Suora toiminta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Israelilainen Anarchists Against the Wall -aktivisti leikkaamassa palestiinalaisalueen ja Israelin välistä verkkoaitaa

Suora toiminta on aktivismia, jossa muutos pyritään saamaan aikaan muuttamalla asiaa suoraan omilla teoilla, sen sijasta, että vedottaisi auktoriteettejä muuttamaan asiaa (esimerkiksi vetoomuksin tai median avulla). Suora toiminta sisältää kaikki suoran vaikuttamisen toimintatavat, niin väkivallattomat mielenilmaukset, kuin omaisuuden tuhoamisen ja jopa poliittiset murhatkin.

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suorassa toiminnassa tavoitellaan poliittisia, taloudellisia tai yhteiskunnallisia päämääriä. Suoraan toimintaa voi kuulua väkivallatonta ja väkivaltaista toimintaa henkilöitä, ryhmiä ja omaisuutta kohtaan. Väkivallattomaan toimintaan voidaan lukea väkivallaton vastarinta, lakkoilu, kansalaistottelemattomuus, sabotaasi ja graffitit. Väkivaltaista puolta edustavat pahoinpitelyt, uhkailu ja yksityisomaisuuden tuhoaminen.

Suoran toiminnan muotoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väkivallattomia toimintamuotoja:

Ympäristöaktivistit purkavat junanrataa, estäen ydinjätteen kuljetuksen.

Taloudellisia toimintamuotoja:

Väkivaltaista suoraa toimintaa:

Tunnettuja suoran toiminnan tekoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Martin Luther King johti Yhdysvaltain kansalaisoikeustaistelua.

Civil rights movement[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen teoista monet olivat suoraa toimintaa. Eräs tunnetuimmista suoran toiminnan teoista oli, kun Rosa Parks kieltäytyi luovuttamasta istumapaikkaansa valkoiselle miehelle vuonna 1955, vaikka hänen olisi syrjivien lakien vuoksi pitänyt tehdä näin. Yhtiön harjoittaman rotusyrjinnän takia paikallinen mustien yhteisö alkoi boikotoi Montgomeryn linja-autoyhtiötä. Tämä boikotti oli taloudellisen suoran toiminnan muoto, sillä se vaikutti yhtiön tuloihin. Suora toiminta johti rotusyrjinnän kieltämiseen linja-autoissa.[1] Linja-autoyhtiön boikotti oli ensimmäinen merkittävä mielenosoitus rotusyrjintää vastaan.[2]

WikiLeaks[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: WikiLeaks

WikiLeaks on internetsivusto, jonka tarkoituksena on antaa ihmisille mahdollisuus vuotaa salaisia poliittisia tai kaupallisia dokumentteja.[3][4] WikiLeaks on julkaissut muun muassa videon, jolla Yhdysvaltain armeijan helikopteri ampuu Bagdadissa siviilejä, mukaan lukien Reutersin valokuvaajan Namir Noor-Eldeen[5][6] ja raportteja, joissa kerrotaan "pimeiden yksiköiden" metsästävän ja tappavan Taliban-johtajia ilman oikeudenkäyntiä ja ranskalaisten ja yhdysvaltalaisten tulittaneen busseja tappaen niiden matkustajia.[7] Sen paljastukset ovat johtaneet suureen määrään julkista keskustelua.

Frans Ferdinandin murha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sarajevon laukaukset

Serbialaisten tukema separatisti Gavrilo Princip ampui Itävallan miehittämässä Bosniassa Itävallan kruununprinssin Frans Ferdinandin 28. kesäkuuta 1914.[8] Princip kuului terroristiryhmään, jonka tavoitteena oli vapauttaa Bosnia Itävalta-Unkarin vallasta.[9] Murhan seurauksena Itävalta julisti Serbialle sodan. Sarajevon laukauksina tunnettu poliittinen salamurha käynnisti tapahtumaketjun, joka johti kuukautta myöhemmin ensimmäisen maailmansodan syttymiseen.

Suora toiminta Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa suoraa toimintaa ovat olleet muun muassa Eläinten vapautusrintaman koe-eläinten vapauttamiset ja iskut turkiksia myyviin liikkeisiin, Nikolai Bobrikovin murha, Koijärvi-liikkeen rakentama pato suon kosteana pitämiseksi sekä äärioikeiston vastaanottokeskuksen tuhopolttoyritys.

Tunnettuja suoran toiminnan toimijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. History com Editors: Rosa Parks HISTORY. Viitattu 23.2.2021. (englanniksi)
  2. History com Editors: Montgomery Bus Boycott HISTORY. Viitattu 23.2.2021. (englanniksi)
  3. Iltalehti: Wikileaks tutkii Tiitisen listaa Helsingin Sanomat. 24.10.2010. Viitattu 17.12.2010.
  4. Elizabeth Williamson "Freedom of Information, the Wiki Way: Site to Allow Anonymous Posts of Government Documents", Washington Post, 15.1.2007.
  5. Näin taisteluhelikopteri surmaa viattomia Irakissa 6.4.2010. Iltasanomat. Viitattu 28.11.2010.
  6. Internetsivusto julkaisi videon siviilejä tappaneesta Yhdysvaltain helikopteri-iskusta 5.4.2010. Yle Uutiset. Viitattu 28.11.2010.
  7. Afghanistan War Logs Military Leaks, The Guardian
  8. Hannula J. O.: Maailmansodan historia I: 9.. Otava, 1938.
  9. Gavrilo Princip Agile Writer. Viitattu 25.11.2013.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]