Pluralismi (yhteiskuntatieteet)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa
Syrjintä
Muodot
Uskontoryhmiä kohtaan
Ilmeneminen
Aiheeseen liittyvää
n · k · m

Pluralismi tarkoittaa näkemystä, joka korostaa moniarvoisuutta yksiarvoisuuden sijaan[1]. Sosiaalitieteissä sillä tarkoitetaan kehyksiä, joiden sisällä ihmisten joukko toimii keskenään kunnioittaen moniarvoisia periaatteita ja tekee yhteistyötä ilman konfliktia tai assimilaatiota. Filosofiassa pluralismi on ontologinen näkemys, jonka mukaan maailmassa on monia tai monenlaisia substansseja[1].

Pluralismi saattaa olla nykyisten yhteisöjen ja sosiaalisten ryhmien tärkein piirre, ja saattaa olla tieteellisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen avaintekijöitä.lähde?

Autoritaarisissa tai oligarkisissa yhteiskunnissa valta ja päätöksenteko on keskitetty tietylle eliitille. Pluralistisessa yhteisössä vallankäyttäjät vaihtelevat ja päätöksenteko on hajautuneempi. Yleensä tavoitteena on, että jäsenet tuntevat suurempaa omistautuneisuutta ja osallistuvat enemmän päätöksentekoon. Oli kyse sitten yrityksestä, poliittisesta järjestöstä tai taloudesta tämä omistautuneisuus ja moniarvoisuus saattaa olla isokin etu (ks. esimerkiksi pax romana).

Usein väitetäänlähde?, että tieteen pluralistinen ja avoin rakenne on merkittävimpiä vaikutuksia nykytiedon kasvuun; on myös viitteitä, että tiedon kasvu johtaa parempaan elintasoon esimerkiksi nopeamman talouskasvun kautta (lisääntyneen tehokkuuden takia) tai lääketieteen parannuksina. Liian lavea moniarvoisuus aiheuttaa kuitenkin myös pseudotieteiden ja esimerkiksi tieteellisesti testaamattomien pseudolääketieteellisten hoitomuotojen lisääntymistä länsimaissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Nimitys: pluralismi. Tieteen termipankki. Viitattu 28.7.2015.