Liberaalipuolue – Vapaus valita

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Liberaalipuolue – Vapaus valita r.p.

Liberaalipuolue.png

Perustettu 2014
Johto Juhani Kähärä (pj.)
Tea Törmänen (1. vpj.)
Ideologia arvoliberalismi,
markkinaliberalismi
Toimisto PL 27 00560 Helsinki[1]
Kunnanvaltuutetut
5 / 8 999
(2017)
Värit oranssi
Kotisivu liberaalipuolue.fi

Liberaalipuolue – Vapaus valita on suomalainen vuodesta 2016 alkaen puoluerekisterissä ollut puolue, joka kannattaa yksilönvapauksia, julkisen sektorin pienentämistä sekä järkiperusteista päätöksentekoa.[2][3][4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustettaessa puolue otti nimekseen Kansallinen Viskipuolue. Puoluekokous 14. toukokuuta 2016 päätti muuttaa puolueen nimen muotoon Liberaalipuolue.[5] Patentti- ja rekisterihallitus ei kuitenkaan hyväksynyt uutta nimeä, sillä se muistutti liikaa Suomen Liberaalinen Puolue ry:n ja Liberaalit ry:n nimiä.[6][7]

17. kesäkuuta 2016 uusi puoluekokous päätti muuttaa nimen nykyiseen muotoonsa Liberaalipuolue – Vapaus valita. Nimi hyväksyttiin 21. kesäkuuta Patentti- ja rekisterihallituksessa, sillä nimen "lisäosa" Vapaus valita riitti erottamaan sen edellisen nimenmuutoksen estäneiden yhdistysten nimistä.[7]

Tammikuussa 2017 liberaalipuolue sai ensimmäisen kunnanvaltuutettunsa, kun Pudasjärvellä Toivo Miettinen erosi perussuomalaisista, ja siirtyi liberaalipuoleen Oulun piirijärjestöön.[8]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liberaalipuolue kuvaa itseään laajaa yksilönvapautta ja elinkeinovapautta edistämään pyrkiväksi puolueeksi. Puolue katsoo, että ”jokaisella on oikeus elää elämäänsä kuten parhaaksi näkee, kunhan ei aiheuta haittaa toisille ihmisille, eläimille tai ympäristölle”, ja kannattaa esimerkiksi taksi-, ammattiajo-, anniskelu- ja rahankeräysluvan sekä alkoholi-, uhkapeli-, raideliikenne- ja sähkönsiirtomonopolin lakkauttamista.[4] Puolue haluaa Suomeen olosuhteet, joissa yrittäminen ja työn tekeminen on kannattavaa. Aikuisten ihmisten holhoamisesta ja kaikkia elämänalueita säätelevästä byrokratiasta tulee luopua.[2]

Elinkeinoelämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liberaalipuolueen mielestä julkista sektoria on pienennettävä, minkä lisäksi julkisesti rahoitetuille tehtäville on oltava vankat perusteet. Lähtökohtana puolue pitää sitä, että julkisin varoin kustannetaan vain sellaiset yhteiskunnan toiminnot, joita ei pystytä järjestämään toimivasti tai turvallisesti ilman viranomaisvalvontaa. Vähiten tarpeellisen julkisen toiminnon tulisi tuottaa enemmän hyvinvointia kuin mitä haitallisin verotuskohde aiheuttaa haittaa.[4] Palvelut tulee tuottaa tavoilla, joilla parhaiten pystytään vastaamaan asetettuihin vaatimuksiin.[9]

Sosiaali- ja terveyspolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaaliturvan tulisi puolueen mukaan olla nykyistä kannustavampi, ja työmarkkinoita pitäisi vapauttaa esimerkiksi purkamalla työehtosopimusten yleissitovuus. Puolueen mielestä tämänhetkinen (2016) eläkejärjestelmä ei ole reilu nykyisten veronmaksajien kannalta, koska suurin osa eläkemaksuista menee nykyisten eläkeläisten eläkkeiden maksuun. Eläkejärjestelmän kestävyys on voitava taata kaikille, jotka sen rahoittamiseen osallistuvat. Liberaalipuolue haluaa purkaa kannustinloukut esimerkiksi siirtymällä perustuloon tai sosiaaliturvatilimalliin.[4]

Puolueen mielestä jokaiselle kansalaiselle tulee taata mahdollisuus terveydenhuoltoon, ja viime kädessä pääsy tarpeellisiin terveyspalveluihin tulee turvata julkisen sektorin toimesta. Kuitenkin mahdollisuutta teveyspalveluiden valitsemiseen olisi lisättävä.[4]

Koulutuksessa valtion tulee taata kansalaisilleen tasaveroiset mahdollisuudet kehittää itseään. Lahjakkaille oppilaille tulee kuitenkin antaa mahdollisuudet opiskella nopeammin. Lisäksi kaikille lapsille on tarjottava mahdollisuus varhaiskasvatukseen, sillä puolueen mukaan se parantaa heikko-osaisten mahdollisuuksia sekä ehkäisee syrjäytymistä.[4]

Verotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liberaalipuolue kannattaa verotuksen alhaisempaa tasoa, painopisteen siirtoa pois työn verotuksesta, sekä auto-, ajoneuvo-, Yle-, kirkollis- ja varainsiirtoveron lakkauttamista.[4]

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntavaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntavaaleissa 2017 liberaalipuolue saavutti yhden valtuustopaikan Espoossa. Lisäksi Parikkalassa valittiin liberaalien listalta neljä sitoutumatonta valtuutettua, jotka kuitenkin muodostavat oman liberaaleista erillisen valtuustoryhmänsä.[10] Puolueen kannatus koko maan alueella oli 0,2 prosenttia.[11]

Vuosi Valtuutettuja Kannatus Lähteet
2017 5 4 117 0,2 % [11][12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yhteystiedot – Liberaalipuolue Liberaalipuolue. Viitattu 23.1.2017.
  2. a b Liberaalipuolue – Järjen ja vapauden puolesta Liberaalipuolue. Viitattu 23.1.2017.
  3. Yleisohjelma – Liberaalipuolue Liberaalipuolue. Viitattu 23.1.2017.
  4. a b c d e f g Puolueohjelma 22.10.2016. Liberaalipuolue. Viitattu 4.1.2017
  5. Viskipuolueesta tulee liberaalipuolue Yle Uutiset. Viitattu 16.5.2016.
  6. Viskipuolueen nimen vaihtaminen liberaalipuolueeksi ei onnistu, Verkkouutiset 19.5.2016
  7. a b Haapanen, Liisa: Viskipuolue muuttaa nimensä sittenkin – "Sanaan liberaali ei voi saada yksinoikeutta" Yle Uutiset. 22.6.2016. Yleisradio. Viitattu 23.6.2016.
  8. Lehdistötiedotteet - Liberaalipuolue saa ensimmäisen kunnanvaltuutettunsa Pudasjärvelle 19.12.2016. Liberaalipuolue. Viitattu 17.1.2017.
  9. Kuntavaaliohjelma 2017 Liberaalipuolue. Viitattu 17.1.2017.
  10. Sitoutumattomat liberaalipuolueen listalle Parikkalassa Kuntalehti. Viitattu 14.4.2017.
  11. a b Liberaalipuolue – Vapaus valita – Kuntavaalit 2017 Vaalikone Kuntavaalit 2017. Yle. Viitattu 10.4.2017.
  12. Koko maa - Kuntavaalit 2017 - Vaalien tulospalvelu Yle. Viitattu 10.4.2017.