Hyperteksti
Hyperteksti on tietokoneen näytöllä esitetty teksti, joka ei ole lineaarista.[1] Hyperteksti sisältää hyperlinkeiksi kutsuttuja linkkejä toisiin teksteihin.[1] Hyperteksti on tietokantamuoto, jossa näytettyyn asiaan liittyvää muuta tietoa voidaan hakea suoraan näytön kautta.[2]
Kun käyttäjä valitsee hyperlinkin, tietokone hakee lyhyellä aikaviiveellä viitatun dokumentin.
Hypertekstidokumentit voivat olla staattisia eli etukäteen valmiiksi tehtyjä tai dynaamisia, jolloin ne muuttuvat käytön yhteydessä. Tietoverkko voi mahdollistaa hypertekstin lukemisen ja muokkaamisen maailmanlaajuisesti. Tunnetuin hypertekstipohjainen järjestelmä on Internetin WWW. Jos hypertekstissä on teksti- ja numeromuotoisen tiedon lisäksi äänitiedostoja, grafiikka ja liikkuvaa kuvaa, sitä sanotaan hypermediaksi.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jo viime vuosisadan alkupuolella Mundaneumin kehittäjä Paul Otlet hahmotteli ajatusta asiakirjoja yhdistävistä linkeistä[3]. Vuonna 1945 Vannevar Bush kirjoitti The Atlantic Monthly -lehteen artikkelin As We May Think, jossa hän kuvasi kuvitteellisen, Memex-nimellä kutsumansa järjestelmän – pöydän kokoisen henkilökohtaisen kirjaston, jonka sisältämät kirjat kytkeytyivät viitteiden ketjuihin.[4]
Termin hyperteksti esitti Ted Nelson ensi kerran vuonna 1965.[5]
Vuonna 1968 Douglas Engelbart esitteli hyperlinkkejä On-Line Systemillä (NLS) monen muun asian kanssa.[6] NLS:n ARC Journal oli alijärjestelmä, joka dokumentoi muun muassa NLS:n kehitystä ja oli luultavasti ensimmäinen verkotettu hypertekstikirjasto.[7] Engelbart puhui "kirjasto-ongelmasta", jossa hän ennakoi ongelmia tietomassojen tallentamisessa, indeksoimisessa ja hakemisessa.[7] Sama ongelma on haasteena vielä modernina aikana.[7] Engelbart lainaa esseessään Augmenting Human Intellect: A Conceptual Framework biologian ja fysiologian käsitettä "synergismi" (Websterin sanakirjan mukaan) kuvaamaan miten irrallisten osien yhteistoiminnan vaikutus on suurempi kuin niiden osien summa.[8]
Brownin yliopistossa aloitettiin vuonna 1967 Hypertext Editing System (HES) kokeena hypertekstille.[9] Vuonna 1968 projektia esiteltiin IBM:n asiakkaille, mutta siihen ei ollut kiinnostusta: toimittajat sanelivat kaiken sihteereille puhelimitse eivätkä kirjoittaneet tai editoineet juttujaan suoraan.[9]
Varhaisella 1980-luvulla nähtiin lukuisia kokeellisia hyperteksti- ja hypermediaohjelmia, mutta mikään niistä ei saavuttanut laajaa suosiota kuluttajien keskuudessa. Vuoden 1993 jälkeen läpimurron tehnyt Tim Berners-Leen World Wide Web sisälti paljon näiden ohjelmien ajatuksia ja terminologiaa vaikka siitä puuttuikin muutamia ominaisuuksia.
Hyperteksti kirjallisuutena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyperteksti ja tietoverkkojen kehitys mahdollistaa helpon käytettävyyden epälineaarisille teksteille, jotka eivät koostu peräkkäisistä jaksoista vaan jäsentyvät vapaammin. 1990-luvulla valmistettiin ohjelmistoja, jotka sopivat tämänkaltaisten tekstien kirjoittamiseen.
Nykyään on jo luotu merkittäviä hypertekstikirjallisuuden teoksia. Näitä ovat esimerkiksi Michael Joycen afternoon: a story, Shelley Jacksonin Patchwork Girl, ja Stuart Moulthropin Victory Garden.
Usein hyperteksti yhdistetään postmoderniin liikkeeseen ja pohjautuu vahvasti Michael Foucault'n, Jean-François Lyotardin, Jacques Derridan, Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin filosofioihin.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b What is HyperText w3.org. Viitattu 14.9.2019. (englanniksi)
- ↑ hypertext Merriam-Webster. Viitattu 14.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Alex Wright: The Web Time Forgot The New York Times. 17.6.2008. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Vannevar Bush: As We May Think The Atlantic. 1.7.1945. Viitattu 3.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Complex Information Processing: A File Structure for the Complex, the Changing, and the Indeterminate elmcip.net. Viitattu 13.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Jeremy Reimer: A History of the GUI (sivu 2) 5.5.2005. Ars Technica. Viitattu 23.8.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Sara Lott: SRI ARC Journal: A Record of Engelbart and his Team 29.8.2013. Computer History Museum. Viitattu 13.9.2019. (englanniksi)
- ↑ D. C. Engelbart: AUGMENTING HUMAN INTELLECT: A Conceptual Framework lokakuu 1962. STANFORD RESEARCH INSTITUTE. Viitattu 23.8.2019. (englanniksi)
- ↑ a b A Half-Century Of Hypertext cs.brown.edu. 23.5.2019. Viitattu 21.10.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hyperteksti Wikimedia Commonsissa
