Siirtoäänivaalitapa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Siirtoäänivaalitapa on vaalitapa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni. Tilanteessa, jossa ääni tavallisesti menisi ”hukkaan”, se siirtyy listassa seuraavalle ehdokkaalle. Siirtoäänivaalitavan tarkoituksena on minimoida hukkaäänet ja vähentää taktista äänestämistä. Se mahdollistaa suhteelliset henkilövaalit ilman listoja, mutta sitä voi käyttää myös listavaaleissa.

Vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirtovaalitavassa käytetty äänestyslipuke, johon äänestäjä on merkinnyt itselleen kolme suosituinta ehdokasta mieluisuusjärjestykseen.

Siirtoäänivaaleissa äänestäjä merkitsee äänestyslippuunsa mieleisensä ehdokkaat (tai puolueet) mieluisuusjärjestyksessä. Tämän jälkeen läpi päässeet ehdokkaat ratkaistaan kolmessa vaiheessa.

  1. Kustakin vaalilipusta lasketaan yksi kokonainen ääni kyseisessä lipussa ensimmäiseksi merkitylle ehdokkaalle.
  2. Äänikynnyksen ylittäneet ehdokkaat katsotaan valituiksi. Kultakin valitulta siirretään ylijäämä-osa kustakin hänen saamastaan äänestä kyseisellä vaalilipulla seuraavaksi merkitylle ehdokkaalle.
  3. Jos paikkoja on edelleen täyttämättä kun kaikki ylijäämä-äänet on siirretty, karsitaan pois vähimmässä äänimäärässä oleva ehdokas ja kukin tälle laskettu ääni siirretään kyseisessä vaalilipussa seuraavaksi merkitylle ehdokkaalle.

Esimerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkissä on 3 ehdokasta, kaksi täytettävää paikkaa ja 45 ääntä. Äänikynnykseksi muodostuu 16 (katso kohta Äänikynnys).

  • 26 äänestäjää laittaa ehdokkaat järjestykseen A C B
  • 5 äänestäjää laittaa ehdokkaat järjestykseen A B C
  • 9 äänestäjää laittaa ehdokkaat järjestykseen B A C
  • 5 äänestäjää laittaa ehdokkaat järjestykseen C A B
Ehdokas Ensimmäinen vaihe Toinen vaihe
Ehdokas A 31
Ehdokas B 9
Ehdokas C 5

Ehdokas A on saanut 15 ylijäämä-ääntä yhteensä 31 äänestyslipusta. Ylijäämä-äänet siirretään eteenpäin antamalla jokaiselle lipulle uusi arvo, joka on 15/31 = 0,48. Toisessa vaiheessa ehdokas, joka on toisena äänestyslipussa, jossa A on ensimmäisenä saa 0,48 ääntä.

  • C saa 26×0,48 ääntä eli 12,48 ääntä
  • B saa 5×0,48 ääntä eli 2,40 ääntä
Ehdokas Ensimmäinen vaihe Toinen vaihe
Ehdokas A 31 16
Ehdokas B 9 11,40
Ehdokas C 5 17,48

Tässä vaiheessa yhtä monta ehdokasta, kuin oli avoimia paikkoja, on ylittänyt äänikynnyksen. Valituiksi tulevat siis ehdokkaat A ja C.

Vaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hukkaäänet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edellisessä esimerkissä meni hukkaan 13 ääntä (45–2×16). Suhteellisen suuri hukkaäänten määrä johtui siitä, että valittavia oli vain kaksi. Toisaalta, jos ääniä ei siirrettäisi, tulos muuttuisi siten, että hukkaan menisi peräti 25 ääntä. Siirtoäänijärjestelmä vähentää hukkaäänten määrää siirtämällä eteenpäin ylijäämä-äänet sekä liian vähän ääniä saaneiden ehdokkaiden äänet.

Taktinen äänestäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirtoäänivaalissa hukkaäänten minimointi ja taktisen äänestämisen tarpeettomuus liittyvät toisiinsa. Jos ensisijaisesti A:ta ja toissijaisesti C:tä kannattaneet henkilöt olisivat tienneet etukäteen muiden äänestyskäyttäytymisestä, he olisivat voineet jakaa omat äänensä jo ensimmäisellä kierroksella ja siten vaikuttaa tulokseen. Siirtoäänijärjestelmä tekee tällaisesta käyttäytymisestä vähemmän tarpeellista.

Se, että karsiutuvien ehdokkaiden äänet siirretään eteenpäin, rohkaisee ihmisiä äänestämään myös kannattamiaan ehdokkaita, joiden läpimenoon he eivät usko, ja näin vähentää ihmisten kokemaa tarvetta taktiseen äänestämiseen.

Suhteellisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirtoäänivaalitapa toteuttaa suhteellisuutta eri tavalla kuin listavaalit. Listavaaleissa suhteellisuus toteutetaan ainoastaan ehdokaslistoja asettaneiden mielipideryhmien (erityisesti puolueiden) välillä, mutta ei yksittäisen puolueen sisäisten mielipideryhmien välillä eikä puoluerajoja ylittävien mielipideryhmien välillä. Siirtoäänivaalissa sen sijaan suhteellisuus toteutuu automaattisesti kaikkien äänestäjäkunnassa olevien mielipideryhmien (tässä yhteydessä mielipideryhmäksi katsotaan kukin äänestäjäkunnan osa, joka on keskenään yksimielinen siitä, että tietty osa ehdokkaista on parempia kuin yksikään tämän osan ulkopuolella oleva ehdokas) välillä. Puolueet yleensä pitävät puolueiden välistä suhteellisuutta ainoana merkityksellisenä suhteellisuutena ja vierastavat ajatusta sitoutumattomien äänestäjäryhmien välisestä suhteellisuudesta, ja vastustavat siksi siirtoäänivaalia.lähde?

Muunnelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suljettu listavaali tai henkilövaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirtoäänivaalitapaa voi soveltaa joko puhtaana henkilövaalina tai henkilövaalin ja listavaalin yhdistelmänä. Kun siirtoäänimenetelmää sovelletaan henkilövaalin ja listavaalin yhdistelmässä, saa äänestäjä asettaa peräkkäin paremmuusjärjestykseen sekä yksittäisiä ehdokkaita että puolueita. Puolueelle annettu sija tarkoittaa äänen jakamista murto-osina niille kyseisen puolueen ehdokkaille, joita äänestäjä ei erikseen merkitse millekään sijalle.

Australiassa (jossa siirtoäänivaalista on käytössä useampia versioita) on käytössä myös sellainen listavaalin ja henkilövaalin yhdistelmä, jossa äänestäjä saa valita, listaako vaalin kaikki ehdokkaat haluamansa paremmuusjärjestykseen vai ruksaako jonkin puolueen asettaman paremmuusjärjestyksen. Tällöin menetelmä on käytännössä jo varsin lähellä suljettua listavaalia.

Äänikynnys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänikynnyksen asettamiseen käytetään kolmea eri kaavaa, jotka ovat.

Hare quota lasketaan kaavalla

Droop quota lasketaan kaavalla

Imperiali quota lasketaan kaavalla

Äänikynnysten suuruusjärjestys on Hare > Droop > Imperiali. Äänikynnyksen valintaan vaikuttaa se, millaista vähemmistösuojaa halutaan: Mitä suurempi äänikynnys on, sitä pienempi osa äänistä voi mennä hukkaan, mikä omalla tavallaan parantaa vähemmistösuojaa. Toisaalta pienempi äänikynnys vaikuttaa siten että pienempi vähemmistö voi saada läpi nimenomaan oman ehdokkaansa.

Äänestettävien ehdokkaiden määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirtoäänivaalin periaate on, että äänestäjä saa merkitä vaalilipullaan paremmuusjärjestykseen niin monta ehdokasta kuin haluaa. Käytössä on kuitenkin myös versio, jossa äänestäjän sallitaan merkitä paremuusjärjestykseen enintään niin monta ehdokasta kuin on vaalissa täytettäviä paikkoja. Tällä voi olla käytännön merkitystä myös vaalituloksen kannalta, etenkin jos vaalissa täytettävien paikkojen lukumäärä on pieni. Eräässä toisessa versiossa äänestäjän edellytetään asettavan kaikki vaaliin asetetut ehdokkaat paremmuusjärjestykseen. Usein tällaiseen menettelyyn on liittynyt äänestäjälle tarjottu mahdollisuus korvata omakohtaisesti merkitty paremmuusjärjestys ruksaamalla lipulla tarjottu ruutu, joka tarkoittaa että äänestäjä hyväksyy tietyn puolueen asettaman paremmuusjärjestyksen sellaisenaan.

Menetelmän käyttö kansallisissa lainsäätäjäelimissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirtoäänivaalitapaa käytetään muun muassa seuraavissa maissa:

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa siirtoäänivaalitapa on harvinainen, mutta se on otettu käyttöön muun muassa Piraattipuolueessa[1], Vihreässä liitossa[2], Suomen ylioppilaskuntien liitossa[3], Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Teekkarikylän kylävaaleissalähde? sekä eräissä teekkarikilloissa kuten Fyysikkokillassa[4] ja Hiukkasessa[5]. Äänivalta ry on ajanut Suomessa siirtoäänivaalia myös eduskunta-, europarlamentti- ja kunnallisvaaleihin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Säännöt Piraattipuolue r.p.. 6.4.2012. Viitattu 7.11.2019.
  2. Puoluekokous
  3. https://syl.fi/wp-content/uploads/2017/11/2010S%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t.pdf[vanhentunut linkki]
  4. Kiltajärjestys – Fyysikkokilta www.fyysikkokilta.fi. Viitattu 9.11.2023.
  5. Säännöt Hiukkanen. 7.5.2017. Arkistoitu 7.11.2019. Viitattu 7.11.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siirtoäänivaalitapa.