Piraattipuolue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Piraattipuolue
Piratpartiet

Perustettu 2008
Puheenjohtaja Pekka Mustonen (pj.)
Varapuheenjohtajat
  • Satu Immonen (vpj.)
  • Marek Nečada (vpj.)
  • Riikka Nieminen (vpj.)
Ideologia
Poliittinen kirjo synkreettinen
Värit      purppura
Kansanedustajia
0 / 200
(2023)
Europarlamentaarikkoja
0 / 14
(2019)
Kunnanvaltuustot
0 / 8 859
(2021)
Kansainväliset jäsenyydet Euroopan piraatit
Nuorisojärjestö Piraattinuoret
Kotisivu www.piraattipuolue.fi

Piraattipuolue (lyh. Pir.[1], ruots. Piratpartiet) on puoluerekisteristä poistettu suomalainen puolue, joka suhtautuu kriittisesti immateriaalioikeuksiin, kuten tekijänoikeuksiin ja patentteihin, sekä kansalaisoikeuksien, kuten sananvapauden, yksityisyydensuojan ja yksilönvapauksien rajoittamiseen. Puolue perustettiin toukokuussa 2008[2] ja merkittiin puoluerekisteriin elokuussa 2009.[3] Eduskuntavaalien 2015 jälkeen puolue poistettiin puoluerekisteristä sen jäätyä ilman kansanedustajia kaksissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa.[4] Puoluerekisteri hyväksyi Piraattipuolueen takaisin rekisteriin kesäkuussa 2016.[5] Puolue poistettiin uudelleen puoluerekisteristä eduskuntavaalien 2023 jälkeen.[6]

Piraattipuolue on osa kansainvälistä poliittista piraattiliikettä ja ottaa toiminnassaan mallia Rickard Falkvingen Ruotsiin vuonna 2006 perustamasta Piratpartietista. Toimintakertomuksen mukaan vuoden 2019 lopussa puolueessa oli 4049 jäsentä[7]. Puoluesihteerin mukaan jäsenmaksun maksaneita jäseniä oli kuitenkin vain 173.[8]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska Piraattipuolueella ei ole virallista talouspoliittista kantaa, sitä ei voida sijoittaa perinteiselle vasemmisto–oikeisto-akselille. Arvomaailmaltaan Piraattipuolue edustaa muun muassa kansanvaltaa, sananvapautta, yksityisyyden suojaa ja hallinnon läpinäkyvyyttä.[9][10]

Piraattipuolue vaatii, että Suomen ja Euroopan unionin kansalaisoikeuksien rappeutumiseen puututaan. Tärkeäksi puolue katsoo yksityisyyden suojan niin internetissä kuin arkielämässä ja vaatii kirjesalaisuuden laajentamista koskemaan myös tietoverkkojen kautta tapahtuvaa viestintää, vedoten yhteiskuntajärjestyksen ja kansallisen turvallisuuden riippuvaisuuteen sähköisen viestinnän suojasta.[11]

Tärkeänä Piraattipuolue pitää oikeutta ideoiden, tiedon ja kulttuurin vapaaseen vaihtoon, levittämiseen ja jakamiseen. Puolue katsoo, että aineettomiin hyödykkeisiin kohdistetaan kohtuuttomia rajoituksia luovan työn ulkopuolisten tahojen taloudellisten etuoikeuksien suojelemiseksi kuluttajansuojan, kansalaisoikeuksien ja yhteiskunnan voimavarojen kustannuksella. Puolueen mukaan nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä ei suojaa luovien taiteilijoiden toimeentuloa.[12]

Patenttijärjestelmään Piraattipuolue suhtautuu kriittisesti. Puolue näkee patenttien ehkäisevän innovaatioiden syntyä. Sen katsotaan merkittävästi rajoittavan muiden toimijoiden toimintamahdollisuuksia markkinoilla. Puolue katsoo nykyisen teknologisen kehityksen ajaneen tekijänoikeus- ja patenttilainsäädännön sekä niiden pitkien suoja-aikojen ohi.[13]

Turun yliopiston professori Timo Soikkasen mukaan Piraattipuolue on osittain liberaalipuolueiden perinnön jatkaja. Se kuitenkin tekee poikkeuksellisen jyrkkiä kannanottoja yksilönvapauksien puolesta: ”Piraatit on kannanotoissaan ultraliberaali, jopa anarkistinen, puolue. Yksilö ja hänen oikeutensa ovat koko puolueen toiminnan keskiössä. Valtiota ei pidetä merkittävänä."[14]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piraattipuolueen ja Itsenäisyyspuolueen vaalikontit Helsingin Narinkalla.

Piraattipuolueen perustamiskokous pidettiin Tampereella 24.–25. toukokuuta 2008.[2] Puolue merkittiin yhdistysrekisteriin syyskuussa 2008, jolloin se myös aloitti kannattajakorttien keräämisen tavoitteenaan päästä puoluerekisteriin kesäkuun 2009 europarlamenttivaaleja varten.[15][16] Puolue ei kuitenkaan ehtinyt rekisteriin ennen vaaleja. Toukokuussa 2009 Piraattipuolue ilmoitti saaneensa kokoon tarvittavat 5000 korttia[17], ja puolue merkittiin rekisteriin 13. elokuuta 2009.[3]

Syksyllä 2009 aloitti ilmestymisensä Piraattipuolueen lehti Purje, jonka ensimmäinen päätoimittaja oli Tapio Berschewsky.[18] Lehti lopetti ilmestymisensä 2013 Piraattipuolueen siirtäessä tiedotuksensa muihin kanaviin. Syksyllä 2015 Piraattipuolue avasi kiristyskirje.fi-verkkosivun,[19] joka tarjoaa ohjeita niille, jotka ovat saaneet lakitoimistojen lähettämän uhkasakkovaatimuksen tekijänoikeusloukkauksesta vertaisverkossa.

Tammikuussa 2016 Piraattipuolue oli saanut puolueiden kannatusmittauksessa prosentin kannatuksen.[20] Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa piraatit oli vaaliliitossa feministisen puolueen, liberaalipuolueen ja eläinoikeuspuolueen kanssa. Vaalit olivat puolueelle tappio ja se menetti neljänneksen äänistään. Puolueen puheenjohtaja Petrus Pennanen kävi neuvotteluja liberaalien kanssa puolueiden yhdistämisestä. Tämä olisi merkinnyt piraattien lakkauttamista ja liittämistä liberaalien jäsenjärjestöksi.[8] Aiheesta järjestettiin marraskuun 2019 lopussa ylimääräinen puoluekokous, jossa aloite tyrmättiin. Puolueen koko hallitus uusittiin ja puheenjohtajaksi valittiin joensuulainen Pekka Mustonen, joka on toiminut puolueen Savo-Karjalan piirin puheenjohtajana.[21] Joulukuussa 2020 uudeksi puheenjohtajaksi valittiin espoolainen Riikka Nieminen.

Vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalitulokset
Eduskuntavaalit
Vuosi Edustajat Äänet
2011 -- 15 103 0,51 % [22]
2015 -- 25 086 0,85 % [23]
2019 -- 18 991 0,61 % [24]
2023 -- 3 058 0,10 % [25]
Kunnallisvaalit
Vuosi Valtuutetut Äänet
2012 -- 5 986 0,24 % [26]
2017 2 9 075 0,4 % [27]
2021 -- 2 608 0,1 % [28]
Europarlamenttivaalit
Vuosi Edustajat Äänet
2014 -- 12 378 0,72 % [29]
2019 -- 12 579 0,7 % [30]
Aluevaalit
Vuosi Edustajat Äänet
2022 -- 1 650 0,1 % [31]

Piraattipuolue osallistui ensimmäistä kertaa vaaleihin lokakuussa 2009, kun Loviisassa järjestettiin uudet kunnallisvaalit kuntaliitoksen takia.[32] Piraattipuolueen yhden ehdokkaan lista keräsi 17 ääntä (0,2 %), eikä puolue saanut valtuutettuja.[33]

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Piraattipuolueella oli 127 ehdokasta 11 vaalipiirissä. Ehdokkaiden keski-ikä oli puolueista nuorin: 29 vuotta.[34] Puolue sai 15 103 ääntä (0,5 %). Ehdokkaista eniten ääniä, 1 074 kpl, sai Pasi Palmulehto.[35]

Kunnallisvaaleissa 2012 puolueella oli 121 ehdokasta 26 kunnassa.[36][37] Ehdokkaista eniten ääniä saivat Petrus Pennanen (265), Harri Kivistö (226) ja Ville Hautakangas (205). Piraatteja ei valittu valtuustoihin.[38]

Europarlamenttivaaleissa 2014 puolue sai 0,7 prosenttia äänistä. Ehdokkaista eniten ääniä saivat Peter Sunde (2 911), Petrus Pennanen (1 186) ja Harri Kivistö (1 128). Piraatteja ei valittu europarlamenttiin.[39]

Eduskuntavaaleissa 2015 Piraattipuolue sai 0,85 prosenttia äänistä. Eniten ääniä sai Petrus Pennanen (1 972). Puolue ei saanut eduskuntapaikkoja.

Kuntavaaleissa 2017 Piraattipuolue sai kaksi valtuustopaikkaa: Petrus Pennanen (Helsinki) ja Arto Lampila (Jyväskylä).[27] Puolue sai suurimmat ääniosuteensa opiskelijavaltaisilla asuinalueilla, kuten Espoon Otaniemessä, Tampereen Etelä-Hervannassa, Oulun Kaijonharjussa ja Jyväskylän Kuokkalassa.[40]

Eduskuntavaaleissa 2019 puolue sai 0,6 prosenttia äänistä, joka ei oikeuttanut eduskuntapaikkoihin. Puolueen kannatus oli vahvinta Helsingissä. [41]

Kuntavaaleissa 2021 Piraattipuolue sai 0,1 prosenttia äänistä. Äänimäärä ei oikeuttanut yhteenkään valtuustopaikkaan.[42]

Aluevaaleissa 2022 Piraattipuolue sai 0,1 prosenttia äänistä. Äänimäärä ei oikeuttanut yhteenkään aluevaltuustopaikkaan.[31]

Eduskuntavaaleissa 2023 puolueen kannatus romahti edellisten vaalien 19 032 äänestä 3 063 ääneen.

Puoluejohto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puoluesihteerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arto Lampila (2012–2016)[49]
  • Satu Immonen (2016[50]–2018, 2019[51]–2020 ja 2020[52]–2022)
  • Pekka Mustonen (2018–2019)[53]
  • Toni Aittoniemi (2022–)[48]

Varapuheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pasi Palmulehto (2012–2016)
  • Janne Paalijärvi (2014–2016)
  • Arto Lampila (2016–2020)[43][44]
  • Tapani Karvinen (2016–2018)[43]
  • Petrus Pennanen (2016–2018)[43]
  • Miika Hämynen (2018)[44]
  • Markku Brask (2018–2019)[44]
  • Raoul Plommer (2019–2020)[46]
  • Riikka Nieminen (2019–2020)[46]
  • Marek Nečada (2019–)[46][47][48]
  • Pekka Mustonen (2020)[47]
  • Juho Karvinen (2020–2022)[47]
  • Tuomas Ali-Hokka (2020–2022)[54]
  • Riikka Nieminen (2022–)[48]
  • Satu Immonen (2022–)[48]

Piiriyhdistykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helsingin piraatit
  • Hämeen piraatit
  • Kaakkois-Suomen piraatit
  • Keski-Suomen piraatit
  • Lapin piraatit
  • Lounais-Suomen piraatit
  • Oulun seudun piraatit
  • Pirkanmaan piraatit
  • Savo-Karjalan piraatit
  • Uudenmaan piraatit
  • Vaasan piraatit

[55]

Nuorisotoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piraattipuolueen nuorisojärjestö Piraattinuoret perustettiin 5. helmikuuta 2009. Piraattinuoret ilmoittaa tavoitteekseen ”edistää nuorten kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi sekä olla politiikasta kiinnostuneiden nuorten kohtauspiste”. Piraattinuorten puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Maija Li Raudaskoski [56]. Piraattinuoret on Piraattipuolueen jäsenjärjestö. Nuorisojärjestöön voivat kuulua alle 28-vuotiaat.[57]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Puolueiden nimet ja lyhenteet Kielitoimisto. 16.6.2022. Viitattu 29.11.2022.
  2. a b http://www.piraattiliitto.org/uutiset/2008/05/piraattipuolue-perustetaan-10-paivan-kuluttua-lue-haastattelu (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. a b Piraattipuolue merkitty puoluerekisteriin 19.8.2009. Yle. Viitattu 19.8.2009.
  4. Kuusi puoluetta poistettiin puoluerekisteristä Valtioneuvosto. 7.5.2015. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 7.5.2015.
  5. Kuusi puoluetta poistettiin puoluerekisteristä 6.6.2016. Iltalehti. Viitattu 6.6.2016.
  6. Yhdeksän puoluetta poistettu puoluerekisteristä Vaalit.fi. 19.4.2023. Oikeusministeriö. Viitattu 19.4.2023.
  7. Piraattipuolueen toimintakertomus 2019 Piraattipuolue r.p.. 25.9.2020. Viitattu 29.11.2022.
  8. a b Piraattipuolueen rivit rakoilevat: puheenjohtaja haluaa lakkauttaa puolueen ja liittää sen toiseen hs.fi. 19.11.2019.
  9. Ville Seuri: Piraattipuolue haluaa poistaa jumalanpilkan laista Helsingin Sanomat. 16.5.2010. Arkistoitu 22.5.2010. Viitattu 16.5.2010.
  10. Piraattipuolueen tavoitteet lyhyesti piraattipuolue.fi. Viitattu 10.6.2012.
  11. http://www.piraattipuolue.fi/kansalaisoikeudet (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. http://www.piraattipuolue.fi/kulttuuri (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. http://www.piraattipuolue.fi/kehitys (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. Määttänen, Juuso: Halutaan kaikkea kivaa Ylioppilaslehti. 12.12.2014. Ylioppilaslehti. Viitattu 10.3.2015.
  15. http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Piraattipuolue+alkoi+ker%C3%A4t%C3%A4+kannattajia+rekister%C3%B6itymist%C3%A4+varten/1135239377272 (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. http://piraattipuolue.fi/lehdisto/lehdistotiedotteet/81-piraattipuolue-alkaa-keraetae-kannattajakortteja[vanhentunut linkki]
  17. Jenni Laurila: Suomen piraattipuolue: 5000 kasassa! Uusi Suomi. 29.5.2009.
  18. Purje (Arkistoitu – Internet Archive) (Piraattipuolue)
  19. Piraattipuolueen tietopaketti karhukirjeen saaneille. (Arkistoitu – Internet Archive) Kiristyskirje.fi
  20. Piraattipuolueen kannatus kasvussa: Verkkotempaukset pitävät pinnalla Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2016.
  21. hs.fi
  22. Eduskuntavaalit 2011: tulos puolueittain vaalit.fi. 13.5.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 31.5.2014.
  23. Eduskuntavaalit 2015: tulos puolueittain vaalit.fi. 19.4.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 20.4.2014.
  24. Eduskuntavaalit 2019: tulos puolueittain vaalit.fi. 17.4.2019. Oikeusministeriö. Viitattu 20.4.2014.
  25. Koko maa, Ehdokasasettajakohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 4.4.2023.
  26. Kunnallisvaalit 2012, tulos puolueittain vaalit.fi. 14.6.2013. Oikeusministeriö. Viitattu 31.5.2014.
  27. a b Koko maa: Kuntavaalit 2017. Vaalien tulospalvelu vaalit.yle.fi. Viitattu 10.4.2017.
  28. Koko maa: Kuntavaalit 2021. Vaalien tulospalvelu vaalit.yle.fi. Viitattu 19.6.2021.
  29. Europarlamenttivaalit 2014: tulos puolueittain vaalit.fi. 30.5.2014. Oikeusministeriö. Viitattu 31.5.2014.
  30. Europarlamenttivaalit 2019: tulos puolueittain vaalit.fi. 11.6.2019. Oikeusministeriö. Viitattu 30.6.2019.
  31. a b Aluevaalit 2022 Oikeusministeriö. Viitattu 15.8.2022.
  32. Piraattipuolue mukana ensimmäisissä vaaleissaan Iltalehti.fi. 17.10.2009. Viitattu 19.10.2009.
  33. Tulos puolueittain (Oikeusministeriö 29.10.2009); Ehdokkaat (Oikeusministeriö 25.10.2009)
  34. Ehdokastilasto Oikeusministeriö. 20.3.2010.
  35. Tulospalvelu: Eduskuntavaalit 2011 / Piraattipuolue Helsingin Sanomien vaalikone. Arkistoitu 10.8.2011. Viitattu 9.10.2011.
  36. Ehdokastilasto 3.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 9.10.2012.
  37. Puoluetilasto 27.9.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 9.10.2012.
  38. Kunnallisvaalit 28.10.2012. Tulos: Koko maa, Oikeusministeriö 1.11.2012, Viitattu 1.11.2012
  39. Koko maa, Puolueiden kannatus vaalit.yle.fi. Viitattu 26.5.2014.
  40. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat - Kuntavaalit 2017, puolueiden kannatus[vanhentunut linkki]
  41. Piraattipuolueen kannatus eduskuntavaaleissa 2019 Yleisradio. Viitattu 20.7..
  42. Kuntavaalit 2021 Oikeusministeriö. Viitattu 15.8.2022.
  43. a b c d Piraattipuolueen puheenjohtajaksi jyväskyläläinen Jonna Purojärvi 11.6.2016. Piraattipuolue r.p.. Arkistoitu 9.8.2016. Viitattu 12.6.2016.
  44. a b c d Tiedote: Piraattipuolue valitsi uuden hallituksen – puheenjohtajana jatkaa Purojärvi 17.3.2018. Piraattipuolue r.p.. Viitattu 29.11.2022.
  45. Tiedote: Piraattipuolueen puheenjohtajaksi Petrus Pennanen Piraattipuolue r.p.. 19.11.2018. Viitattu 20.11.2018.
  46. a b c d Piraattipuolue valitsi uuden puoluehallituksen 30.11.2019. Turun Sanomat. Viitattu 6.12.2019.
  47. a b c d Tiedote:Piraattipuolue on uudistunut 26.9.2020. Piraattipuolue r.p.. Viitattu 29.11.2022.
  48. a b c d e Piraattipuolueen ihmiset, puoluehallitus 18.6.2022. Piraattipuolue r.p.. Viitattu 29.11.2022.
  49. Piraattipuolueen Puoluehallituksen kokouksen pöytäkirja 20.8.2014. Piraattipuolue r.p.. Viitattu 29.11.2022.
  50. Puoluehallituksen kokouksen pöytäkirja 15.6.2016. Piraattipuolue r.p.. Viitattu 29.11.2022.
  51. Puoluehallituksen kokouksen pöytäkirja 4.12.2019. Piraattipuolue r.p.. Viitattu 29.11.2022.
  52. Puoluehallituksen kokouksen pöytäkirja 1.10.2020. Piraattipuolue r.p.. Viitattu 29.11.2022.
  53. Puoluehallituksen kokouksen pöytäkirja 17.3.2018. Piraattipuolue r.p.. Viitattu 29.11.2022.
  54. Piraattipuolueen puoluekokouksen pöytäkirja Piraattipuolue r.p.. 5.12.2020. Viitattu 29.11.2020.
  55. Yhdistykset Piraattipuolue. Viitattu 29.11.2022.
  56. Piraattinuoret ry, Hallitus
  57. Piraattinuoret? (Arkistoitu – Internet Archive) Piraattinuoret 2014

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]