Puolue

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Poliittinen puolue eli puolue on järjestö tai järjestökokonaisuus, jonka pääasiallisena toiminta-ajatuksena on yhteiskunnan kehittäminen jäsenten haluamaan suuntaan, joka yleensä on suunnilleen yhteinen ja samansuuntainen.

Useimmat puolueet toimivat edustuksellisessa demokratiassa pelisääntöjen mukaan, eli pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen vaaleissa valittujen edustajien, kuten kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen kautta, ja noudattavat sisäisessä päätöksenteossaan puolueen jäsenten kesken jäsendemokratiaa. Puolueen puheenjohtaja ja puoluejohto eli puolueen hallitus voivat kuitenkin antaa määräyksiä, ja puolueen kansanedustajien on noudatettava ryhmäkuria poliittisen uran kyseisessä puolueessa katkeamisen uhalla.

Puoluetoiminta maailmanlaajuisesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonteeltaan kansainväliset puoluetyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa puolueista on luonteeltaan kansainvälisiä, samantapaisia päämääriä ajavia. Esimerkkeinä puolueista, joita on useissa eri maissa, voitaneen mainita liberaaliset puolueet, konservatiiviset puolueet, työväenpuolueet (mukaan lukien sosialistiset puolueet ja kommunistiset puolueet), ympäristöpuolueet, uskonnolliset puolueet ja nationalistiset puolueet.

Puoluejaottelu EU:ssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionissa päätöksenteossa Euroopan parlamentin eurokansanedustajat eli MEP:it jakaantuvat eri parlamenttiryhmiin maakohtaisen puolueen päättämän liittouman eli europuolueen mukaisesti.

Euroopan parlamentin puolueryhmät lueteltuna vasemmistosta oikeistoon:

  • GUE/NGL, Euroopan yhdistynyt vasemmisto / Pohjoismainen vihreä vasemmisto
  • S&D, Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä
  • G/EFA, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä
  • ALDE, Euroopan liberaalidemokraattien ryhmä
  • EPP, Euroopan kansanpuolueen ryhmä
  • ECR, Euroopan konservatiivit ja uudistusmieliset
  • EFDD, Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa
  • ENF, Kansakuntien ja vapauden Eurooppa

Lisäksi osa edustajista ei kuulu mihinkään euroopan parlamentin puolueryhmään.

Yksipuoluejärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joissakin maissa on voimassa yksipuoluejärjestelmä, jossa yksi puolue käyttää valtaa (esimerkiksi Kiina). Monissa yksipuoluemaissa kilpailevien puolueiden perustaminen on kielletty tai viranomaiset rajoittavat niiden toimintaa. Joissakin maissa, kuten esimerkiksi Saudi-Arabiassa, puolueet on kokonaan kielletty.

Kaksipuoluejärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joissain maissa, esim. Yhdysvalloissa ja ainakin vuoden 2010 vaaleihin asti myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa on vaalijärjestelmä johtanut siihen, että puoluejärjestelmästä on kehittynyt ns. kaksipuoluejärjestelmä, Yhdysvalloissa demokraattinen puolue ja republikaaninen puolue, ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa konservatiivit (Tory) ja työväenpuolue (Labour).

Puoluetoiminta Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolue määritellään oikeusministeriön määritelmän mukaisesti puoluerekisteriin merkityksi rekisteröidyksi yhdistykseksi.[1] Suomessa puoluerekisteriin merkittävällä puolueella tulee olla yleisohjelma, jossa on esitettynä puolueen keskeiset periaatteet ja tavoitteet, joilla se haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan ja poliittiseen päätöksentekoon. Puoluerekisterijärjestelmä tuli voimaan 10. tammikuuta 1969, jolloin hyväksyttiin puoluelaki. Puolue merkitään puoluerekisteriin, kun se on kerännyt 5 000 allekirjoittanutta kannattajaa. Kun puoluelaki tuli voimaan, rekisteriin merkittiin kuitenkin suoraan lain nojalla kaikki silloin toimineet puolueet, jotka lueteltiin lain viimeisessä pykälässä.

Rekisteröidyllä puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita eduskuntavaaleihin, kunnallisvaaleihin ja Euroopan parlamentin vaaleihin. Puolue menettää paikkansa rekisterissä, kun se ei ole saanut kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa yhtään kansanedustajan paikkaa. Puoluerekisteriä pitää oikeusministeriö.

Suomalaisessa puoluejärjestörakenteessa jäsenet kuuluvat puolueeseensa yleensä puolueosaston kautta. Puoluekokous on puolueen ylin päättävä elin. Puolueen henkilöjäsenten päätäntävaltaa puoluekokouksissa käyttää puolueosastossa kollektiivisesti valittu puoluekokousedustaja, siis puolueen asioista päätetään edustuksellisesti ja välillisesti, ei suoraan eikä yksilöllisesti. Suomessa on kuitenkin muutama puolue, joissa on käytössä suora henkilöjäsenyys.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oikeusministeriö: Puolueet Viitattu 25.2.2008.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mickelsson, Rauli: Suomen puolueet. Historia, muutos ja nykypäivä. Tampere: Vastapaino 2007. ISBN 978-951-768-217-6

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]