Verkkosivu
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Verkkosivu eli web-sivu, www-sivu tai arkikielessä nettisivu tarkoittaa maailmanlaajuisessa verkossa eli Internetissä julkaistua hypertekstidokumenttia.
Verkkosivujen välitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Verkkosivut sijaitsevat Internetin WWW-palvelinkoneella, josta käyttäjät voivat lukea niitä verkkoselaimella (asiakasohjelma). Selain pyytää sivun palvelimelta käyttäen HTTP-protokollaa. Palvelin vastaa pyyntöön lähettämällä HTML-merkintäkielellä koodatun dokumentin, jonka selain muuntaa käyttäjälle näytettävään muotoon.
Verkkosivut sisältävät yleensä hyperlinkkejä eli viittauksia toisiin verkkosivuihin. Käyttäjä voi halutessaan valita hyperlinkin selaimessaan jolloin selain siirtyy linkin osoittamalle verkkosivulle. Verkkosivujen välisistä linkeistä muodostuu hyperteksti, joka oli 1990-luvun alussa uusi, mullistava ominaisuus dokumentoinnissa.
Staattiset ja dynaamiset sivut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Verkkosivut jaetaan staattisiin ja dynaamisiin sivuihin.
Staattinen sivu on perinteisesti tiedosto palvelinkoneella.[1] Se näkyy selaimella aina samanlaisena ja muuttuu vain, jos tiedostoa muokataan palvelimella.[1] Merkittävä etu staattisella sivulla on suorituskyky: staattinen sivu on jo valmiina lähetettäväksi ennen kuin käyttäjä pyytää tiedostoa.[1] Staattisten sivujen luonti käsin tekstieditorilla tai HTML-editorilla oli varsinkin webin alkuvaiheen yleisin toteutustekniikka. Myöhemmin ovat yleistyneet dynaamiset sivut, joissa on päivämäärän tai käyttäjän toimien mukaan muuttuvaa sisältöä.
Staattinen sivu voidaan myös luoda jotain merkintäkieltä käyttävän sisältömallineen mukaan siihen tarkoitetun ohjelman avulla, joita on lukuisia.[1][2] Staattisten sivujen luonti liitetään nykyään JAMstack-kehitykseen (JavaScript, APIs, Markup). Tässä tekniikassa luodaan kevyt staattinen webbisivu, joka lataantuu nopeasti. JavaScriptin avulla kutsutaan rajapintoja (API), joista dynaaminen sisältö ladataan. Tarvittavan ohjelmoinnin määrä on vähäinen.[1][3]
Dynaaminen sivu luodaan vasta, kun selain sitä pyytää. Dynaaminen sivu voi riippua useista tiedoista kuten käyttäjän sijainti, kellonaika tai käyttäjän toiminnot.[1] Selaimen hakupyyntö käynnistää palvelinkoneella toimintoja, joiden tuloksena syntyy uusi verkkosivu. Tällaisella järjestelyllä on kaksi etua. Ensinnäkin verkkosivun sisältö voi riippua hakuajankohdasta, mikä mahdollistaa esimerkiksi kellonajan näyttämisen sivulla tai tietokantahaut käyttäjän antamien parametrien pohjalta. Toiseksi HTML-muotoisen tiedon muodostumismekanismi voidaan piilottaa palvelimelle. Selaimessa ei saa selville, miten dynaaminen tieto on muodostunut.
Lisäksi sivuille voidaan lisätä asiakasohjelmassa (verkkoselaimessa) suoritettavia toimintoja esimerkiksi JavaScript- tai WebAssembly-kielillä.
REST ja SOAP ovat suosittuja menetelmiä hakea sisältöä sivulle tarvittaessa.
Sisällön ja tyylin erottaminen toisistaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Verkkosivun tietosisältö ja ulkoasu erotellaan käyttämällä tyylisivuja (tyypillisesti Cascading Style Sheets, CSS). Tyylisivuilla määritellään, miltä verkkosivun pitäisi näyttää katselijalle. Näin tietosisällöltään sama verkkosivu voidaan näyttää eri tavalla esimerkiksi tietokoneen WWW-selaimelle, kännykän näytölle, digi-tv:lle tai PDF-tiedostoksi esimerkiksi julkaisua varten. Tämä tekee tietosisällön muokkauksesta eksaktia, sillä se tehdään vain yhden kerran yhteen kohteeseen, josta se välittyy kaikille käyttäjille eri laitteilla. Verkossa jaettaviin XML-dokumentteihin voidaan liittää tyyliohje, jolloin niiden sisältö voidaan tulostaa siististi muotoiltuna.
Käyttötarkoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyypillisiä verkkosivuja ovat ihmisten, yritysten, organisaatioiden, instituutioiden ja hallintoelimien kotisivut. Verkkosivuja käytetään myös tiedonjakamiseen (esimerkiksi Wikipedia) ja liiketoimintaan.
Näiden lisäksi on olemassa sivuja, joiden tarkoitus ei ole kertoa tietoa jostain määritetystä asiasta, vaan esimerkiksi koota muiden sivujen tiedot niin, että käyttäjät voivat niitä hakea (hakukone). Muita verkkosivutyyppejä ovat esimerkiksi portaali ja keskustelupalsta.
Verkkosivujen tekeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suosituin verkkosivujen tekemiseen käytettävä alusta on WordPress. WordPressia on käytetty 43 prosentissa maailman verkkosivustoja.[4] Verkkosivuja voi tehdä myös erilaisilla kotisivukoneilla, joita kehittää useat kaupalliset yritykset. Kotisivukoneissa on tyypillisesti Wordpressia vähemmän ominaisuuksia, mutta ne ovat yleisesti helpompia käyttää.[5]
Suosittuja staattisten verkkosivujen generaattoreita ovat esimerkiksi Jekyll, Hugo, Gatsby, Nuxt, Docusaurus, Hexo, VuePress.[6][7]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f What is a static site generator? cloudflare.com. Viitattu 22.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Site Generators jamstack.org. Viitattu 22.3.2022. (englanniksi)
- ↑ https://www.cloudflare.com/learning/performance/what-is-jamstack/
- ↑ Usage Statistics and Market Share of Content Management Systems, July 2022 w3techs.com. Viitattu 6.7.2022.
- ↑ 5 Parasta kotisivukonetta: Katso asiantuntijan suositukset verkkohelppi.com. 14.3.2021. Viitattu 6.7.2022. (englanniksi)
- ↑ https://jamstack.org/generators/
- ↑ https://itsfoss.com/open-source-static-site-generators/
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Esteettömyysopas: Näin teet Web-sivujesi sisällön kaikkien saavutettavaksi
- W3.org Verkkosivujen standardeja hallinnoiva organisaatio
- Web-julkaisemisen opas
- Ficora - kotimaisia verkko-osoitteita (.fi tld) hallinnoiva organisaatio