Tiedosto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Musiikkitiedostoja

Tiedosto on tiedostojärjestelmässä yksittäinen joukko tavuja.[1] Tiedosto sisältää esimerkiksi tekstiä, musiikkia, kuvia tai käyttäjän hyödynnettävissä olevan ohjelman. Suomen sanaa tiedosto ei sisälly vuonna 1966 valmistuneeseen Nykysuomen sanakirjaan.[2] Se on kuitenkin ollut käytössä jo viimeistään vuonna 1978.[3] Englanniksi voidaan käyttää sanaa file tai suomenkielistä vastinetta tarkempaa ilmausta computer file, tietokonetiedosto, jonka perusosa file pohjautuu lankaa tai säiettä tarkoittavaan latinan sanaan filum. [4]

Tiedostojen tallentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedosto tallennetaan massamuistille, jossa tieto säilyy myös virran katkaisuista myöhemmin käsiteltäväksi. Useimmissa nykyisissä käyttöjärjestelmissä tiedosto on vain peräkkäin tallennettu joukko tavuja, ja siihen viitataan tiedostonimen avulla. Tiedoston tiedostomuodon tunnistaminen ja tiedon tulkitseminen ja sen käsittely jää kokonaan sovellusohjelmien vastuulle. Täten käyttöjärjestelmä ei ota kantaa siihen sisältääkö tiedosto tekstiä, kuvaa vai ääntä ja käsittelee kaikkia tiedostoja samalla tavoin.

Tiedostojen tallennus massamuistiin tapahtuu tiedostojärjestelmän tasolla. Tiedostot järjestetään hierarkkisesti sisäkkäisiin hakemistoihin eli kansioihin, joista lueteltaessa muodostuu hakemistopolku. Nimen lisäksi tiedostoon liittyvää välttämätöntä metatietoa on sen koko tavuina, sillä tiedosto sisältää sille ennalta määrätyn määrän tavuja. Tiedostoille voidaan määrittää myös omistaja ja eritasoisia käyttöoikeuksia.

Tiedostojen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypillisesti tiedostot ovat tiedostojärjestelmän kannalta vain yksiulotteinen joukko tavuja ilman tiettyä rakennetta.[1]

On eräitä käyttöjärjestelmiä, joissa tiedosto voi olla yksinkertaista tavujen joukkoa rakenteellisempi. Tällainen on ainakin OpenVMS:n Files-11-tiedostojärjestelmä, jossa tiedosto voi koostua tietokannan tavoin määrätyistä tietueista, joissa voi olla useampia määrättyjä kenttiä.[5] Toinen nykyisestä käytännöstä poikkeava käyttöjärjestelmä on CP/M, jonka tiedostoilla ei ole kokoa, vaan tietty määrä varattuja lohkoja. Tällöin sovellusohjelman pitää itse huolehtia siitä, ettei se lue tiedostoon kuulumatonta tietoa.

Tiedostojen laajempi käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unixin merkittäviin ominaisuuksiin sen kehittäjien mukaan kuuluu hierarkinen tiedostojärjestelmä ja yhteensopivat rajapinnat. Jälkimmäisestä seuraa käsite "kaikki ovat tiedostoja" (Everything is a file), jossa laitteita voitiin käsitellä tiedostojen kaltaisen rajapinnan kautta. Myöhemmin tätä on täsmennetty muotoon "kaikki ovat tiedostokahvoja", jossa tiedostokahva on yhdistävä tekijä.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Goldstein, Andrew C.: Files-11 On-Disk Structure Specification. VAX/VMS Software Devlopment, 1985. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • MOT: Tietotekniikan liiton ATK-sanakirja 5.0 (Tietotekniikan liitto ry:n sanastotoimikunta)lähde tarkemmin?
  • ATK-sanasto

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b K. Thompson: UNIX Implementation (PDF) users.soe.ucsc.edu. Viitattu 8.9.2019. (englanniksi)
  2. Nykysuomen sanakirja, osa 5: S-Tr
  3. Rantalainen, Pekka: Tiedostojen hyväksikäyttö Helsingin huoltovirastossa. Sosiaaliturva, 1978, 66. vsk, nro 22, s. 939-940.
  4. Online Etymology Dictionary etymonline.com.
  5. Goldstein, Andrew C.: Files-11 On-Disk Structure Specification. VAX/VMS Software Devlopment, 1985. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. Neil Brown: Ghosts of Unix Past: a historical search for design patterns lwn.net. 27.10.2010. Viitattu 23.10.2020. (englanniksi)