Edmund Burke

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Edmund Burke
Edmund Burke. Rajaus Universal Magazinea varten tehdystä kaiverruksesta. Teoksen valmistumisvuosi tuntematon.[1]
Edmund Burke. Rajaus Universal Magazinea varten tehdystä kaiverruksesta. Teoksen valmistumisvuosi tuntematon.[1]
Syntynyt 12. tammikuuta 1729
Kuollut 9. heinäkuuta 1797 (68 vuotta)
Kansalaisuus Britannia
Tuotannon kieli englanti
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Edmund Burke (12. tammikuuta 17299. heinäkuuta 1797) oli irlantilais-brittiläinen valtiomies, kirjailija, puhuja ja poliittinen filosofi. Hän kuului vuosina 1765–1794 Britannian parlamentin alahuoneeseen, johon hänet valittiin Whig-puolueesta. Yrjö III:n aikana hän tuki amerikkalaisten siirtokuntien itsenäistymistä, joka tapahtuikin, kun Amerikan vallankumous puhkesi. Sen sijaan hän vastusti Ranskan vallankumousta, minkä ansiosta hänestä tuli Whigien konservatiivisen ryhmän johtavia jäseniä. Häntä pidetään nykyaikaisen konservatismin isänä.[2]

Poliittisen vaikuttamisen lisäksi Burke julkaisi filosofisen teoksen estetiikasta ja perusti vuosittain ilmestyneen Annual Registerin, jossa kerrottiin kunkin vuoden merkittävimmistä maailmanpoliittisista tapahtumista. Burke oli myös taitava puhuja.

Ajattelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Burke ei koskaan esitellyt näkemyksiään systemaattisesti, vaan sovelsi niitä aina tapauskohtaisesti. Hänen käytännöllisten kantojen takana on kuitenkin yleisiä periaatteita, jotka tulevat ilmi, kun Burken tuotantoa tarkastelee kokonaisuudessaan. Nämä periaatteet keskittyvät ”luonnon” tai ”luonnonlain” käsitteisiin. Burken näkemysten ytimessä on ihmisen ja maailmankaikkeuden harmonia. Yhteiskunta ja valtio mahdollistavat ihmisen potentiaalin täyden ymmärtämisen, antavat muodon yhteiselle hyvälle ja tarjoavat joko sanallisen tai sanattoman sopimuksen normeista ja päämääristä. Burken ihanne on, että poliittinen yhteisö toimisi yhtenä kokonaisuutena.[3]

Burken ajattelun mukaan poliittiset sopimukset perustuvat ennemminkin periaatteisiin ja kirjoittamattomiin lakeihin kuin perusoikeuksiin tai tasa-arvoon. Tasa-arvon ihanne on hänen mielestään vaarallinen. Yhteiskunta on monimutkainen, orgaanista kokonaisuus, joka kehittyy asteittain. Tällaisessa yhteiskunnassa yhteiskunnalliset ja poliittiset suhteet pohjautuvat perinteisiin. Yhteiskunta toimii kuin ihmisruumis. Konservatismin tukipilareina hän piti uskoa perinteeseen, käytännöllisyyteen ja orgaaniseen yhteiskuntaan.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Martyn Oliver: Filosofian historia, s. 98–99. Gummerus Kustannus, 1997. ISBN 951-20-5207-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Famous People – B Washington: Kongressin kirjasto. Viitattu 25.11.2015. (englanniksi)
  2. Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 700. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  3. Parkin, Charles William & toimitus: Edmund Burke 29.1.2015. Chicago: Encyclopædia Britannica. Viitattu 25.11.2015. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.