumatta toisten edustajien arvoista tai mielipiteistä. Tyyliseikoilla on Halla-ahon mukaan merkitystä, mutta ne ovat aina toissijaisia sananvapauteen nähden.[70]

Puhemies Halla-aho vieraili Ukrainassa marraskuussa 2023 Ukrainan sodan aikaan.[71] Hän piti puheen ukrainaksi Ukrainan parlamentin erityisistunnossa, joka pidettiin Holodomorin nälänhädän muistopäivänä. Halla-ahon puhetta kehuttiin Ukrainassa paljon.[72][73]

Presidenttiehdokkaana 2024[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-aho ilmoitti 7. heinäkuuta 2023 pyrkivänsä puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaleihin 2024. Tiedotteessaan Halla-aho korosti muun muassa perussuomalaisen arvopohjan vastaavan sitä, mitä tasavallan presidentiltä voidaan edellyttää, sekä omaa kokemustaan mediapaineen kestämisestä poliittisen uransa aikana.[74][75] Halla-aho valittiin ainoana ehdokkaana perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi puoluekokouksessa elokuussa 2023.[76]

Kampanjan aikana Halla-ahon kannatus nousi Ylen joulukuun gallupin 10 prosentista tammikuun gallupin 18 prosenttiin.[77] Vaalien ensimmäisellä kierroksella hän sijoittui kolmanneksi ja sai 19,0 prosenttia äänistä, mikä on perussuomalaisten historian paras tulos presidentinvaaleissa.[78]

Poliittiset näkemykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unioni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2017 Halla-aho ilmoitti, että mikäli hänet valitaan perussuomalaisten puheenjohtajaksi seuraavana kesänä, hän tuo EU-eron perussuomalaisten päätettäväksi.[79] Halla-aho sanoi puheenjohtajana ajavansa aktiivisesti Suomen eroa EU:sta ja eurosta.[80] Puheenjohtajaksi valintansa jälkeen toukokuussa 2018 Halla-aho sanoi, ettei pidä Suomen EU-eroa realistisena.[81]

Fasismia ja natsismia vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheenjohtajana Jussi Halla-aho on ojentanut puolueen nuorisojärjestöä esimerkiksi siitä, että natsitervehdykset ja ”fasististen ja kansallissosialististen näkemysten esittäminen” vahingoittavat puoluetta ja sen tavoitteita. Tällöin Perussuomalaisista Nuorista erotettiin etnonationalistien johtohahmoja, jotka sanoivat, että ”selkäänpuukottajan palkka on kuolema”.[82]

Avoin suomalaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2018 Halla-aho puolusti puolueen etnonationalistien vastustamaa avointa suomalaisuutta ja sanoi sen olevan historiallinen todellisuus. Hänen mielestään suomalaisuutta ei voi rajoittaa esimerkiksi ihonvärin tai silmien tai hiusten värin perusteella.[82]

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-aho on noussut julkisuuteen vallitsevan maahanmuuttopolitiikan ja monikulttuurisuuden vastustajana.[6] Hänen mukaansa Suomessa ei ole keskusteltu maahanmuutosta eikä maahanmuuttopolitiikka ole ollut kansanvaltaisen päätöksenteon piirissä vaan virkamiehet ovat tehneet päätökset asiassa.[83] Halla-aho on muun muassa arvostellut sitä, että maahanmuuttoa tarjotaan ratkaisuksi väestölliseen huoltosuhdeongelmaan, vaikka taloudellinen huoltosuhde on keskimäärin maahanmuuttajien keskuudessa muuta väestöä heikompi.[84] Halla-ahon mielestä lähes kaikki maahanmuuton ongelmat liittyvät muuhun kuin työperäiseen maahanmuuttoon ja kolmannen maailman siirtolaisten kotoutuminen on epäonnistunut kaikkialla Euroopassa. Hänen mukaansa sosiaaliturvan varassa eläminen on tehty monissa Euroopan maissa maahanmuuttajille liiankin helpoksi ja houkuttelevaksi.[85] Jotta Suomen maahanmuuttotilanne ei muuttuisi kestämättömäksi, Halla-aho on ehdottanut haittojen minimoimiseksi humanitaarisen maahanmuuton kiristämistä kansainvälisistä sopimuksista kuitenkaan tinkimättä.[86] Perussuomalaisten puheenjohtajana elokuussa 2018 Halla-aho sanoi, että hän ja puolue haluaisivat lopettaa humanitaarisen maahanmuuton kokonaan. Hänen mukaansa turvapaikanhakijoiden ottamisen sijaan hädässä olevia pitäisi auttaa pakolaisleireillä.[87]

Huhtikuussa 2018 Halla-aho kertoi, että Euroopassa on käynnissä suuri demografinen muutos eli "väestönvaihdos", jossa kantaväestö korvautuu maahanmuuttajilla. Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus nousisi maahanmuuton loppumisesta huolimatta, koska hänen mukaansa maahanmuuttajat ovat väestön keskiarvoa nuorempia ja erityisesti kehitysmaista tulleiden syntyvyysaste on paljon korkeampi kuin kantaväestöllä.[88] Maaliskuussa 2019 antamassaan haastattelussa Halla-aho kuitenkin sanoi, ettei maahanmuutolla tutkimusten mukaan ole vaikutusta ikärakenteeseen, koska maahanmuuttajatkin vanhenevat.[89]

Halla-ahon mukaan ”monikulttuurisuuden rikastavasta vaikutuksesta on vähänlaisesti näyttöä”, ja hän katsoo, että ”monikultturismi” on aate, joka pitää ”monikulttuurisuutta lähtökohtaisesti rikkautena ja kannattaa monikulttuurisuuden aktiivista luomista, lisäämistä ja ylläpitämistä; ja joka pitää monikulttuurisuutta ainakin yhtenä perusteena maahanmuutolle”. Hänen mielestään ”monikultturistit palvovat toiseutta toiseuden vuoksi”.[86] Monikulttuurisuuden tuottamia ongelmia ovat Halla-ahon mukaan lisääntyvä rikollisuus ja maahanmuuttajien aiheuttama taloudellinen taakka vastaanottajamaalle. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa elämä on myös ”ikävää ja vaikeaa”, koska ihmiset eivät ymmärrä toisiaan ja ”ihmiset redusoituvat yksilöistä viiteryhmiensä edustajiksi”.[90]

Syytöksiin maahanmuuttajien vastustamisesta Halla-aho on vastannut vastustavansa ”monikultturismia ja holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa” muttei maahanmuuttajia.[91] Hän on kieltänyt olevansa rasisti,[92] kun rasismi määritellään rotusyrjinnän kannattamiseksi tai ajatukseksi siitä, että rodut asettuvat arvojärjestykseen.[93] Halla-ahon mukaan erivapauksia kuten positiivista syrjintää kulttuurin tai kansallisuuden perusteella ei tule sallia, sillä ne rapauttavat tasa-arvoa yhteiskunnassa ja ovat ”tosiasiallista rasismia”.[94] Hänen mukaansa rasismia ei ole ”totalitaaristen fasististen aatteiden kuten poliittisen islamin” arvostelu.[94] Hänen mukaansa rasismiin ei syyllisty vain kantaväestö, vaan sitä esiintyy myös etnisten vähemmistöjen keskuudessa ja jopa niiden taholta kantaväestöä kohtaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän julkilausuma syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan vuonna 2011 oli pitkälti Halla-ahon käsialaa.[95] Julkilausuma sai osakseen myös runsaasti arvostelua, etenkin kohta, jossa tuomittiin positiivinen erityiskohtelu työmarkkinoilla ja koulutuksessa.[96]

Halla-aho kielsi vuonna 2005 käyttämästä bloginsa vieraskirjassa etnisistä ryhmistä haukkumasanoja tai loukkaaviksi tarkoitettuja termejä, kuten ”sompanssi” tai ”pystyapina”, muttei koulukirjojen ennen käyttämän neekeri-sanan neutraalia käyttöä, koska ei halua ”lähteä mukaan uuskielisyyspelleilyyn.”[97]

Islam-kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-ahon mielestä islam on sodassa länsimaailmaa vastaan, mikä ilmeni esimerkiksi pilapiirrosmellakoiden yhteydessä. Halla-ahon mukaan tähän taisteluun kiihotetaan myös moskeijoissa.[98] Hänen mukaansa muslimeilla on, toisin kuin länsimaalaisilla, voimaa kunnioittava kulttuuri ja ”tribalistisessa kulttuurissa opittu käsitys siitä, että oman ryhmän ulkopuolella kaikki ovat eläimiä tai eivät ainakaan yhtä hyviä kuin me”.[4][99] Hän on myös sanonut islamin olevan afrikkalaisten luonnonuskontojen sekä menneiden aikojen juutalaisuuden ja katolilaisuuden tavoin ”genitaaliuskonto”, jossa ”älyllinen fabriikki kietoutuu pimpin, pippelin tai tissien ympärille”.[100]

Halla-ahon mukaan tietyistä maanosista tulleiden muslimien kotoutuminen on epäonnistunut kaikkialla. Lisäksi hänen esittämiensä laskelmien mukaan muslimit saattavat lisääntyvän maahanmuuton ja suuremman syntyvyyden vaikutuksesta tulla useissa Euroopan maissa jo tämän vuosisadan aikana enemmistöksi, millä hänen mukaansa voisi olla kohtalokkaat seuraukset heille itselleenkin.[101] Hän on täsmentänyt, ettei hänen islam-kritiikkinsä koske eräitä länsimaissa jo kauan asuneita ja pitkälti maallistuneita muslimiryhmiä kuten Suomen tataareja.[102]

Kriittiseen uskontokeskusteluun ja sananvapauteen viitaten Halla-aho on todennut, että "jos muslimit eivät koskaan joudu kohtaamaan niitä argumentteja, joita heidän oppijärjestelmiään vastaan voidaan esittää, niin heillä ei ole mitään syytä myöskään aloittaa yhteisöjen sisällä islamin renessanssia, jonka tarve olisi mitä suurin tässä maailmassa".[103]

Talouspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-aho määrittelee edustavansa ”konservatiivista talouslinjaa”, jossa hyvinvointiyhteiskuntaa ei rahoiteta velalla. Hänen mielestä julkisen sektorin tehtävät on priorisoitava. Halla-ahon mukaan yhteiskunnalla on perustehtäviä, kuten kansalaisten turvallisuuden takaaminen, ”luksustoimintoja”, kuten työttömyys- ja sosiaaliturva sekä sellaisia tehtäviä, jotka hänen mielestään eivät kuulu valtion toimintaan ollenkaan, kuten ”rahan siirto Etelä-Eurooppaan tai vielä kauemmaksi maailmaan”.[104]

Ihmisten arvosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2005 Halla-aho pohti blogissaan ihmisarvoa. Hänen mukaansa ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassaoleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo ja yhteiskunnassa yksilöt voidaan asettaa arvojärjestykseen sen mukaan, miten paljon heidän kykyjensä puuttuminen heikentäisi yhteisöä. Kaikkein arvokkaimpina Halla-aho piti maanviljelijöitä, syötäviksi tarkoitettujen eläinten kasvattajia ja rakennusinsinöörejä. Alempana hänen hierarkiassaan ovat taiteilijat, papit ja poliitikot, jotka ovat ”pääsääntöisesti turhia”, ja hänelle mieluisista taiteesta ja kielentutkimuksestakin pitäisi luopua "jos vene alkaa vuotaa". Halla-ahon mukaan kaikki ihmiset ovat instrumentaalisesti eriarvoisia, mutta siitä ei kuitenkaan seuraa vähempiarvoisten kaasuttaminen, ellei siihen ole ”muuta pätevää syytä”.[105] Myöhemmin hän korosti, että häntä on tulkittu väärin ja hänen mielestään instrumentaalisen arvon lisäksi ihmisillä on ihmisarvo, joka on kaikille sama, ja se on hänestä hyvä asia yhteiskunnassamme.[106]

Kesäkuussa 2017 Halla-aho sanoi Yleisradion haastattelussa, että ihmisarvo on hänen mielestään kaikilla sama, mutta ihmisten tasa-arvoisuus ei hänen mukaansa tarkoita sitä, että kaikilla ihmisillä olisi oikeus tulla elätettäväksi Suomeen.[107]

Halla-aho on sanonut, ettei ole feministi, koska ”siihen ei ole mitään tarvetta”. Sen sijaan hän sanoo kohtelevansa ihmisiä yksilöinä riippumatta heidän sukupuolestaan.[108]

Sosiaalipolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-ahon mukaan yhteiskunnalla on perustehtävät, kuten kansalaistensa ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden turvaaminen, kun taas työttömyysturva ja sosiaaliturva ovat ”yhteiskunnan luksustoimintoja”.[109] Halla-ahon mukaan sosiaaliturvan tulee olla kannustavaa ja yhteiskunnassa pitää olla turvaverkko, mutta se ei saa muodostua elämäntavaksi.[108]

Halla-aho vastustaa perustuloa.[110] Hänen mukaansa sosiaaliturvan pitää olla vastikkeellista ja tarveharkintaista. Halla-aho katsoo, että mitä helpompaa erilaisten tukien hakeminen on, sitä enemmän niitä haetaan.[108] Sosiaalipolitiikka ei ole Halla-ahon kiinnostuksen kohteita. Hän ei esitä, miten häntä äänestäneiden vähävaraisten elinoloja voisi parantaa.[111]

Työelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen perussuomalaisten puheenjohtajaksi valintaansa toukokuussa 2017 Halla-aho kertoi pitävänsä Suomen työmarkkinoita joustamattomina ja esitti yleissitovuuden purkamista.[112] Marraskuussa 2018 Halla-aho kuitenkin ilmoitti kannattavansa yleissitovuutta, ja kritisoi Elinkeinoelämän keskusliittoa sen purkamiseen liittyvistä ehdotuksista. Paikallisen sopimisen lisäämistä tulee kuitenkin Halla-ahon mukaan edelleen jatkaa.[113]

Toukokuussa 2018 Halla-aho äänesti europarlamentissa halpatyövoiman käytön tiukentamista vastaan.[114]

Muita näkemyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kielipoliittisessa vaaliohjelmassaan Halla-aho esittää, että ruotsin kielen osaamisvaatimuksista valtion viroissa luovutaan, pois lukien viranomaiset, joiden tehtävät erityisesti edellyttävät sitä. Täten ruotsin kielen pakollinen opiskelu kaikilla koulutusasteilla lakkaisi. Perustuslakia tulisi muuttaa siten, että ruotsin kielen asema toisena kansalliskielenä lakkautetaan. Valtion, siis hallituksen, eduskunnan ja virkakoneiston, ainoa työkieli olisi suomi. Nykyisistä yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista tulisi kaksikielisiä. Kaksikielisenä pidettäisiin kuntaa, jonka asukkaista vähintään 20 prosenttia on ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin.[115]

Halla-aho vastusti Suomen ampuma-aselain kiristämiseen pyrkineitä vuoden 2010 aselakiesityksiä.[116] Istuntokaudella 2013 Halla-aho oli aloitteentekijänä kaikkiaan viidessä ampuma-aselakien muuttamista esittäneessä lakialoitteessa.[117]

Halla-aho on arvostellut blogissaan Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa ja Kirkko ja kaupunki -lehteä siitä, että ne hänen mielestään tukevat islamia, vaikka kristinuskon oppien mukaan muslimit eivät voi pelastua, koska he eivät usko Jeesuksen ylösnousemukseen. Halla-ahon mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kirkko joko ei usko uskon avulla saavutettavaan pelastukseen tai se pitää muslimien suvaitsemista muslimien pelastumista tärkeämpänä.[118][119]

Halla-ahon teksteistä monet ovat peräisin ajalta, jolloin hän ei ollut julkinen henkilö. Halla-aho ei kuitenkaan ole myöhemmin irtisanoutunut mistään kirjoittamastaan. Sen sijaan hän on todennut muuttaneensa kirjoitusten ilmaisua poliittisen uransa kehittyessä.[120]

Halla-aho kertoo kannattavansa maakuntien itsehallinnon vahvistamista antamalla maakunnille verotusoikeuden ja lainsäädäntövaltaa. Halla-ahon mukaan "Suomessa on perinteisesti keskitetty päätösvaltaa keskusvallalle Helsinkiin, mutta se ei toimi maassa, joka on alueellisesti ja väestöllisesti niinkin heterogeeninen kuin Suomi tällä hetkellä on".[121] Halla-aho sanoo kannattaneensa aina vallan hajauttamista sekä maan sisäistä federalismia, jossa lisättäisiin maakuntien valtaa valtiovallan ja kunnallishallinnon kustannuksella.[122]

Halla-aho sanoi kesäkuussa 2019 olevansa huolissaan sananvapaudesta. Halla-ahon mukaan vain valheet tarvitsevat suojakseen sensuuria. Halla-ahon mukaan Suomessa ja muissakin länsimaissa maahanmuutosta, islamista, seksuaalivähemmistöistä, Euroopan unionista ja ”eräistä muista kysymyksistä” on tullut ”uusi Neuvostoliitto”, jossa väärien mielipiteiden ilmaisemisesta saa yhä useammin taloudellisen tai juridisen rangaistuksen. Halla-aho pitää tätä mielipiteen ilmaisun rajoittamisena, joka on oikeusvaltiolle tuhoisaa.[123]

Halla-aho piti helmikuussa 2021 periaatteellista rokotekriittisyyttä huolestuttavana: ”Yleisesti suhtaudun rokotteisiin myönteisesti ja pidän huolestuttavana sellaista periaatteellista rokotekriittisyyttä, koska siinä tavallaan sysätään vastuu omastakin terveydestä muille ihmisille ja luotetaan siihen, että muut ihmiset ottavat rokotteen.”[124]

Vaalirahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jussi Halla-ahon presidentinvaalikampanjan 2024 kokonaisbudjetti on noin 500 000 euroa. Halla-ahon kampanjan rahoitus tulee lähes kokonaan Perussuomalaiselta puolueelta.[125]

Oikeuskäsittelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantelut, tutkintapyynnöt ja syytteet ja tuomiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-ahosta on tehty kanteluja ja tutkintapyyntöjä, ja hän on myös itse tehnyt niitä. 9. helmikuuta 2009 Halla-aho teki tutkintapyynnön Yleisradion televisiouutisjutusta, jossa häntä nimitettiin ”ulkomaalaisvastaiseksi” ja ”rotutohtoriksi”.[126] 5. toukokuuta 2009 kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka määräsi esitutkinnan lopetettavaksi, koska katsoi, ettei näyttöä rikoksesta ollut.[127] Halla-ahoon on kohdistunut useita uhkailuja esimerkiksi internetin välityksellä ja puhelimitse, sekä myös tappouhkaus.[128][129]

A-talk-ohjelmassa 30. lokakuuta 2008 esitetty lainaus Halla-ahon blogikirjoituksesta herätti jälkikäteen kiistelyä.[34] Halla-aho vaati Yleisradiolta anteeksipyyntöä ja kantelussaan Julkisen sanan neuvostolle Halla-aho mainitsee, että kirjoitus oli ”parodia ja mukaelma sanomalehti Kalevan jutusta”. Julkisen sanan neuvosto antoi Ylelle vapauttavan päätöksen, koska se katsoi, että ohjelmassa esitetty sitaatti oli lainattu oikeassa muodossa, se oli esitetty asianmukaisesti eikä se antanut väärää kuvaa kokonaisuudesta.[130]

Vihreät Naiset ry jätti marraskuussa 2008 Halla-ahosta tutkintapyynnön Scripta-blogissa joulukuussa 2006 julkaistusta kirjoituksesta Monikulttuurisuus ja nainen.[131][132] Siinä Halla-aho toivoi, että raiskausten lisääntyessä raiskatuksi joutuisivat hänen mielestään ”oikeat ihmiset” eli ”vihervasemmistolaiset maailmanparantajat ja heidän äänestäjänsä”. Vihreiden naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Heli Järvisen mukaan ”kyse ei ole sananvapauden harjoittamisesta tai viattomasta monikulttuurisuuskritiikistä, vaan raiskauksiin ja vihaan lietsomisesta”.[133] Tutkintapyyntö ei kuitenkaan johtanut jatkotoimiin.[134]

Poliisi aloitti joulukuussa 2008 rikostutkinnan. Halla-ahoa epäiltiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.[135] Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske nosti maaliskuussa 2009 poliisin suorittaman esitutkinnan perusteella Halla-ahoa vastaan syytteen Helsingin käräjäoikeudessa. Tämän katsottiin blogikirjoituksessaan Muutama täky Illmanin Mikalle syyllistyneen uskonrauhan rikkomiseen ja kiihotukseen kansanryhmää vastaan, koska hän oli 3. kesäkuuta 2008 ”laatinut ja internetissä toimittanut yleisön saataville kirjoituksen, jossa islam ja sen pyhät instituutiot yhdistettiin pedofiliaan ja jossa esitettiin, että ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on erään kansanryhmän kansallinen tai geneettinen erityispiirre”.[136][137] Jälkimmäinen kohta käsitteli Suomen somaleja.[138] Teksti mukaili sanomalehti Kalevan pääkirjoitusta, jossa humalassa tappamisen arveltiin olevan suomalaisten ”kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre”.[97] Halla-aho kiisti syyllistyneensä rikokseen ja sanoi, että ”kirjoituksen aiheena tai kohteena eivät olleet somalit, islam tai Muhammad” vaan ”julkisen sanan ja syyttäjäviranomaisten harrastama kaksoisstandardi” ja että ”väitteet somalien geneettisistä erityispiirteistä ja islamin pedofiilisestä luonteesta olivat instrumentteja”, joilla hän aihetta lähestyi.[139] Asia käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa elokuussa 2009.[140][141] Käräjäoikeus tuomitsi Halla-ahon 30 päiväsakkoon eli 330 euroon uskonrauhan rikkomisesta. Syyte kansanryhmää vastaan kiihottamisesta hylättiin.[142] Tuomion perustelut aiheuttivat keskustelua.[143] Hovioikeus vahvisti tuomion lokakuussa 2010.[144] Sekä Halla-aho että apulaisvaltakunnansyyttäjä valittivat korkeimpaan oikeuteen.[145] Kesäkuussa 2012 antamassaan tuomiossa korkein oikeus katsoi alemmista oikeusasteista poiketen Halla-ahon syyllistyneen sekä uskonrauhan rikkomiseen että kansanryhmää vastaan kiihottamiseen, ja tuomio koveni 50 päiväsakkoon.[146][147]

Valtionsyyttäjä Mika Illman totesi haastattelussa, että ”on hyvä, että lain tulkitsijat ovat nyt saaneet ennakkotapauksen. Korkein oikeus on vetänyt rajan sille, kuinka pitkälle se, joka arvostelee vallanpitäjiä, saa provosoida ja liioitella”.[148] Tapauksen vuoksi Halla-aho erosi eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. Syynä olivat reaktiot sekä Halla-ahon sakkotuomioon, että hänen kommenttinsa, että Korkeimman oikeuden tuomiossa oli kyse vain muutaman ihmisen mielipiteestä. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) sanoi olevansa huojentunut Halla-ahon aloitteellisuudesta ja totesi tapauksen opettavan, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan on aidosti vakava asia.[52][149]

Muita lausuntoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-ahon blogitekstejä on julkaistu Gates of Vienna -blogissa, jonka on julkisuudessa sanottu kuuluvan islamia vastustavaan vasta-jihad-liikkeeseen. Halla-aho itse kiistää tiiviit suhteet verkostoon eikä omien sanojensa mukaan tunne sen edustamaa liikettä, vaikka hänen oman bloginsa vieraskirjasta löytyy keskustelua aiheesta. Halla-ahoa kutsutaan sivustolla Gates of Viennan kirjeenvaihtajaksi ja kääntäjäksi.[150]

Halla-aho väitti vuonna 2003 blogissaan joutuneensa homoseksuaalin ahdistelemaksi helsinkiläisessä puistossa. Hän kirjoitti miettineensä aseen hakemista ja homoseksuaalin päähän ampumista. Hän pohti, ylittäisikö siitä seuraava hekuma vankilatuomion aiheuttaman harmistuksen. Hän myös kertoi pitävänsä väkivaltaa aliarvostettuna ongelmanratkaisukeinona. Myöhemmin Halla-aho poisti tekstin ja luonnehti sitä möläytykseksi, joka oli luonteeltaan ”kevytmielistä” huumoria.[151]

Halla-aho kirjoitti Kreikan talous- ja velkaongelmiin sekä poliittiseen päätöksentekoon viitaten syyskuussa 2011 Facebook-sivullaan: ”Juuri nyt Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta, jonka ei tarvitsisi välittää suosiostaan ja joka voisi panna lakkoilijat ja mellakoitsijat kuriin panssarivaunuilla”. Halla-aho poisti kommentin myöhemmin, mutta hänet erotettiin kahdeksi viikoksi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Halla-aho selitti kirjoituksensa olleen kärjistys, jolla hän pyrki tuomaan esiin demokratian ongelmia.[152] Uutinen kirjoituksesta levisi myös ulkomaisiin tiedotusvälineisiin.[153]

Halla-aho mainittiin Norjan vuoden 2011 joukkosurmien tekijän Anders Behring Breivikin manifestissa.[154] Halla-aho kiisti yhteydet Breivikiin.[155] ”Tiedoksi, että en kadu mitään kirjoittamaani, enkä ota minkäänlaista vastuuta Breivikin teosta, ja aion jatkaa samalla linjalla, koska huono maahanmuutto on huonoa ja monikulttuurisuus hanurista Breivikin teosta riippumatta ja huolimatta”, Halla-aho kirjoitti Facebook-sivullaan.[156] Iltalehti sai Julkisen sanan neuvostolta langettavan päätöksen kutsuessaan Halla-ahoa pääkirjoituksessaan Breivikin "oppi-isäksi" tämän maininnan perusteella. Neuvoston mukaan tähän ei ollut riittäviä perusteita.[157]

Kannatusta ja arvostelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-aho oli mukana Helsingin Sanomien heinäkuussa 2008 julkaisemalla ”30 suomalaisen toisinajattelijan” listalla. Artikkelin mukaan Halla-aho on ”filosofian tohtori, joka vastustaa monikulttuurisuutta ja maahanmuuton ymmärtäjiä”.[158] Filosofian tohtori Jukka Hankamäki pitää Halla-ahoa eräänä maahanmuuttopolitiikan terävimmistä arvostelijoista.[159][160]

Kirjailija Anja Snellman on arvostellut sitä, miten lehdet hänen mukaansa hankkivat likaisen työn tekijöiksi henkilöitä, joilla on jo ennakkoasenne Halla-ahoa kohtaan ja miten he yrittävät tehdä Halla-ahosta antisankarin. Snellmanin mielestä Halla-ahoa pitää kuunnella ja hän pitää tämän blogia korkeatasoisena.[161] Tiedetoimittaja Marko Hamilo on kertonut blogissaan, kuinka hän aluksi piti Halla-ahoa vastenmielisenä rasistina lehdistä saamiensa tietojen perusteella. Tutustuttuaan Halla-ahon blogiin hän järkyttyi huomattuaan, kuinka järjestelmällisesti tiedotusvälineet olivat vääristelleet sen sisältöä. Hamilon mukaan tiedotusvälineiden vääristely koski sellaisia Halla-ahon tekstejä, jotka olivat olleet verkossa jo vuosia.[162]

Mediakulttuurin professori Mikko S. Lehtosen mukaan Halla-aho on tekstiensä perusteella ”yksiselitteisesti ulkomaalaisvastainen ja rasistinen”, koska hän jakaa ihmiset kahteen ryhmään, ”meihin” ja ”muihin”, joista ensimmäinen samaistuu ”hyvään yhteiskuntaan” ja jälkimmäinen ”pimeyteen”. Lehtosen mukaan nykyaikaisen rasismin silmiinpistävin piirre on, että oma rasismi kielletään, kuten Halla-ahokin tekee.[93][92] Suomen Kuvalehden toimittaja Leena Sharman mukaan Halla-aho näkee esimerkiksi ”afrikkalaisessa kulttuurissa” vain huonoja ominaisuuksia, joita ei pidä mielipiteenään vaan totuutena. Sharman mukaan Halla-aho ”hekumoi hieman liikaa sillä, miten 'tummaihoiset' miehet raiskaavat suomalaisnaisia öisin Kaisaniemen puistossa”.[163]

Savukeidas julkaisi vuonna 2010 esseekokoelman Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?, jossa yhdeksän kirjoittajaa analysoi Halla-ahon tekstejä.[164]

Ruotsalaisen rasisminvastaisen Expo-lehden päätoimittaja Daniel Poohl pitää Halla-ahoa 1930-lukulaisena fasistina. Hänen mukaansa Halla-aho ei olisi Ruotsissa tervetullut sikäläiseen maahanmuuttokriittiseen ruotsidemokraattien puolueeseen, vaan joutuisi tyytymään pienten marginaaliryhmien seuraan.[165] Fasismia tutkinut professori emeritus Tarmo Kunnas arvioi vuonna 2013, että Halla-ahon edustama ”kovien arvojen perussuomalaisuus” on ”aateperimältään fasistinen”.[166]

Iltalehden Taloustutkimuksella kesäkuussa 2017 teettämän kyselyn mukaan Jussi Halla-aho oli suosituin henkilö Suomen pääministeriksi alle 50-vuotiaiden vastaajien joukossa. Noin viidennes alle 50-vuotiaista ja lähes neljännes 25–34-vuotiaista valitsi Halla-ahon suosikikseen.[167]

Halla-ahon kannattajien keskuudessa hänestä käytetään nimitystä ”Mestari”.[168]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-aho avioitui filosofian tohtori Hilla Halla-ahon (s. 1975, o.s. Salovaara) kanssa vuonna 2002.[169] Heillä on neljä lasta, tytöt Hilma (s. 2003) ja Kerttu (s. 2004)[170], sekä vuosina 2008 ja 2013 syntyneet pojat.[171][172] Perhe on asunut vuodesta 2001 alkaen Helsingin Eirassa.[172] Lisäksi Halla-aholla oli vuodesta 2009 suhde helsinkiläisnaisen kanssa, jonka kanssa hänellä on vuonna 2015 syntynyt lapsi.[173]

Halla-aho on ollut kasvissyöjä vuodesta 2019 lähtien.[174]

Kielitaito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-ahon äidinkieli on suomi. Hän puhuu suomen lisäksi sujuvasti englantia, venäjää ja ukrainaa. Lisäksi Halla-aho kertoo "ymmärtävänsä hyvin" ja "puhuvansa tyydyttävästi" ruotsia, saksaa ja kroatiaa. "Auttavasti" hän kertoo osaavansa puolaa, ranskaa ja hollantia.[175]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halla-aho on eronnut kirkosta vuonna 1989 eikä ole minkään uskonnollisen yhteisön jäsen.[176] Halla-aho on kertonut, ettei ole uskonnollinen ihminen, mutta arvostaa kristillisiä perinteitä. Halla-aho pitää kristillisluterilaista perintöä erottamattomana osana suomalaista kulttuuria. Halla-aholle tärkeitä kristillisiä hyveitä ovat armollisuus, rehellisyys ja kohtuullisuus.[177]

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
2007 Helsinki 2 215 ei valittu [32]
2011 Helsinki 15 074 valittiin [48]
2019 Helsinki 30 596 valittiin [178]
2023 Helsinki 22 081 valittiin [56]
Kuntavaalit
Vuosi Kunta Äänet Tulos
2008 Helsinki 2 977 valittiin [35]
2012 Helsinki 6 034 valittiin [42]
2017 Helsinki 5 668 valittiin [179]
2021 Helsinki 18 978 valittiin [180]
Europarlamenttivaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
2014 koko maa 80 772 valittiin [181]
Presidentinvaalit
Vuosi Vaalipiiri Äänet Tulos
2024 koko maa 615 802 ei valittu [182]

Kunnianosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nuorluoto, Juhani & Leiwo, Martti & Halla-aho, Jussi (toim.): Papers in Slavic, Baltic and Balkan studies. Slavica Helsingiensia 21. University of Helsinki, Department of Slavonic and Baltic Languages and Literatures, 2001. ISBN 952-10-0246-8. (englanniksi)
  • Problems of Proto-Slavic Historical Nominal Morphology: On the Basis of Old Church Slavic. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Slavica Helsingiensia 26. Helsinki: Helsingin yliopisto, slavistiikan ja baltologian laitos, 2006. ISBN 952-10-3012-7. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  • Muinaiskirkkoslaavin käsikirja sekä Muinaiskirkkoslaavin lukemisto ja sanasto. Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian laitoksen opetusmonisteita 5. 117+47 sivua. Jussi Halla-aho, 2006. Arkistoitu versio.
  • Kirjoituksia uppoavasta Lännestä. Kirjoitukset julkaistu aiemmin tekijän verkkosivustolla 2005–2008. Helsinki: Jussi Halla-aho, 2009. ISBN 978-952-92-5213-8.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jussi Halla-aho Suomen kansanedustajat. 2.10.2013 (päivitetty). Eduskunta. Viitattu 6.10.2013.
  2. Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho on uskontoihin nihkeästi suhtautuva agnostikko. kirkkojakaupunki.fi
  3. Helsingin Sanomat
  4. a b Sauvala, Milka: Maahanmuuttokriitikko perussuomalaisten äänikuningas Helsingissä Helsingin Sanomat. 27.10.2008. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 4.5.2014.
  5. Viljanmaa, Toni: Perussuomalaiset saivat parikymmentä maahanmuuttokriitikkoa valtuustoihin Satakunnan kansa. 27.10.2008. Arkistoitu 17.7.2011. Viitattu 27.10.2008.
  6. a b Kovia puheita maahanmuutosta Elävä arkisto. 9.2.2009. Yleisradio. Viitattu 10.9.2015.
  7. Halla-aho: Perussuomalaiset haluaa jatkaa hallituksessa. hs.fi
  8. Perussuomalaisten ryhmä hajosi täysin – Timo Soini yli 20 lähtijän joukossa 13.6.2017. Yle. Viitattu 15.6.2017.
  9. Tutkija: Halla-aho teki täysin poikkeuksellisen tempun – tällaiset seuraukset vetäytyminen voi aiheuttaa puolueelle is.fi. Viitattu 17.7.2023.
  10. Nurmi, s. 14, 18–22.
  11. a b c d Hämäläinen, Unto: Perus juttu HS.fi. 5.4.2014. Arkistoitu 5.4.2014. Viitattu 16.1.2015.
  12. Nurmi, s. 27.
  13. IL:n uusi vaaliohjelma: Halla-aho paljastaa rankan kiusaamisen vaikutukset – ”Olen koko ajan varuillani” iltalehti.fi. 5.12.2023. Iltalehti. Viitattu 28.1.2024.
  14. Lehtonen, Joonas: Aikamoisia ällärohmuja: Katso, miten puoluejohtajat pärjäsivät ylioppilaskirjoituksissa - ja miltä he näyttivät nuorina! Iltalehti. Viitattu 23.12.2023.
  15. Halla-aho, Jussi: Taidepläjäys arkistojen hämärästä Scripta. Kirjoituksia uppoavasta lännestä. 19.4.2006. Viitattu 2.11.2017.
  16. Perussuomalaisten johtoon pyrkivän Jussi Halla-ahon rankka nuoruus: "Tunsin olevani sadistisen kiusaamisen kohteena" iltalehti.fi. Viitattu 12.6.2017.
  17. a b c Pettersson, Maria: Jussi Halla-aho, vaarallinen vai väärinymmärretty City-lehti. 2.1.2009. Viitattu 6.10.2013.
  18. Halla-aho kollegoistaan: ”Puolet mielisairaita” Uusi Suomi. 29.1.2010. Viitattu 30.4.2011.
  19. Jussi Halla-aho suunnitteli pornokaupan avaamista Joensuuhun karjalainen.fi. 6.5.2017. Viitattu 3.4.2019.
  20. Nurmi, s. 70
  21. Henkilökuva: Jussi Halla-aho ei halunnut johtajaksi – nyt hän veisi perussuomalaiset lähemmäs eurooppalaisia oikeistopopulisteja (Archive.org) Helsingin Sanomat. Arkistoitu 29.6.2017. Viitattu 13.4.2017.
  22. Kritiikki ei keikuta Halla-ahon laivaa Suomen Uutiset. Viitattu 13.4.2017.
  23. Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston pöytäkirja 26.8.2006. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 17.5.2008. Viitattu 22.4.2011.
  24. Vanhala, Akseli: Puoliso löytyi Tinderistä, liikemiesura alkoi mattopesulassa – tätä et ehkä tiennyt suomalaisista puoluejohtajista is.fi. 12.6.2021. Viitattu 12.6.2021.
  25. Halla-aho, Jussi: Muutamia huomioita 29.3.2008. Scripta. Viitattu 11.10.2009.
  26. Nurmi, s. 107
  27. Vahti, Jukka: Suomen Sisun jäsenet pyrkivät valtuustoihin perussuomalaisten listoilta Vihreä Lanka. 9.10.2008. Arkistoitu 27.3.2014. Viitattu 6.10.2013.
  28. HS: Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho erosi Suomen Sisusta Yle Uutiset. Viitattu 29.6.2019.
  29. HS-haastattelu: Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on eronnut nationalistisesta Suomen sisu -järjestöstä Helsingin Sanomat. 29.6.2019. Viitattu 29.6.2019.
  30. a b Halla-aho, Jussi: Johdanto uudelle lukijalle Scripta. Viitattu 20.9.2008.
  31. Jussila, Noora: Yllätysvoitot perustuivat blogeihin Vihreä lanka. 29.10.2008. Arkistoitu 15.5.2009. Viitattu 29.10.2008.
  32. a b Ehdokkaiden äänet – Helsinki 21.3.2007. Oikeusministeriö. Viitattu 6.2.2011.
  33. Valitut ehdokkaat – Helsinki Kunnallisvaalit 2008. Oikeusministeriö. Viitattu 27.10.2008.
  34. a b Suomen Sisu – muukalaispelolla vaalivoittoon? Elävä arkisto. 31.10.2008. Yleisradio. Viitattu 10.9.2015.
  35. a b Koko maa – Ääniharavat Kuntavaalit 2008 tulospalvelu. 30.10.2008 (päivitetty). Yle. Viitattu 30.12.2015.
  36. Mäkinen, Esa: Mitä Jussi Halla-aho oikein tahtoo? (Arkistoitu sivu) HS.fi. 30.11.2008. Arkistoitu 25.10.2012. Viitattu 30.12.2015.
  37. Kurki-Suonio, Ossi: Halla-aho ja Zahra kalastelivat samoilla apajilla Uusi Suomi. 27.10.2008. Viitattu 27.10.2008.
  38. Välimaa, Mikko: Halla-aho ei lähde ehdolle eurovaaleihin (Arkistoitu sivu) HS.fi. 27.4.2009. Arkistoitu 15.5.2014. Viitattu 30.12.2015.
  39. Jokisipilä, Markku: ”2”, Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla. Otava, 2021. ISBN 978-951-1-38864-7.
  40. Jussi Halla-aho liittyi perussuomalaisiin MTV.fi. 9.10.2010. Arkistoitu 13.11.2014. Viitattu 30.10.2014.
  41. Jokinen, Riku: Halla-aho Helsingin kaupunginhallitukseen (Arkistoitu sivu) HS.fi. 15.12.2008. Arkistoitu 3.1.2010. Viitattu 10.9.2015.
  42. a b Kunnallisvaalit 28.10.2012: Valitut ehdokkaat Helsinki Vaalit.fi. 14.6.2013 (päivitetty). Oikeusministeriö. Arkistoitu 15.4.2014. Viitattu 4.5.2014.
  43. Helsingin ääniharavat Yle uutiset. 6.11.2012. Viitattu 6.10.2013.
  44. Koko maan ääniharavat Yle uutiset. 6.11.2012. Viitattu 6.10.2013.
  45. Vähän vaaleista halla-aho.com. 1.11.2012. Viitattu 18.12.2013.
  46. Keränen, Tuomas: Halla-aho jättää Helsingin kaupunginhallituksen Yle Uutiset. 19.6.2014. Viitattu 10.9.2015.
  47. Konttinen, Matti: Halla-aho kaupunginvaltuuston ylivoimainen poissaolokuningas – ei vaivautunut yhteenkään kokoukseen Yle Uutiset. 11.12.2015. Viitattu 30.12.2015.
  48. a b Eduskuntavaalit 17.4.2011: Valitut ehdokkaat, Helsingin vaalipiiri Vaalit.fi. 13.5.2011 (päivitetty). Oikeusministeriö. Arkistoitu 27.4.2014. Viitattu 5.4.2014.
  49. Eduskuntavaalit 17.4.2011: Valitut ehdokkaat, Koko maa Vaalit.fi. 13.5.2011 (päivitetty). Oikeusministeriö. Arkistoitu 30.10.2014. Viitattu 4.5.2014.
  50. Hämäläinen, Unto: Halla-aho keräsi ennätyssumman vaalirahaa (Arkistoitu sivu) HS.fi. 11.4.2011. Arkistoitu 7.4.2014. Viitattu 16.1.2015.
  51. Halla-aho vetämään maahanmuuttoasioita käsittelevää valiokuntaa Kaleva.fi. 27.4.2011. Viitattu 4.5.2014.
  52. a b c Rantala, Jyri: Halla-aho jättää hallintovaliokunnan puheenjohtajuuden Yle uutiset. 13.6.2012. Viitattu 13.6.2012.
  53. Eduskuntavaalit 2019 Oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelu. 17.4.2019. Viitattu 17.4.2019.
  54. Halla-aho ohitti aikaisemman ennätyksen Helsingin vaalipiirissä Yle. 14.4.2019. Viitattu 19.4.2019.
  55. Tulikukka de Fresnes: Jussi Halla-aho aloittaa kansanedustajan työt heinäkuussa, jatkaa siihen asti Brysselissä Yle 22.4.2019. Viitattu 25.4.2019.
  56. a b Eduskuntavaalit 2023 Oikeusministeriö – Tieto- ja tulospalvelu. 5.4.2023. Viitattu 5.4.2023.
  57. EU-vaalien tulospalvelu: Puolueiden ääniharavat (Halla-aho Jussi, äänet 80529) Iltalehti. 25.5.2014 (päivitetty 26.5.2014). Alma Media. Arkistoitu 30.10.2014. Viitattu 26.5.2014.
  58. Tässä ovat Suomen 13 euroedustajaa. Helsingin Sanomat, 26.5.2014. Artikkelin verkkoversio.
  59. Hagert, Kyösti: Halla-ahon varamies Mika Raatikainen: Meillä on eri linja Yle Uutiset. 26.5.2014. Viitattu 26.5.2014.
  60. Jussi Halla-aho Euroopan parlamentti. Viitattu 3.7.2014.
  61. Korhonen, Jussi: Vai ei ole Halla-aho yhden asian ihminen! 25.1.2017. Seura. Viitattu 31.5.2017.
  62. Krohn, Elias: Tiesitkö tätä? Perussuomalaiset tukevat islamilaisten diktatuurien aseistamista! 20.3.2017. Kulttuurivihkot. Viitattu 31.5.2017.
  63. Vehkasalo, Jussi: Jussi Halla-aholta yllätys: Tekee paluun Suomen politiikkaan, ehdolla jo 2017 Helsingin Uutiset. 13.12.2016. Arkistoitu 16.12.2016. Viitattu 14.12.2016.
  64. Hartikainen, Jarno: Jussi Halla-aho HS:lle: Lähden todennäköisesti ehdolle perussuomalaisten puheenjohtajaksi Helsingin Sanomat. 30.12.2016. Arkistoitu 31.12.2016. Viitattu 30.12.2016.
  65. Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi 10.6.2017. Yle Uutiset. Viitattu 22.7.2017.
  66. Lue Jussi Halla-ahon linjapuhe sana sanalta: Paljastaa suunnan 11.6.2017. Uusi Suomi. Viitattu 22.7.2017.
  67. Jussi Halla-aho uskoo kovaan nousuun Uusi Suomi. 20.7.2017. Viitattu 22.7.2017.
  68. Jussi Halla-aho haluaa jatkaa perussuomalaisten johdossa iltalehti.fi. Viitattu 6.6.2019.
  69. Jussi Halla-aho jättää PS:n puheenjohtajan tehtävät yle.fi. 21.6.2021. Viitattu 21.6.2021.
  70. a b Sundman, Robert: Jussi Halla-aho eduskunnan puhemieheksi, Risikko ja Filatov varapuhemiehiksi Helsingin Sanomat. 21.6.2023. Viitattu 26.6.2023.
  71. Ukraina | Puhemies Halla-aho vieraili Ukrainassa Holodomorin muistopäivänä Helsingin Sanomat. 25.11.2023. Viitattu 23.1.2024.
  72. Halla-ahon puhe ukrainan kielellä ihastutti ukrainalaisia – ”Hänen ääntämyksensä on vaikuttava” Yle Uutiset. 27.11.2023. Viitattu 23.1.2024.
  73. Jussi Halla-ahoa ylistetään Ukrainassa www.iltalehti.fi. Viitattu 23.1.2024.
  74. Jussi Halla-aho lähtee presidenttikilpaan Yleisradio. 7.7.2023. Viitattu 7.7.2023.
  75. Jussi Halla-aho lähtee presidenttikisaan Helsingin Sanomat. 7.7.2023. Viitattu 7.7.2023.
  76. Freyborg, Hanna; Salminen, Viivi: Jussi Halla-aho valittiin odotetusti puolueen presidentti­ehdokkaaksi hs.fi. 13.8.2023. Viitattu 13.8.2023.
  77. Ylen presidenttikysely: Halla-aho nousi ryminällä Yle. 25.1.2024. Viitattu 29.1.2024.
  78. Kolmanneksi jäänyt Jussi Halla-aho: Pekka Haavisto haluttiin toiselle kierrokselle Ilta-Sanomat. 29.1.2024. Viitattu 29.1.2024.
  79. Jussi Halla-aho haluaa eroon eurosta ja EU:sta: Iltalehti. 15.2.2017. Viitattu 11.3.2019.
  80. Halla-aho ajaisi Suomen eroa EU:sta ja eurosta Iltalehti. 14.3.2017. Viitattu 11.3.2019.
  81. Jussi Halla-aho yllätti radiossa: ”EU:sta eroaminen ei ole realismia” Uusi Suomi. 26.5.2018. Viitattu 11.3.2019.
  82. a b Radikaalit pääsivät niskan päälle perussuomalaisten nuorisojärjestössä Helsingin Sanomat. 12.1.2019.
  83. Koskinen, Minttu: Turvallinen Suomi. (Arkistoitu sivu) Vaasan Ylioppilaslehti, 23.1.2009, 2009. vsk, nro 1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.1.2015.
  84. Halla-aho, Jussi: Työvoimapula ja huoltosuhde Uutiskynnys. 5.11.2007. Tuomas Tonteri. Arkistoitu 27.9.2008. Viitattu 19.9.2008.
  85. Halla-aho, Jussi: Huijatuksi tulemisesta 10.1.2007. Scripta. Viitattu 30.3.2009.
  86. a b Halla-aho, Jussi: Maahanmuuttopolitiikan hahmottelua, osa 1: Käsitteet Scripta. 5.12.2008. Viitattu 15.1.2009.
    * Halla-aho, Jussi: Maahanmuuttopolitiikan hahmottelua, osa 2: Kontrolli 8.12.2008. Scripta. Viitattu 15.1.2009.
  87. Paananen, Veera: Jussi Halla-aho palaa Brysselistä viemään puolueensa vaalivuoteen (Archive.org) Helsingin Sanomat. 11.8.2018. Arkistoitu 11.8.2018. Viitattu 11.8.2018. Lainaus: "Lännen Media uutisoi tällä viikolla, että Suomi varautuu 100 000 turvapaikanhakijan vastaanottamiseen. Halla-ahon mielestä määrässä on 100 000 ihmistä liikaa. ”Me haluamme lopettaa humanitäärisen maahanmuuton kokonaan.” Halla-ahon mukaan hädässä olevia pitäisi auttaa pakolaisleireillä."
  88. Halla-aho: Puhe väestönvaihdoksesta ei ole foliohattuilua tai liioittelua Suomen Uutiset. 17.4.2018. Viitattu 11.3.2019.
  89. Populistien perintöriita Suomen Kuvalehti. 8.3.2019. Viitattu 11.3.2019.
  90. Halla-aho, Jussi: Monikulttuurisuuden ongelmia Scripta. 7.9.2006. Viitattu 31.3.2009.
  91. Halla-aho, Jussi: Minä, Hesari ja JSN 9.10.2008. Scripta. Viitattu 14.10.2008.
  92. a b Halla-aho, Jussi: Tammikuista tajunnanvirtaa halla-aho.com. 8.1.2009. Viitattu 29.4.2009.
  93. a b Lehtonen, Mikko: ”En ole rasisti, mutta…”. (Arkistoitu sivu) Opettaja-lehti, 27.3.2009, 2009. vsk, nro 13, s. 12. Helsinki: Opettajien ammattijärjestö. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.3.2015.
  94. a b Toisinajattelijana Suomessa – Policyn haastattelussa Jussi Halla-aho (PDF) (1/2008) Policy. Helsinki: Valtio-opin opiskelijat. Arkistoitu 20.7.2011. Viitattu 23.9.2008.
  95. Hakkaraiselle huomautus kohupuheista – perussuomalaisilta rasismin vastainen julkilausuma Yle Uutiset. 25.5.2011. Viitattu 4.5.2014.
  96. Perussuomalaisten julistuksesta paljon kritiikkiä MTV.fi. 27.5.2011. Viitattu 10.9.2015.
  97. a b Siniauer, Pauliina: Rikkiviisas villitsijä Helsingin Sanomat. 22.10.2023. Viitattu 23.10.2023.
  98. Kangasniemi, Tuomas: Islam: kuoleman kuunsirppi Cross Section. 2007. Espoo: Ristin kilta. Viitattu 3.3.2015.
  99. Poikkeustapaukset (Arkistoitu sivu) Hs.fi. 2.3.2007. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 16.1.2015.
  100. Halla-aho, Jussi: Muhamettilaisen musta aukko Scripta. 19.5.2005. Viitattu 24.11.2010.
  101. Demografisista asioista ja muusta Scripta-blogi. 2.2.2006. Viitattu 1.4.2009.
  102. Profeettaa loukkaamatta, sananvapaudesta tinkimättä Scripta-blogi. 2.2.2006. Viitattu 1.4.2009.
  103. Halla-aho SuomiAreenassa Porissa: "Meillä on kaikkien sota persuja ja maahanmuuttokriittisyyttä vastaan" 12.7.2017. Oikea Media. Viitattu 22.7.2017.
  104. Karvala, Kreeta: Halla-ahon tiukat talouslinjaukset: "Työttömyys- ja sosiaaliturva ovat yhteiskunnan luksustoimintoja" 13.3.2017. Iltalehti. Viitattu 30.5.2017.
  105. Halla-aho, Jussi: Ihmisarvosta Scripta. 13.4.2005. Viitattu 30.5.2017.
  106. ”Tämä on yksi masentavimpia päiviä”, sanoo Jussi Halla-aho (Archive.org) hs.fi. 13.6.2017 julkaisu=Helsingin Sanomat. Arkistoitu 15.6.2017. Viitattu 4.4.2019.
  107. Stenroos, Maria ja de Fresnes, Tulikukka: Halla-aho korostaa kansallismielisyyttä eikä irtisanoudu vanhoista blogiteksteistään Yle.fi. 11.6.2017. Viitattu 12.6.2017.
  108. a b c Perussuomalaiset tavoittelee vaalivoittoa eikä sulje mitään hallituskumppania pois MTV3. 28.1.2019. Viitattu 6.5.2019.
  109. Halla-ahon tiukat talouslinjaukset: "Työttömyys- ja sosiaaliturva ovat yhteiskunnan luksustoimintoja" Iltalehti. 13.3.2017. Viitattu 6.5.2019.
  110. Paavo Teittinen, ”Olen hieman optimistinen” – Jussi Halla-aho... Helsingin Sanomat 4.4.2019 (Archive.org)
  111. Nurmi, s. 173
  112. Waris, Olli: Halla-aho HS-TV:lle: Keskituloisten verotusta kevennettävä 22.5.2018. Iltalehti. Viitattu 18.5.2019.
  113. Ovaskainen, Teppo: Juha Sipilä: ”Yleissitovuus on pyhä” – Li Andersson: Tärkeä linjaus 23.11.2018. Uusi Suomi. Viitattu 18.5.2019.
  114. Nurmi, Lauri: Jussi Halla-aho äänesti EU-parlamentissa halpatyövoiman käytön tiukentamista vastaan – näin hän perustelee ihmetystä herättävää ratkaisuaan 18.10.2019. Iltalehti. Viitattu 21.1.2020.
  115. Halla-aho, Jussi: Kielipoliittisia linjauksia 16.6.2010. Scripta. Viitattu 21.6.2010.
  116. Halla-aho, Jussi: Eräitä huomioita uudesta ampuma-aselaista (blogikirjoitus) Scripta. 13.10.2010. Viitattu 3.8.2011.
  117. Jussi Halla-aho /ps ym.: Eduskunta, Lakialoitteet LA 3-7/2013 vp, Laki ampuma-aselain muuttamisesta eduskunta.fi.
  118. Halla-aho, Jussi: Allah rantautuu, Simola antautuu 19.4.2007. Scripta. Viitattu 23.12.2016.
  119. Halla-aho, Jussi: Kirkko, kaupunki ja moskeija 13.8.2013. Scripta. Arkistoitu 24.12.2016. Viitattu 23.12.2016.
  120. Teittinen, Paavo: Kirjoituksia maahanmuutosta, islamista ja raiskauksista – tällaisia mielipiteitä hallituskriisin aiheuttanut Jussi Halla-aho on julkaissut vuosien varrella 12.6.2017. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 15.6.2017. Viitattu 12.6.2017.
  121. Petri Saarela: Jussi Halla-aho: Suomella on Baltian mailta paljon opittavaa Kansalainen. 21.7.2017. Vapaan Sanan Tuki. Arkistoitu 19.8.2017. Viitattu 23.7.2017.
  122. Lauri Nurmi: Halla-aho paljastaa, mitä tekisi puheenjohtajana (Archive org) Aamulehti. 14.1.2017. Arkistoitu 15.1.2017. Viitattu 23.7.2017.
  123. Halla-aho huolissaan sananvapaudesta, Hämeen Sanomat 30.6.2019
  124. Kervinen, Elina: Lähes joka kolmas perus­suomalaisten kannattaja ei aio ottaa korona­rokotetta, Halla-aho selittää kriittisellä suhtautumisella ”ylhäältä ohjailuun” HS.fi. 8.2.2021. Viitattu 9.2.2021.
  125. Miettinen, Satu & Viitala, Silja: Hesburgerin perustaja rahoittaa Stubbia, Herlinien mahtisuvun jäsen Haavistoa: rikkaat kertovat, keitä tukevat Yle. 11.1.2024. Viitattu 11.1.2024.
  126. Halla-aho, Jussi: Tutkintapyyntö Ylen uutislähetyksestä Scripta. 9.2.2009. Viitattu 10.2.2009.
  127. Esitutkinta YLEn Halla-aho-uutisoinnista lopetetaan 5.5.2009. Yle Uutiset. Viitattu 4.5.2014.
  128. Halla-ahoon kohdistuva uhkailu työllistää poliisia Iltalehti.fi. 20.5.2011. Arkistoitu 23.5.2011. Viitattu 30.10.2014.
  129. Parkkari, Jani & Honkamaa, Antti: Halla-Aho sai uhkaustekstarin: "Varo, kun liikut kaupungilla" Iltalehti. 29.5.2011. Arkistoitu 1.6.2011. Viitattu 31.7.2011.
  130. Vapauttava 4022/YLE/08 5.3.2009. Julkisen sanan neuvosto. Viitattu 5.4.2014.
  131. Earl, Lilli: Halla-ahosta rikosilmoitus huomenna? Uusi Suomi. 13.11.2008. Viitattu 18.11.2008.
  132. Vihreät naiset harkitsee rikosilmoitusta Jussi Halla-ahoa vastaan (Arkistoitu sivu) Helsingin Sanomat. 13.11.2008. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 3.3.2015.
  133. Ukkola, Sanna: Tutkintapyyntö Halla-ahon raiskaustekstistä Iltasanomat.fi. 18.11.2008. Viitattu 4.5.2014.
  134. Halla-aho, Jussi: Esitutkintaa koskeva päivitys Scripta. 19.1.2009. Arkistoitu 23.2.2009. Viitattu 26.2.2009.
  135. Ukkola, Sanna: Jussi Halla-ahosta tehdään rikostutkinta Iltasanomat.fi. 12.12.2008. Viitattu 3.3.2015.
  136. Halla-aho, Jussi: Muutama täky Illmanin Mikalle halla-aho.com. 3.6.2008. Arkistoitu 7.1.2010. Viitattu 28.1.2014.
  137. Syytteitä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta 27.3.2009. Valtakunnansyyttäjänvirasto. Arkistoitu 4.4.2019. Viitattu 5.4.2014.
  138. Kalske, Jorma: Syytemääräys Dnro R 09/8 (PDF) 27.3.2009. Helsinki: Jussi Halla-aho. Arkistoitu 1.7.2014. Viitattu 27.3.2009.
  139. Halla-aho, Jussi: Syytteestä lyhyesti 27.3.2009. Scripta. Viitattu 2.5.2009.
  140. Halla-aho, Jussi: Toukokuulle 6.5.2009. Scripta. Viitattu 26.5.2009.
  141. Paakkanen, Mikko: Syyttäjä: Halla-aholle tulisi harkita jopa vankeutta (Arkistoitu sivu) HS.fi. 25.8.2009. Arkistoitu 4.5.2014. Viitattu 16.1.2015.
  142. Halla-aholle tuomio uskonrauhan rikkomisesta Yle Uutiset. 8.9.2009. Viitattu 5.4.2014.
  143. Varpela, Valtteri: Syy tuomioon: ”Halla-ahon perustelut näennäiset” (Käräjäoikeuden mukaan uskonnollisten käsitteiden totuusarvosta ei voida keskustella samoilla totuusarvoilla kuin esimerkiksi luonnontieteistä. ”Logiikalla tai niin sanotuilla järkiperusteluilla ei tämän vuoksi ole todellista merkitystä uskonnollisista kysymyksistä käytävissä keskusteluissa.”) Uusi Suomi. 8.9.2009. Helsinki. Viitattu 8.9.2009.
  144. Mölsä, Ari: Halla-ahon blogituomio pysyi myös hovissa Yle Uutiset. 29.10.2010. Viitattu 4.5.2014.
  145. Halla-ahon blogikirjoittelu KKO:n punnittavaksi (Arkistoitu sivu) HS.fi. 10.5.2011. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 16.1.2015.
  146. KKO kovensi Halla-ahon tuomiota Yle Uutiset. 8.6.2012. Viitattu 5.4.2014.
  147. KKO:2012:58 Finlex. 24.1.2012. Viitattu 9.2.2024.
  148. Det är bra att lagtolkarna nu har fått ett prejudikat. Högsta domstolen har dragit en gräns som anger hur långt den som kritiserar makthavare har rätt att provocera och överdriva, säger Illman. Yle: Halla-aho överklagar domen Hufvudstadsbladet 8.6.2012 (ruotsiksi)
  149. Rantanen, Miska: Oikeusoppineet oudoksuvat Halla-ahon kommentteja KKO:n päätöksestä Helsingin Sanomat. 12.6.2012. Viitattu 9.2.2024.
  150. Huusko, Jukka: Halla-aho kiistää tiiviit yhteydet vasta-jihad-liikkeeseen (Arkistoitu sivu) HS.fi. 29.7.2011. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 16.1.2015.
  151. Halla-aho, Jussi: Kommentti homonampumiskohinaan Scripta. 28.11.2008. Viitattu 30.5.2017.
  152. Jussi Halla-aho erotettiin eduskuntaryhmästä kahdeksi viikoksi HS.fi. 15.9.2011. Arkistoitu 30.10.2014. Viitattu 30.10.2014.
  153. Halla-ahon Kreikka-puheet leviävät maailmalle Yle Uutiset. 14.9.2011. Viitattu 30.10.2014.
  154. Lappalainen, Tuomo: Tutkija: ”Breivikin manifesti olisi voitu laatia myös suomalaisista kirjoituksista”. Suomen Kuvalehti, 29.7.2011. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.4.2014.
  155. Lappalainen, Tuomo: Vihapuheen verkossa. Suomen kuvalehti, 2011, nro 30, s. 6–8.
  156. Hommaforumin keskustelupalsta aukesi myöhään sunnuntaina Iltalehti.fi. 25.7.2011. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 3.3.2015.
  157. Langettava 4873/SL/12 Julkisen sanan neuvosto. 21.11.2012. Viitattu 23.7.2017.
  158. Luukka, Teemu: Suomalainen toisinajattelija arvostelee EU:ta ja puolustaa eläimiä. Helsingin Sanomat, 6.7.2008.
  159. Hankamäki, Jukka: Kun Sanomat menivät perille jukkahankamaki.blogspot.fi. 27.10.2008. Arkistoitu 4.5.2014. Viitattu 4.5.2014.
  160. Jukka Hankamäen kommentti Halla-ahon käräjillä 25.8.2009 (Youtube-video) 25.8.2009. Hommatiimi, Matias Turkkila. Viitattu 13.9.2009.
  161. MTV3: Huomenta Suomi – Mediakokki 4.12.2008. Viitattu 15.8.2009.
  162. Hamilo, Marko: Halvasta aurinkovoimasta Halla-ahoon tiede.fi. 19.5.2009. Viitattu 4.5.2014.
  163. Sharma, Leena: Tule apuun, Sigmund!. Suomen Kuvalehti, 7.11.2008, 2008. vsk, nro 45. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.5.2014.
  164. Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa? Savukeidas. Arkistoitu 9.9.2014. Viitattu 3.3.2015.
  165. Ruotsalaispäätoimittaja pitää Halla-ahoa 1930-luvun fasistina Helsingin Sanomat. 8.12.2011. Arkistoitu 4.7.2016. Viitattu 10.12.2011.
  166. Hagert, Kyösti: Uutuuskirja: ”Perussuomalaisissa fasistisia piirteitä” – näin vastaa Soini Ilta-sanomat. 25.9.2013. Viitattu 7.5.2014.
  167. Ristamäki, Juha: IL-kysely: Sipilä ja Orpo kansan suosikkeja pääministeriksi – Halla-aho ykkönen alle 50-vuotiaiden keskuudessa 1.7.2017. Viitattu 16.11.2017.
  168. Perussuomalaisten uusi Mestari Iltalehti. 10.6.2017. Viitattu 31.3.2019.
  169. Hilla Halla-aho hilla.halla-aho.com. Arkistoitu 7.4.2014. Viitattu 5.4.2014.
  170. Tältä näyttävät Jussi Halla-ahon harvoin julkisuudessa nähdyt tyttäret www.iltalehti.fi. Viitattu 29.1.2024.
  171. Halla-aho, Jussi: Lisääntykää ja täyttäkää Toyota Scripta. 8.8.2013. Viitattu 14.8.2013.
  172. a b Halla-aho, Jussi: Lyhyesti halla-aho.com. Arkistoitu 13.5.2011. Viitattu 29.9.2008.
  173. Mattila, Sanni: Nyt puhuu Jussi Halla-ahon salarakas: näin 8 vuotta kestänyt suhde sai alkunsa Iltalehti. Viitattu 27.5.2017.
  174. Jussi Halla-aholta yllättäviä paljastuksia Sanna Ukkola Showssa 22.9.2023. Verkkouutiset. Viitattu 16.11.2023.
  175. Helsingin Sanomat vaalikone | Ehdokas Jussi Halla-aho www.vaalikone.fi. Viitattu 23.1.2024.
  176. Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja on agnostikko 10.6.2017. Seurakuntalainen. Viitattu 1.5.2019.
  177. Karvala, Kreetta: Tällaisiin jumaliin presidenttiehdokkaat uskovat Iltalehti. 24.12.2023. Viitattu 11.1.2024.
  178. Eduskuntavaalit 2019 Oikeusministeriö – Tieto- ja tulospalvelu. 17.4.2019. Viitattu 17.4.2019.
  179. https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017/helsinki/ehdokkaat/28450 (Arkistoitu – Internet Archive)
  180. Yle – Tulospalvelu – Ehdokassivu – Kuntavaalit 2021 vaalit.yle.fi. Viitattu 21.6.2021.
  181. https://tulospalvelu.vaalit.fi/EPV2014/fi/ehdtulos_kokomaa.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  182. https://tulospalvelu.vaalit.fi/TPV-2024_1/fi/ehdtulos_kokomaa.html
  183. 06.12.2019 ITSENÄISYYSPÄIVÄ – SJÄLVSTÄNDIGHETSDAGEN 06.12.2019 ritarikunnat.fi. Viitattu 27.11.2023.
  184. Ansiomerkit | Zelenskyi myönsi Halla-aholle kunniamerkin Helsingin Sanomat. 29.9.2023. Viitattu 1.10.2023.
  185. УКАЗ ПРЕЗИДЕНТА УКРАЇНИ №556/2023 Офіс Президента України. 2023. Viitattu 18.11.2023. (ukrainaksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutiset
Edeltäjä:
Petteri Orpo
Eduskunnan puhemies
2023−
Seuraaja:
(nykyinen)