JavaScript

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
JavaScript
Paradigma monia: olio-ohjelmointi (prototyyppipohjainen), imperatiivinen, funktionaalinen
Tyypitys heikko, dynaaminen
Yleinen suoritusmalli tulkattava
Muistinhallinta automaattinen
Julkaistu 4. joulukuuta 1995 (26 vuotta sitten)[1]
Suunnitellut Brendan Eich
Kehittäjä alun perin Netscape, nykyään Ecma International
Vakaa versio ECMAScript 2021[2]
Merkittävimmät toteutukset V8, SpiderMonkey, JavaScriptCore, Chakra
Vaikutteet C, Java, Perl, Python, Scheme, Self
Vaikuttanut TypeScript, Dart, Haxe, CoffeeScript, QML, Objective-J, LiveScript, JScript .NET, ActionScript
Käyttöjärjestelmä alustariippumaton
Uutisryhmä comp.lang.javascript

JavaScript on alun perin Netscapen kehittämä, pääasiassa verkkoympäristössä käytettävä dynaaminen komentokieli. JavaScriptin tärkein sovellus on mahdollisuus lisätä verkkosivuille dynaamista toiminnallisuutta. Sitä käytetään tavallisimmin osana verkkoselaimia, joiden toteutukset sallivat asiakaspuolen skriptien interaktion käyttäjän kanssa, selaimen rajoitetun hallinnan, asynkronisen kommunikaation ja käyttäjälle näytettävän dokumenttisisällön muokkaamisen.

JavaScriptin käyttö on yleistynyt sen yksinkertaisuuden, joustavuuden, monipuolisten lisäosien ja tehokkuuden vuoksi myös palvelinpuolella[3], jolloin sitä voidaan käyttää esimerkiksi Node.js -ajoympäristössä. Lisäksi ohjelmointikieltä käytetään pelien kehityksessä sekä työpöytä- ja mobiilisovellusten luomisessa.

JavaScriptiä ei tule sekoittaa Java-kieleen.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JavaScript-tiedoston ikoni.

JavaScript on dynaamisesti tyypitetty, tulkattava oliopohjainen komentosarjakieli, jonka syntaksi perustuu löyhästi C-ohjelmointikieleen. Kielen semantiikka ja suunnittelu on saanut vaikutteita Self- ja Scheme-ohjelmointikielistä.

Eurooppalainen tieto- ja viestintäjärjestelmien standardointiyhdistys Ecma International on luonut JavaScript-kielestä standardoidun version, jota kutsutaan nimellä ECMAScript. Se on määritelty järjestön standardissa ECMA-262, jonka myös ISO on hyväksynyt kansainväliseksi standardiksi ISO 16262.[4] Uusin versio ECMAScriptistä on kesäkuussa 2021 julkaistu ECMAScript 2021.[5]

Facebook on julkaissut kielelle Flow-nimisen staattisen tyyppitarkastajan, joka mahdollistaa varhaisen virhetarkistuksen ja helpottaa välttämään tiettyjä ajonaikaisia virheitä.[6]

Useat selaimet tukevat standardin lisäksi lisätoiminnallisuuksia, kuten Mozilla-selainten E4X, joka on XML:n käsittelyyn erikoistunut kielen laajennus (standardi ECMA-357).

JSON-tiedostomuoto (engl. JavaScript Object Notation) perustuu JavaScriptin tietorakenteisiin, mutta sitä käytetään muissakin ohjelmointikielissä. Esimerkiksi web-sovelluksissa JSON on yleinen tiedonsiirtomuoto.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JavaScriptin kehitti alun perin Netscapen Brendan Eich nimellä Mocha. Nimi muutettiin LiveScriptiksi ja viimein markkinointisyistä JavaScriptiksi Netscapen liittouduttua Java-kielen kehittäneen Sun Microsystemsin kanssa. JavaScript on kuitenkin Java-ohjelmointikielestä eroava tekniikka.[8] JavaScript tuli käyttöön Netscape Navigator 2.0 -selaimessa maaliskuussa 1996.

JavaScriptin suosion ansiosta Microsoft kehitti siitä yhteensopivan version, jolle se antoi tavaramerkkisyistä nimen JScript.[8] Tämä toiminnallisuus lisättiin Internet Explorerin versioon 3.0, joka julkaistiin elokuussa 1996. Microsoft aloitti JScriptin standardoinnin Ecma International -järjestössä. Ensimmäinen versio standardista julkaistiin kesäkuussa 1997[5].

Ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prototyyppi-pohjainen oliomalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JavaScriptin oliomallin perusyksikköjä ovat object- ja function-oliot. Oliomalli ja sen enkapsulaatio ja periytyvyys pohjautuvat prototyyppeihin, ei luokkiin kuten useimmissa olio-ohjelmointikielissä (esim. Smalltalk, C++, Java, Ruby).[9]

Ohjelmointityyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JavaScriptille ei ole yksittäistä ohjelmointityyliä tai syntaksia sanelevaa ohjetta. Yleensä mainitaan Crockfordin, Googlen tai Yahoon tyylioppaat.

MIME-tyyppi ja tiedostoliite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JavaScript-tiedostojen tiedostoliite on yleensä .js.

JavaScript-tiedostojen MIME-tyyppi on application/javascript tai virallisesti vanhentunut text/javascript (RFC 4329). Jälkimmäinen on kuitenkin edelleen käytössä.[10]

Esimerkkiohjelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hei, maailma! JavaScript-skripti upotettuna HTML-dokumenttiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

<html>
 <head>
  <title>JavaScript-esimerkki</title>
 </head>
 <body>
  <script>
   document.write("Hei, maailma!");
  </script>
 </body>
</html>

Itsestään toistava esimerkki upotettuna HTML-dokumenttiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

<html>
 <head>
  <title>JavaScript - Esimerkki 2</title>
 </head>
 <body>
  <script>
   function sayHello() {
     alert("Hei!")
   }
   </script>
  <button onclick="setTimeout(function(){sayHello()}, 1000)">Say Hello</button>
 </body>
</html>

Anonyymi funktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

/** Anonyymi funktio joka kutsuu itseään,
 *  palauttaa merkkijonon "Bar" 66% ja "Foo" 33% todennäköisyydellä,
 *  ja kulkeutuu sitten roskienkeruuseen.
 **/
(function(arg){
    if (arg instanceof Array) { // pino eli periytyykö Arraysta
        for (var i in arg) { // pinon iterointi
            arg[i] = String.fromCharCode(arg[i]); // numeroarvosta merkki
        };
        arg = arg.join(""); // kirjainpinosta merkkijonoksi
    };
    return arg;
})(Math.random() < 0.33 ? [70, 111, 111] : "Bar") // argumenttina kolmiehtoinen-operaatio, 'ternary'

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rapo, Jani: TypeScriptin hyödyllisyys JavaScript-ohjelmistokehityksessä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, 2020. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.10.2021).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Netscape and Sun announce JavaScript (Arkistoitu 6.6.2002) Wayback Machine. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  2. ECMAScript® 2021 language specification, (viitattu ). Arvo on haettu Wikidatasta.
  3. Rapo 2020, s. 1.
  4. Rapo 2020, s. 10.
  5. a b ECMA-262 Ecma International. Viitattu 16.10.2021. (englanniksi)
  6. Flow, a new static type checker for JavaScript engineering.fb.com. Viitattu 23.2.2020. (englanniksi)
  7. Javascript-tietorakenteet – Web-käyttöliittymien ohjelmointi Jyväskylän yliopisto. Viitattu 16.10.2021.
  8. a b Smith, Dori ja Negrino, Tom: ”1. JavaScriptin perehtyminen”, JavaScript: Tehokas hallinta, s. 5. Readme, 2007.
  9. Object Oriented Programming Wikibooks. Wikimedia Foundation. Viitattu 15.12.2011. (englanniksi)
  10. HTML 5.2 (2.2.2. Dependencies) 14.12.2017. W3C. Viitattu 21.5.2019. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Flanagan, David: JavaScript: Tehokäyttäjän opas. 648 sivua. Suomentanut Pasi Matilainen. Jyväskylä: Suomen ATK-kustannus, 1997. ISBN 951-762-563-4.
  • Peltomäki, Juha: JavaScript-kieli: Uudet ominaisuudet. 154 sivua. Books on Demand, 2017. ISBN 978-951-568-355-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]